Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Egyptin ensimmäinen naisfaarao Hatshepsut oli poikkeuksellisen vahva hallitsija
    3500 vuotta sitten Egyptissä syntyi tyttövauva, josta oli tuleva maan ensimmäinen naisfaarao. Hatshepsutin naiseus oli ongelma, ja niinpä taiteessa hänet kuvattiin tekoparralla varustettuna.
    Faarao Hatshepsut on juuri nyt ajankohtainen, sillä hänen muumionsa oli yksi niistä 22, jotka keväällä siirrettiin Kairon läpi kulkeneessa paraatissa Egyptiläisestä museosta uuteen lepopaikkaan eli Egyptiläisen sivilisaation kansallismuseoon.
    Hatshepsut kunnostautui erityisesti vaikuttavien monumenttien, temppeleiden ja obeliskien rakennuttajana. Hatshepsutin jälkeen toiset faaraot omivat hänen rakennuttamansa monumentit omiin nimiinsä, ja kesti yli 3000 vuotta, ennen kuin selvisi, että suuri rakennuttaja oli juuri Hatshepsut.
    Hatshepsutin muumio taas löytyi vuonna 1903, mutta kesti yli sata vuotta, ennen kuin sen henkilöllisyys selvisi. Tutkimusten avulla on voitu selvittää mm. häntä vaivanneet sairaudet.
    Tiedeykkösen on toimittanut Riikka Suikkari ja haastateltavina ovat egyptologi Mia Meri sekä papyrologi-egyptologi Erja Salmenkivi. Hän vertaa Hatshepsutia 1400 vuotta myöhemmin vaikuttaneeseen Kleopatraan. Kleopatra on päähenkilö alla olevassa Tiedeykkösessä.
    48 min
  • Amazonian metsien hävityksestä johtuu vesipula, joka iskee myös sademetsää tuhoaviin karjaparoneihin ja sellutehtaisiin
    Amazonian sademetsää tuhotaan edelleen metsäteollisuuden kitaan ja rikkaiden suurmaanomistajien karjan laitumiksi. Ja joet myrkytetään kaivosten jätevesillä. Laittomia hakkuita ja metsän hävitystä jatketaan vaikka nyt jo nähdään, että sademetsän kutistuminen vähentää alueen sademääriä. Sademetsään raivatut jättilaitumet kuivuvat savanniksi ja vesipula iskee miljoonakaupunkien vesihuoltoon. Atlanttisten sademetsien hävitys on aiheuttanut mm. Sao Paulon vesipulan, jota yritetään nyt jälkikäteen korjata metsänistutuksillä.
    Amazonian alkuperäiskansat ymmärsivät jo tuhansia vuosia sitten, miten sademetsistä saa ruuan miljoonille ihmisille. Maata viljeltiin peltometsissä, satoa tuottavien puiden katveessa, ja maata parannettiin puuhiilellä ja kompostoituvilla jätteillä. Paikallisilla kansoilla homma toimi tuhansia vuosia ympäristöä tuhoamatta, mutta nyt sademetsästä tulee kuivaa savannia ja vesipula iskee myös ongelman aiheuttaneisiin karjaparoneihin ja metsäteollisuuteen. Sademetsät tuottavat sadetta myös ympäristöönsä. Niin teki myös Amazonia, mutta valtavat hakkuut vaikuttavat haitallisesti veden normaaliin kiertoon. Normaalisti sademetsän kasvillisuus haihduttaa valtavat määrät vesihöyryä, joka kohoaa ja jäähtyy ja sataa taas alas. Hävitetyn metsän tilalle tullut kuiva savanni ei siihen pysty, toteaa Markus Kröger.
    Kymmeniä vuosia sitten, 70-luvulla, hakatut alueet ovat edelleen savannia. Hakkuuaukon yli lentavästä koneesta huomattiin aikoinaan, että maassa oli muinaisten alkuperäiskansojen tekemiä suuria geoglyfejä, maakaivanteita, niistä kertoo Pirjo Kristiina Virtanen.
    Brasilian sademetsistä sekä alkuperäiskansojen muinaisista elämäntavoista ja nykyisestä tilanteesta kaivosten, sellutehtaiden ja laidunten puristuksessa ketovat apulaisrofessorit Markus Kröger ja Pirjo Kristiina Virtanen Helsingin yliopistosta. Molemmat ovat asuneet alueella useaan otteeseen. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.
    Ohjelma on osa Yle Radio Yhden Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.
    50 min
  • Kuoleman symboliikka ja luurankohahmot ovat keskellä ihmisten elämää Meksikossa
    Kun meillä Suomessa vietetään marraskuun alussa harrasta pyhäinpäivää, samaan aikaan Meksikossa riehaannutaan. Kuolleiden päivä vetää sinne vuosittain sankoin joukoin myös turisteja ihmettelemään ja ihastelemaan latinalaista menoa. Meksikossa kuolemaa ei siivota pois näkyvistä, vaan päinvastoin, kuoleman symboliikka tuodaan keskelle elämää.
    Meksikon kuolemankulttuuri koostuu monista erilaisista perinteistä. Alkuperäiskansojen kuolemankuvaston sekoittuminen eurooppalaisten valloittajien ja katolisen kirkon luurankokuvastoon on luonut Meksikolle aivan omanlaisensa runsaan ja rönsyilevän yhdistelmän. Näkyvin esimerkki tästä on juuri kuolleiden päivä.
    Uusin kuolemaan liittyvä tulokas Meksikossa on Santa Muerte eli pyhä kuolema, jonka palvonta on 2000-luvulla levinnyt huumekartellien piireistä laajemmalle. Paavi Franciscus ja katolinen kirkko ovat torjuneet tämän kultin kovin sanoin.
    Haastateltavina ovat antropologi Emmi Huhtaniemi sekä Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Harri Kettunen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Suikkari.
    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.
    47 min
  • Kun tulivuori tuhosi Karibianmeren Pariisin – vuonna 1902 yli 30 000 ihmistä tappanut purkaus on edelleen ajankohtainen
    Eräs lähihistorian suurimmista tulivuoripurkauksista tapahtui Ranskalle kuuluvalla Martiniquen saarella Karibialla. Tulivuori purkaantui räjähtäen 8. toukokuuta 1902. Purkauksen tuho suuntautui saaren silloiseen pääkaupunkiin Saint-Pierreen, joka kärventyi hetkessä kuuman kaasun iskiessä siihen hurjalla nopeudella. Yli 30 000 ihmistä kuoli ja kaikki rakennukset tuhoutuivat suurelta alueelta.
    Kyseessä oli inhimillinen tragedia, mutta myös historian ensimmäinen suuri tulivuorenpurkaus, jota pystyttiin tutkimaan nykyaikaisin tutkimusvälinein. Purkausta edeltävät tapahtumat, purkaus itse ja sen seuraukset pystyttiin raportoimaan hyvin valokuvin, elokuvin ja uusin 1900-luvun alussa jo käytössä ollein tutkimuslaittein. Niinpä Pelée-vuoren purkaus on jättänyt jälkensä tulivuoritutkimuksen historiaan.
    Toimittaja Jari Mäkinen kertoo tulivuoriin erikoistuneen Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentin Arto Luttisen kanssa toukokuun 1902 purkauksen tapahtumat, osin paikan päältä Martiniquelta ja osin Helsingistä, ja jutustelu laajenee tietysti tulivuoriin ja vulkaaniseen aktiivisuuteen laajemminkin.
    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.
    50 min
  • Mitä on joukkoäly jalkapallossa? Onko jalkopallojoukkue älykkäämpi yhdessä?
    Moni meistä on saattanut ihmetellä, kuinka kala- ja lintuparvet liikkuvat tai muurahaisjoukko toimii yhteistoiminnassa. ”Samat periaatteet on havaittavissa jalkapallopelissä”, sanoo Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä. Jalkapallojoukkueen pelaajat pyrkivät pitämään tietyn etäisyyden toisiinsa, ja heillä on selkeä yhteinen tavoite.
    Joukkueessa kaikilla pelaajilla on oma tehtävä ja paikka, ja jotta kollektiiviselle älylle ominaista yhteistoimintaa voidaan tarkastella, tarvitaan sijaintidataa. Kaksi- tai kolmiulotteista sijaintidataa saadaan joko pelaajien tossujen ja pallon liikesensoreista tai videokameroista. Näin saadaan valtava määrä pisteitä 22 pelaajalle ja pallolle, jopa reilu 3 miljoona pistettä yhdestä pelistä.
    Kollektiivinen äly on luonnontieteellinen ilmiö, ja parhaimmallaan se johtaa superorganismiin – pelaajien yhteistoiminta synnyttää enemmän ja parempaa kuin yksittäisen pelaajan panos. Miten joukkoäly on nähtävissä jalkapallopelissä ja miten sitä hyödynnetään valmennuksessa?
    Tiedeykkösessä pohditaan myös, mitä on lahjakkuus jalkapallossa. Mitä on puolestaan fiksu jalkapallo? Entä miten Suomi onnistui raivaamaan tiensä EM-kisoihin? Inkilän ohella asiasta kertoo näkemyksensä entinen jalkapalloilija, kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    50 min
  • Maailman vanhimmat laaksot löytyivät Etelä-Pohjanmaalta
    ”Yli 1500 miljoona vuotta vanhojen laaksojen löytyminen on onnellisten sattumien summa”, sanoo geologi Niko Putkinen Geologian tutkimuskeskuksesta. Hän oli käynnistämässä Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa pohjavesiprojektia kymmenen vuotta sitten, ja kokeneena geologina hän ajatteli sen etenevän tavanomaisesti. Toisin kävi. Porausten yhteydessä maan uumenista löytyi punaisia sedimenttikiviä, jotka johdattivat tutkijat muinaisten hautautuneiden laaksojen äärelle.
    Kurikassa Kyrönjoen nykyisessä laaksossa on 70 metriä maanpinnan alla vuorten juuressa laaksomaisema, jonka Niko Putkinen kollegoineen paljasti meille. Etelä-Pohjanmaan erikoinen geologia auttoi tutkijoita muodostamaan alueen kalliosta ja kivistä aikajanaa, mistä syntyikin varsinainen geologinen salapoliisitarina.
    Läheisen Länsi-Suomen korkeimman kohdan, Lauhavuoren, geologia tunnetaan hyvin – löytyihän Kurikasta ikivanhan peruskallion päältä samaa materiaalia kuin mitä Lauhavuorella on lohkareina. Kivien iäksi tiedetään reilu 1200 miljoonaa vuotta. Myös tutkimukset Söderfjärdenistä ja muista meteoriittikraattereista auttoivat geologisen ikäsarjan rakentamisessa niin, että muinaislaaksojen iäksi voidaan sanoa 1,5-1,7 miljardia vuotta.
    Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi erikoistutkija Niko Putkisen Kurikassa Kakkurin lähteellä, josta kaikki sai alkunsa v. 2010.
    Kuva GTK Niko Putkinen ja Elina Lindsberg: Kurikan muinaislaaksoalueen pinnanmuodot noin 1500 miljoonaa vuotta sitten. Ruskea kuvastaa senaikaista vuorialuetta, ja vihreä nimenomaan laaksoa. Nykyinen Kyrönjoen uoma kulkee edestä vasemmalta oikealle. Sininen piste uoman varrella näyttää Kakkurin lähteiden sijainnin, jossa Niko Putkinen ja Teija Peltoniemi tekivät haastattelua. Muinaislaakson pinnanmuodot on tarkasti määritetty painovoimamittauksilla ja kairauksilla.
    48 min
  • Väestöräjähdys peruttu - se tietää hyvää ympäristölle, mutta huonoa taloudelle
    Voisiko kaikki romahtaa? Väestöräjähdys on jo vuosikymmeniä ollut vääjämättömän tuntuinen tulevaisuuden uhka, josta YK, ympäristöjärjestöt ja populaarikulttuuri ovat meitä varoittaneet. Siksi on yllättävää, että tilastot eivät tue käsitystä edessä häämöttävästä väestöräjähdyksestä. Päinvastoin näyttää siltä, että väestö kääntyy pian historiallisella tavalla laskuun.
    Tällä hetkellä maailman väestö vielä kasvaa, mutta ei siksi, että lapsia syntyisi aiempaa enemmän, vaan koska elämme yhä vanhemmiksi. Syntyvyys on laskenut joka puolella maailmaa hätkähdyttävän nopeasti, eikä kehitykselle näy loppua. Ennen pitkää väestö on liian iäkästä uusiutumaan. Se tarkoittaa hyviä uutisia ympäristölle, mutta huonoja taloudelle.
    Ohjelmassa ovat äänessä toimittaja Jaro Asikainen, väestönkasvusta tietokirjan kirjoittanut mielipidetutkija Darrell Bricker ja Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
    49 min
  • Väestöräjähdys peruttu - se tietää hyvää ympäristölle, mutta huonoa taloudelle
    Voisiko kaikki romahtaa? Väestöräjähdys on jo vuosikymmeniä ollut vääjämättömän tuntuinen tulevaisuuden uhka, josta YK, ympäristöjärjestöt ja populaarikulttuuri ovat meitä varoittaneet. Siksi on yllättävää, että tilastot eivät tue käsitystä edessä häämöttävästä väestöräjähdyksestä. Päinvastoin näyttää siltä, että väestö kääntyy pian historiallisella tavalla laskuun.
    Tällä hetkellä maailman väestö vielä kasvaa, mutta ei siksi, että lapsia syntyisi aiempaa enemmän, vaan koska elämme yhä vanhemmiksi. Syntyvyys on laskenut joka puolella maailmaa hätkähdyttävän nopeasti, eikä kehitykselle näy loppua. Ennen pitkää väestö on liian iäkästä uusiutumaan. Se tarkoittaa hyviä uutisia ympäristölle, mutta huonoja taloudelle.
    Ohjelmassa ovat äänessä toimittaja Jaro Asikainen, väestönkasvusta tietokirjan kirjoittanut mielipidetutkija Darrell Bricker ja Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
    49 min
  • Suomenhevosten kantaori Einon hauta on kaivettu auki - alkuperäisroduistamme monet ovat uhanalaisia
    Suomessa on pidetty kotieläimiä yli 4000 vuoden ajan, mutta nyt osa maatiaisroduistamme on lähes kuolemassa sukupuuttoon. Lapinlehmä, kainuunharmas-lammas ja pohjolan tummamehiläinen on luokiteltu uhanalaisiksi. Myös muiden lehmärotujemme, kotimaisten koirarotujen, maatiaiskanojen, suomenvuohen ja suomenhevosen elinvoimaisuus on uhattuna.
    Maatiaiseläinten perimä on erityisen monimuotoinen. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi ilmaston lämmetessä ja tautien lisääntyessä. Lisäksi esimerkiksi suomenlampaasta on ollut hyötyä koko maailman lammastuotannolle, sillä se on erityisen hedelmällinen rotu.
    Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Juha Kantanen kertoo, millainen on suomalaisten alkuperäisrotujen tilanne ja miten niitä pyritään suojelemaan esimerkiksi sukusoluja ja alkioita pakastamalla. Tiesitkö muuten, että mehiläisiäkin voidaan keinosiementää? Ohjelmassa selviää myös, mistä suomalaiset kotieläimet ovat lähtöisin ja miten ne aikoinaan tulivat tänne Pohjolaan.
    Helsingin yliopiston tutkijatohtori, biologi Karin Hemmann kertoo suomenhevosen varhaisvaiheiden tutkimushankkeesta ja suomenhevosten historiasta. Hän on juuri palannut Porvoosta, josta on löytynyt vanha hevoskalmisto. Toimittaja Mari Heikkilä.
    50 min
  • Elämän synnyn suuri mysteeri - onko elämää muualla maailmankaikkeudessa?
    Tiedeykkösen tutkimusmatka elämän edellytysten ja astrobiologian pariin jatkuu. Nyt katse käännetään eksoplaneettoihin, eli muita tähtiä kuin omaa Aurinkoamme kiertäviin planeettoihin.
    Helsingin yliopistossa nykyisin eksoplaneettoja metsästävä tähtitieteilijä Mikko Tuomi on vakuuttunut siitä, että avaruudessa on elämää muuallakin kuin maapallolla. Hän laskee, että pelkästään omassa Linnunradassamme on hyvin todennäköisesti miljardeja planeettoja, joiden pinnalla voisi olla elämälle otolliset olosuhteet. Tuomi selittää ohjelmassa miksi näin on ja miettii millaisia nämä oudot maailmat voisivat olla.
    Astrobiologi Kirsi Lehto puolestaan pohtii sitä, voisiko oma planeettamme Maa olla kuitenkin jotenkin erikoinen. Mitkä ovat tekijöitä, jotka ovat tehneet maapallosta paitsi elinkelpoisen, niin myös varsin miellyttävän paikan? Vaikka eksoplaneettoja olisikin miljardeja, vaatii älykkään elämän kehittyminen aikaa, hyvät olosuhteet ja kenties myös monia onnekkaita sattumia. Kenties Maa on maailmankaikkeuden Hannu Hanhi.
    Esimerkiksi naapuriplaneettamme Venus on monessa mielessä Maan kaltainen, mutta silti se on kehittynyt aivan erilaiseksi. Silti sielläkin voi mahdollisesti olla elämää - tosin ei pinnalla, vaan leijumassa sen paksussa pilvikerroksessa.
    Mikko Tuomen ja Kirsi Lehdon lisäksi toimittaja Jari Mäkisen jututettavana ohjelmassa ovat tähtitieteilijät Harry Lehto ja Leonardo Testi. Ohjelma liittyy 7.toukokuuta lähetettyyn Tiedeykköseen.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.