Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Kuu on maapallolle kosminen lottovoitto
    Nykykäsityksen mukaan oli vain pienestä kiinni, että kuu ja maa törmäsivät toisiinsa yli neljä miljardia vuotta sitten. Nyt maa ja kuu ovat toisilleen kuin vanha aviopari, ne ovat vaikuttaneet toisiinsa koko pitkän yhteisen historiansa ajan.
    Jos onnekasta törmäystä ei olisi tapahtunut, maapallolla tuskin olisi elämää. Kuu on muokannut olosuhteita maapallolla elämälle suotuisaksi monin eri tavoin. Kuun merkityksestä meille ja maapallolle kertoo geologian dosentti, yli-intendentti Arto Luttinen Helsingin yliopistosta Luomuksesta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Vallanhimostaan ja dramaattisista elämänvaiheistaan kuuluisa Kleopatra oli kielitaitoinen ja kaikin puolin sivistynyt hallitsija
    Vuonna 51 eaa valtaan noussut kuningatar Kleopatra VII oli legenda jo eläessään. Se kuva, mikä jälkipolville on säilynyt Egyptin hallitsijattaresta, on luotu roomalaisten miespuolisten historiankirjoittajien toimesta. Kun tässäkin tapauksessa historiankirjoitus oli voittajien historiaa, roomalaishistorioitsijat loivat Kleopatrasta kuvan viekkaana viettelijättärenä, jonka haaviin päätyvät kunnialliset roomalaiset miehet.
    Kultivoitunut ja kielitaitoinen Kleopatra oli sivistynyt keskustelija ja kunnianhimoinen hallitsija. Hänen aviomiehensä löytyivät egyptiläiseen tapaan omasta perheestä, mutta kuuluisat suhteet hänellä oli roomalaisiin suurmiehiin, Caesariin ja Marcus Antoniukseen. Heille Kleopatra synnytti myös lapsensa.
    Koko Välimeren alue oli tuohon aikaan sotatantereena. Rooman suurvalta pyrki saamaan myös Egyptin haltuunsa, mutta Kleopatra onnistui pitämään maan itsenäisenä yli 20 vuotta valtaanousunsa jälkeen. Lopulta Rooman mahti oli kuitenkin liian suuri ja Kleopatra koki katkeran lopun.
    Tiedeykkösessä kuullaan mm. millä tavoin Kleopatra erosi kaikista muista Egyptin naispuolisista hallitsijoista. Haastateltavina ovat papyrologi-egyptologi Erja Salmenkivi sekä egyptologi Mia Meri. Toimittaja on Riikka Suikkari.
    Naisfaarao Hatshepsut on päähenkilö alla olevassa Tiedeykkösessä.
    47 min
  • Suomi on superlaskennan suurvalta – Kajaaniin tulee eräs maailman äreimmistä tietokoneista
    Suomen supertietokoneista vastaava CSC Tieteen tietotekniikan keskus on rakentamassa parhaillaan erästä maailman tehokkaimmista tietokoneista Kajaanissa sijaitsevaan konesaliinsa. Supertehokas uusi bittimurskaaja on saanut nimen Lumi, ja se tulee yhteiseurooppalaisen EuroHPC -konsortion käyttöön, eli useampi muukin maa jakaa laitteen kapasiteettia.
    Tiedeykkösessä kerrotaan tästä tietokoneesta ja puhutaan laajemminkin supertietokoneista sekä superlaskennasta. Mitä supertietokoneilla tehdään, millaisia nämä laitteet ovat ja mitä merkitystä on sillä, että Suomikin on mukana tietojenkäsittelyn raskaassa sarjassa?
    Mukana ohjelmassa ovat Lumi-hankkeesta vastaava Pekka Manninen sekä kehityspäällikkö Sebastian von Alfthan, jotka katsovat myös tulevaan, kohti mullistavaa kvanttitietokonetta.
    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
    50 min
  • Älykkyyttä on testattu jo yli sata vuotta - yksi älykkyyden muoto perustuu intuitioon, eikä sitä voi mitata testeillä
    Älykkyys on psykologian vanhimpia tutkimusalueita, mutta älykkyyden määritelmästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Älyä eli kognitiivistä kyvykkyyttä mittaamaan on kehitetty erilaisia testejä, joita käytetään esimerkiksi työnhakijoiden testauksessa tai vaikka armeijan sisääntulotarkastuksessa.
    Älystä puhuminen herättää ihmisissä ristiriitaisia tunteita. Miltä kuulostaa esimerkiksi tällainen tutkimustulos: ihmiset, joilla on korkea älykkyysosamäärä menestyvät elämässään paremmin, heillä on korkeampi koulutus, parempi työpaikka ja korkeammat tulot. Heillä näyttäisi olevan myös parempi terveys. Mistä tässä on kyse? Määrittävätkö älynlahjat elämäämme näin paljon?
    Helsingin Yliopiston neuropsykologian dosentti ja akatemiatutkija Eero Vuoksimaa kertoo millaisia älykkyystestit ovat ja mitä älykkyyden osa-alueita niillä mitataan. Psykologian professori Markus Jokela on tutkinut älykkyystason yhteyksiä muun muassa mielenterveyteen ja kroonisiin sairauksiin. Intuitiivisestä älykkyydestä väitellyt taiteen tohtori Asta Raami kertoo miten keksijöiden, nobelistien, visionäärien ja muiden nerojen ajatuksen juoksu eroaa tavallisesta ajattelusta.
    Ohjelman on toimittanut Niina Melanen.
    50 min
  • Työmuistin kehitys heijastuu koulumenestykseen — matematiikan oppimisvaikeus on yhtä yleinen kuin lukihäiriö
    Alakouluiässä lapset ovat yksilöllisesti hyvin eri vaiheissa työmuistin ja aivojen kypsymisen suhteen, mikä vaikuttaa koulumenestykseen. Toiselle koululaiselle kertotaulun opettelu tai useiden ohjeiden sisäistäminen voi olla vielä ylivoimaista, kun toinen oppilas jo suoriutuu samoista tehtävistä nopeasti.
    Neurotieteen tutkija Virve Vuontela Aalto yliopistosta kertoo, miten työmuisti lapsuudessa kehittyy ja miten viivästynyt kehitys voi näkyä oppimisen vaikeuksina. Samalla selviää, miten työmuistia voidaan tutkia ja treenata — myös aikuisena.
    Ohjelman toisessa osassa keskustelemme dyskalkuliasta eli matematiikan oppimisvaikeudesta Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Tuire Koposen kanssa. Kyseessä on yhtä yleinen ongelma kuin lukihäiriö, vaikka siitä puhutaan ja sitä tutkitaan vähemmän.
    Dyskalkulian taustoista on viime vuosina saatu lisää tietoa aivokuvantamisen avulla. Vaikka matematiikan oppimisvaikeus voi hankaloittaa elämää, se ei ole osoitus tyhmyydestä eikä ylitsepääsemätön este matematiikan oppimiselle — esimerkiksi sähkölampun kehittänyt Thomas Edison sekä tiedemies ja keksijä Benjamin Franklin todennäköisesti kärsivät dyskalkuliasta.
    Toimittaja Mari Heikkilä.
    49 min
  • "Tarpeeksi voimaa, niin flyygelikin lentää" - taitolentäjä kiitää fysiikan lakien rajamailla
    Perjantaina 6. elokuuta Helsingin luona Kaivopuiston päällä on suuri lentonäytös. Ilmassa on monenlaisia lentolaitteita, jotka tekevät ohilentoja ja erilaisia kiemuroita taivaalla.
    Tavanomaista ilmavampi Tiedeykkönen porautuu lentonäytöksen kunniaksi taitolentämisen maailmaan. Miten lentokonetta voi vempautella lähes mahdottomalta näyttävällä tavalla? Miten pilotit kestävät suuret kiihtyvyydet? Ja kuinka lentokoneet ylipäänsä pysyvät ilmassa?
    Toimittaja Jari Mäkinen lähti lentämään taitolentäjä Sami Saikkosen kanssa ja joutui pieneen keikutukseen. Saikkosen lisäksi ohjelmassa ovat mukana Patrouille de France -taitolentoryhmän kakkoskonetta ohjaava Grégory Léopold Metzger, Suomen Ilmavoimien Midnight Hawks -ryhmän entinen johtaja Marc Fuss ja nykyisin Saabin palkkalistoilla oleva, kaikenlaisia lentolaitteita lentänyt Mikko Koli.
    50 min
  • Ihmisen evoluutio jatkuu - sosiaalinen ympäristö teki ihmisaivoista ylivertaiset
    Ihmisen kehitys ei suinkaan pysähtynyt siihen, kun homo sapiens laji kehittyi noin 300 000 vuotta sitten. Evoluutio jatkuu. Luonnonvalinnan periaatteiden mukaisesti ne yksilöt, jotka parhaiten sopeutuvat tiettyyn ympäristöön, selviytyvät ja saavat muita enemmän jälkeläisiä. Piirteet, jotka liittyvät parempaan selviytymiseen, yleistyvät väestössä.
    Ihmisväestössä on viime vuosisatoina tapahtunut muutoksia liittyen muun muassa ruokavalioon sopeutumiseen, taudeista selviämiseen ja ihonväriin. Samaan aikaan jotkut lisääntymiseen negatiivisesti aiemmin vaikuttaneet piirteet, kuten likinäköisyys, ovat menettäneet merkityksensä. Lääketieteen kehitys on vaikuttanut myös siten, että lapsuusajan kuolleisuus on vähentynyt, jolloin evolutiivinen valintapaine kohdistuu entistä enemmän lisääntymiseen.
    Tiedeykkösessä pohdimme Turun yliopiston evoluutiobiologian professori Virpi Lummaan kanssa, millaisia evolutiivisia muutoksia ihmisväestössä on tapahtunut ja millaisia muutospaineita moderni maailma tuo. Helsingin yliopiston neurobiologian tutkija, professori Kai Kailan kanssa keskustelemme ihmisen aivojen kehityksestä. Varhaisilla ihmis- ja apinaihmislajeilla aivojen koko oli huomattavasti nykyihmistä pienempi -- selittääkö se, miksi ihminen ainoana ihmislajina jäi henkiin? Mikä aivoissamme on ainutlaatuista, mikä on tehnyt meistä niin ylivoimaisia? Entä miten käy nyt, kun jatkuvasti ulkoistamme muistiamme ja muita toimintoja tietokoneille ja älylaitteille - onko vaarana rappeutuminen ja tyhmentyminen?
    Toimittaja on Mari Heikkilä.
    50 min
  • Homo sapiensin mutkikas evoluutio - meillä on kirjava joukko sukulaislajeja
    Ihmislajin kehittyminen esitetään monissa kuvissa prosessina, jossa kumaraisesta apinaihmisestä päästään vaihe vaiheelta pystyssä kulkevaan nykyihmiseen. Todellisuudessa evoluutio ei ollut näin suoraviivaista. Ihminen alkoi kehittyä 6-8 miljoonaa vuotta sitten. Ajan myötä syntyi laaja joukko erilaisia apinaihmisiä ja alkeellisia ihmislajeja, jotka myös osin risteytyivät keskenään.
    Tiettyjen alkukantaisten ihmislajien pohjalta kehittyi arviolta 800 000 vuotta sitten heidelberginihminen, josta Homo sapiens -laji muodostui Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. Myös nykyihminen risteytyi vielä tämän jälkeen maailmalle levittyään tiettävästi ainakin neandertalinihmisen ja denisovanihmisen kanssa.
    Tiedeykkösessä käymme läpi ihmisen evoluutiota ja siihen liittyviä uusia löydöksiä, kaivauksia ja dna-tutkimuksia oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan ja Museoviraston yli-intendentin, arkeologi Petri Halisen kanssa. Miksi ihmislajeja löytyy jatkuvasti lisää? Mitä ihmisen evoluutiosta tiedetään ja mitä ei? Ja miksi kaikki muut ihmissuvun lajit kuolivat sukupuuttoon ja vain Homo sapiens jäi henkiin? Kuulemme myös arkeologian ja dna-tutkimuksen menetelmistä — miksi arkeologin paras kaveri on varjo ja mistä muinaista dna:ta etsitään. Ohjelman loppupuolella käymme vielä läpi, mistä ihmiset aikoinaan saapuivat Suomeen.
    Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Ensimmäiset atomipommit rakennettiin salaisessa Manhattan-projektissa
    Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset vuonna 1945 järkyttivät koko maailman ja paljastivat, että Yhdysvalloissa ydinenergia oli varsin nopeasti onnistuttu valjastamaan pommien tuhovoimaksi.
    Atomipommien rakentaminen käynnistyi presidentti Franklin D. Rooseveltin toimesta salaisessa Manhattan-projektissa. Kenraali Leslie Grovesin johtamassa hankkeessa oli mukana suuri joukko tutkimuslaitoksia, tutkijoita ja yrityksiä. Pommit koottiin Uudessa Meksikossa Los Alamosissa, jossa tutkimusta johti fyysikko Robert Oppenheimer.
    Manhattan-projekti oli valtava valtiojohtoinen teknologinen hanke, jonka aikana ratkaistiin lukuisia tieteellisiä ja teknisiä ongelmia. Projekti sopii malliksi myös hyvän aikaansaamiseen tilanteessa, jossa ihmiskuntaa uhkaava ongelma täytyy ratkaista nopeasti. Vastaavantyyppistä yhteistyötä on sovellettu myös koronavirusrokotteen kehittämisessä.
    Haastateltavana on tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Kalle Michelsen LUT-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Nobelitta jäänyt fyysikko Lise Meitner keksi fission, mikä johti atomipommin rakentamiseen
    Lise Meitner ja Otto Hahn pommittivat uraania neutroneilla Berliinissä Keisari Wilhelm -instituutin kemian laboratoriossa, kunnes ratkaisevassa työn vaiheessa Meitner joutui juutalaisena pakenemaan natsi-Saksasta. Joululomalla vuonna 1938 hän sisarenpoikansa kanssa tutkaili Hahnin lähettämiä tuloksia ja oivalsi, että Berliinissä tehdyissä kokeissa oli saatu aikaan fissio eli uraaniatomin ydin oli haljennut kevyemmiksi ytimiksi.
    Vuoden 1944 kemian Nobelin palkinto myönnettiin fissiolöydöstä Otto Hahnille. Eikö Nobel-komitea rohjennut natsi-Saksan vuoksi jakaa palkintoa sekä saksalaiselle Hahnille että juutalaiselle Meitnerille? Lise Meitner järkyttyi suuresti Hiroshiman ja Nagasakin pommituksista vuonna 1945. Kun Otto Hahn luovutti osan Nobel-palkintosummastaan Meitnerille, hän antoi saamansa rahan atomienergian rauhanomaista käyttöä edistävälle komitealle.
    Lise Meitnerin ja fission historiasta on haastateltavana filosofian lisensiaatti Tytti Varmavuo-Häikiö ja fission fysiikasta professori Kari Rummukainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    48 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.