Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Me kaikki olemme hybridejä, Homo sapiens on monen lajin risteymä
    Ihminen ja koivu ovat selvästi eri lajeja, niin myös ihminen ja gorilla. Biologisen lajin määritelmän mukaan saman lajin yksilöt voivat tuottaa keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta sitten ovat hedelmälliset hybridit, lajien väliset risteymät joita syntyy satunnaisesti myös luonnossa. Homo sapiens on hybridi, usean lajin risteymä.
    DNA-tutkimuksilla on selvitetty, että muinainen Homo sapiens oli jo Afrikassa valmiiksi usean lajin risteymä. Nykyihmisten perimästä on aiemmin osoitettu, että Afrikasta lähteneet ryhmät risteytyivät neanderthalin ja denisovan ihmisten kanssa.
    Suomalaisten geneettistä jakoa itä- ja länsisuomalaisiin on selitetty keskiaikaisella Pähkinäsaaren rajalla. Populaatiogeneettiset tutkimukset osoittavat, että kivikautinen viljelijäväestö tuli lännestä viljelemään maan leutoa lounaiskolkkaa ja heikommat viljelyalueet idässä ja pohjoisessa jäivät itäisille metsästäjä-keräilijöille. Geneettinen raja näyttää perustuvan kivikautisiin luonnonoloihin, toteaa oikeusgenetiikan dosentti Jukka Palo. Toimittaja on Leena Mattila.
    48 min
  • Auttaako käsien ja selän ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton jaksamaan fyysisesti raskaassa työssä?
    Työterveyslaitoksella tutkitaan, voisivatko nk. ulkoiset tukirangat eli eksoskeletonit auttaa raskaan fyysisen työn tekemisessä. Tutkimuksen alla ovat eksoskeletonit yläraajoihin ja selkään. Työskentely kädet koholla on pitkään jatkuessa erityisen raskasta yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle. Selkäekso puolestaan voi keventää kuormaa nostoissa ja eteenpäin kumartaessa.
    Tällainen tutkimus on todella tarpeen, koska tuki- ja liikuntaelin vaivoilla on kyseenalainen kunnia Kelan sairauspäivärahatilastoissa. Sairauspäivärahaa saaneiden ihmisten määrä oli toiseksi suurin, kun taas sairauspäivärahakausien määrässä tules-sairaudet saivat ykkössijan vuonna 2020.
    Tutkimusta tehdään Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla, jossa työntekijät nostavat monenpainoisia ja -kokoisia paketteja työvuoronsa ajan. Painot vaihtelevat alle kilosta kolmeenkymmeneen kiloon. Logistiikkakeskuksessa työskentelevä Mike Santana kokeili työvuoronsa ajan sekä käsi- että selkäeksoskeletonia eli ulkoista tukirankaa. Tutkimusta tekevät Työterveyslaitokselta vanhempi tutkija Juha Oksa ja vanhempi asiantuntija Ari-Pekka Rauttola. Mukana ohjelmassa myös Postin työterveyspäällikkö Päivi Kylmäkorpi. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    48 min
  • Kun masennus ei hellitä
    Depressio eli masennustila on psykiatrinen sairaus, jolla on useita biologisia ja psykologisia vaikutuksia. Onneksi nykyään myös hoitomuotoja on paljon, ja niitä kehitetään koko ajan lisää.
    Ohjelmassa puhutaan sairauden syistä ja altistavista tekijöistä. Kuulemme myös, millaisia ovat hormonien, vatsan bakteerikannan sekä aivojen hermovälittäjäaineiden muutokset depressiossa. Ohjelmassa käsitellään lisäksi aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, ja pohditaan sitä, tulevatko ne ennen depressiota vai vasta sen jälkeen.
    Mitä uutta tällä hetkellä tapahtuu neuromodulaatiohoidoissa, eli sellaisissa psykiatrisissa hoidoissa, joissa aivoihin vaikutetaan sähkömagneettisilla kentillä? Keskitymme erityisesti magneettistimulaatioon eli TMS:ssään, jota on kehitetty jo usean vuosikymmenen ajan, ja jonka uusia sovelluksia luodaan parhaillaan.
    Riikka Suikkarin haastateltavina ovat Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä, Turun yliopiston neurotieteiden ja psykiatrian professori Hasse Karlsson sekä psykiatrian dosentti Tuukka Raij, joka työskentelee sekä HUS:ssa että Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella.
    Aiheeseen liittyvät myös Teija Peltoniemen toimittama Tiedeykkönen Kivusta ja masennuksesta eroon magneettistimulaatiolla sekä Riikka Suikkarin toimittamat ohjelmat kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä sekä suoliston ja mielenterveyden yhteydestä.
    48 min
  • Stressi vanhentaa ja syö ihmistä, vaikka ei heti tapakaan
    Vaikka stressiin ei kuolisi, niin se kyllä vanhentaa. Ja se näkyy myös päälle. Ihmisten stressinsietokyvyssä on suuria eroja ja osa niistä on geneettisiä. Lisäksi lapsuuden ja nuoruuden kasvuoloilla on suuri merkitys. Jos alle 16-vuotias joutuu kokemaan vakavia sairauksia, omia tai vanhempien päihdeongelmia, kuolemantapauksia tai muita raskaita menetyksiä kolmeen otteeseen, niin 30-vuotiaana hänellä on lyhentyneet telomeerit.
    Pitkäaikainen stressi tai ahdistuneisuus voivat vanhentaa ja rappeuttaa soluja ja koko ihmistä. Stressi ja ahdistus aiheuttavat luonnollisen fyysisen taistele tai pakene -reaktion. Se on elimistön hälytystila, jossa stressihormoni kortisolin taso nousee ja nostaa verenpainetta, kuivaa suuta ja hiostaa kämmeniä. Hälytystila rasittaa elimistöä, ja pitkään jatkuessaan se syö ihmistä. Toisaalta näyttää siltä, että jos olosuhteet paranevat, niin tilanne voi korjaantua suotuisissa oloissa.
    Eri ihmiset rapistuvat hyvin erilaisella nopeudella. Kun ihmis- tai eläinsolut jakautuvat, niin kromosomien päitä suojaavat telomeerit lyhenevät joka jakautumiskerralla. Monilla soluilla on 50-60 jakautumiskertaa ja telomeerit toimivat soluissa ikäänkuin jakautumisten laskureina. Stressi ja ahdistuneisuushäiriö nopeuttavat telomeerien lyhenemistä.
    Telomeerien pituudessa on suuria eroja jo syntymästä alkaen, ja lisäksi stressaava tai ahdistava kasvuympäristö voi edistää stressiherkkyyttä ja telomeerien lyhenemistä. Epäterveellisillä elintavoilla telomeerejään voi lyhentää vielä rivakammin.
    Kohtalo ei kuitenkaan ole määrätty geeneissä, sillä vanhenemiseen voi aikuisena vaikuttaa itsekin omilla elintavoillaan ja valinnoillaan, toteaa käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta Helsingin yliopistosta. Samat terveelliset elämätavat, joita suositellaan sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen ennaltaehkäisyyn pätevät tässäkin. Leena Mattila tapasi professori Hovatan Haartman-instituutissa Helsingin Meilahdessa.
    48 min
  • Liikkeen vaikutukset aivoissa ja mielessä
    Ihminen on syntynyt liikkumaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana olemme vain unohtaneet sen, ja paikallaan oleminen on lisääntynyt. Miten ihminen löytää uudelleen luontaisen liikkeen? Minkälaiset seikat vahvistavat liikkeen syntyä ja ylläpitämistä sekä aivoterveyttä? Kuinka aivojen palkkiojärjestelmä vaikuttaa liikkumiseen?
    Siitä tietää liikkeen ja tanssin neurotieteen tohtori Hanna Poikonen. Hän vetää toimittaja Teija Peltoniemelle liikeharjoituksen, johon kytketään tunteet mukaan luonnollisella tavalla. Miten tunteen ottaminen muuttaa liikkumisen luonnetta?
    Onko aivojen kannalta väliä käveleekö, juokseeko vai tanssii? Reipas kävely ja juoksu kehittävät aerobista kuntoa, mutta liikkeenä ne ovat jokseenkin monotonisia. Pitääkö liikuntaan ottaa mukaan kognitiivista haastetta, jotta se edistäisi paremmin aivoterveyttä?
    ”Tanssin askelkuviot haastavat työmuistia ja tarvitaan paljon harjoittelua ennen kuin liike on automaattista. Sen jälkeen liikkeeseen tulee luova puoli mukaan sekä ihmisyyden syvä elementti”, sanoo Hanna Poikonen, joka on vieraileva tutkija ETH Zurichin Sveitsin valtiollisessa teknillisessä korkeakoulussa.
    49 min
  • Tie mielen terveyteen käy vatsan kautta
    Suoliston, aivojen ja mielen terveys ovat sidoksissa toisiinsa. Niin sanotussa suoli-aivoakselissa informaatio kulkee molempiin suuntiin; aivoista suolistoon ja suolistosta aivoihin. Suoliston limakalvon kunto ja bakteerit vaikuttavat keskushermostoon ja sitä kautta mm. tunteisiin ja mielen terveyteen tai sen ongelmiin.
    Onko näyttöä siitä, että suolistomikrobiston tasapainon häiriö eli dysbioosi vaikuttaisi myös psykiatristen sairauksien syntyyn ja kehittymiseen? Voisiko dysbioosin hoidosta olla apua psyykeelle? Entä miten meidän kaikkien kannattaisi hoitaa mielenterveyttämme suoli-aivo-akselin kannalta?
    Haastateltavina ovat neurotieteiden ja psykiatrian professori Hasse Karlsson sekä bakteeriopin professori Pentti Huovinen, molemmat Turun yliopistosta. Toimittaja on Riikka Suikkari.
    48 min
  • Moderni maailmamme perustuu sähkömagnetismiin ja Maxwellin yhtälöihin
    Skotlantilainen fyysikko James Clerk Maxwell julkaisi Maxwellin yhtälöt 1860-luvulla. Maxwell ei tehnyt kokeita vaan käytti hyväkseen aiempia teorioita ja havaintoja. Hän yhdisti sähkön ja magnetismin ja oivalsi, että valokin kuuluu tähän samaan ilmiömaailmaan.
    Myöhemmin lennätinalalla työskennellyt Oliver Heaviside yksinkertaisti ja muokkasi yhtälöt nykyiseen muotoon neljäksi yhtälöksi.
    Maxwellin yhtälöillä on valtava merkitys ihmiskunnalle. Niiden avulla hallitaan sähkömagneettista aaltoliikettä kuten esimerkiksi radioaaltoja, joita käytetään tiedonsiirtoon paikasta toiseen. Matkapuhelinten, radion, tv:n, internetin ja satelliittien toiminta perustuvat Maxwellin yhtälöihin.
    Albert Einstein käytti Maxwellin yhtälöitä kehittäessään suppeaa suhteellisuusteoriaa ja eri fyysikot muokatessaan hiukkasfysiikan standardimallia, teoriaa, joka kuvaa maailmankaikkeuden hiukkasia ja voimia.
    Maxwellin yhtälöistä ja James Clerk Maxwellista on haastateltavana Helsingin yliopiston emeritusprofessori, kosmologi Kari Enqvist. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Urho Kekkosen valtakausi päättyi tasan 40 vuotta sitten - ja edelleen ihmettelemme kuka hän oli
    Urho Kekkonen allekirjoitti eropaperinsa tasavallan presidentin tehtävästä tasan 40 vuotta sitten, 26. lokakuuta vuonna 1981. Vakavasti ja parantumattomasti sairaan Kekkosen tilaa oli pimitetty jo pidemmän aikaa, mutta lopulta peittelyn tie kävi mahdottomaksi.
    Urho Kekkosen erossa päättyi ainutlaatuisen vallan ja vallankäytön kulttuurin aikakausi. Yhä 40 vuotta Kekkosen vallan päättymisen jälkeen ilmestyy uutta tutkimusta, jossa kuvaa Kekkosesta yritetään hahmottaa tarkemmaksi. Hän kuitenkin vaikuttaa pakenevan kaikkia määritelmiä, eikä tutkimuksessa ole konsensusta edes Kekkosen toiminnan keskeisimmistä vaikuttimista.
    Minkälaiset olivat Kekkosen vallan viimeiset päivät? Minkälaista oli Kekkosen vallankäyttö? Minkälaisena kekkoslaisen ajan perintö näkyy edelleen poliittisessa kultturissamme? Ja kuka hän oikeastaan oli?
    Haastateltavina Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkanen sekä Kekkos-asiantuntija, tietokirjailija ja vapaa toimittaja Timo J. Tuikka. Toimittajana on Ville Talola.
    Korjaus 1.11.2021: ohjelmasta korjattu noin 10 minuutin kohdalla Kekkosen Islannin matkan ajankohta. Matkan oikea ajankohta oli elokuu 1981.
    48 min
  • Asteroidin törmäys 66 miljoonaa vuotta sitten muutti maailmaa - ja oli dinosaurusten tuho
    Miksi dinosaurukset yhtäkkiä kuolivat kokonaan sukupuuttoon? Tätä on pohdittu vuosikymmeniä, mutta viime aikoina tutkijoilla on vahvistunut käsitys joukkotuhon syystä. Jo 1970-luvun lopulla tutkijat Luiz ja Walter Alvarez kollegoineen havaitsivat, että liitukauden ja sitä seuranneen paleoseenivaiheen välisissä kivikerroksissa esiintyi poikkeavan paljon iridiumia. Kyseinen metalli on hyvin harvinainen maankuoressa, mutta sitä esiintyy asteroideissa. He esittivät dinosaurusten joukkotuhon syyksi asteroidin törmäystä — mutta heitä ei uskottu.
    Mysteeri ratkesi, kun Jukatanin niemimaalta löytyi 1990-luvulla valtava törmäyskraatteri, Chicxulub. Se vahvisti, että valtava asteroidi todellakin törmäsi maapallolle tuohon aikaan.
    Millainen maailma tuohon aikaan oli. Monia tuttuja eläimiä ja kasveja oli jo olemassa. Asteroidin törmäys oli kohtalokas: maailma oli sen jälkeen hyvin erinäköinen.
    Haastateltavana selkärankaispaleontologi ja dinosaurustutkija Mikko Haaramo. Toimittaja Mari Heikkilä.
    49 min
  • James Bond olisi kateellinen suomalaisyhtiön satelliittitekniikasta
    Iceye on ennättänyt tekemään paljon lyhyen toimintansa aikana. Se kasvoi Aalto-yliopiston satelliittihankkeen oheisprojektista nopeasti kansainväliseksi avaruusalan yhtiöksi, joka on tällä hetkellä eräs Euroopan avaruustoiminnan kirkkaimmista tähdistä.
    Yhtiö on kehittänyt hyvin edistyksellisiä satelliitteja, jotka kuvaavat maapallon pintaa tutkan avulla. Kun aikaisemmin tutkasatelliitit olivat pakettiauton kokoisia ja niiden massa oli useita tonneja, ovat Iceyen satelliitit ison matkalaukun kokoisia ja painavat alle sata kiloa. Avaruuteen päästyään ne avaavat yli kolme metriä pitkän tutka-antennin, jonka avulla ne pystyvät ottamaan kuvia, joista voidaan erottaa alle puoli metriä kooltaan olevia kohteita.
    Kuvat eivät ole niin tarkkoja kuin isommilla satelliiteilla saadaan, mutta koska pienemmät satelliitit ovat edullisempia paitsi tehdä, niin myös laukaista avaruuteen, voidaan niitä lähettää Maata kiertämään paljon. Silloin havaintoja voidaan tehdä melkein milloin vain ja mistä vain. Nyt yhtiöllä on avaruudessa jo 14 satelliittia.
    Iceyen perustivat Aalto-yliopiston opiskelijat Pekka Laurila ja Rafal Modrzewski vuonna 2014, ja nykyisin sillä on satakunta työntekijää kolmessa eri maassa. Päätoimipiste on edelleen Otaniemessä, Espoossa, missä Iceye rakentaa myös satelliittejaan. Yllättäen yhtiötä on kasvatettu Piilaakson start-up -opeilla ja sen toiminnassa on paljon yhteistä SpaceX:n kanssa.
    Jari Mäkinen juttelee Tiedeykkösessä Pekka Laurilan kanssa, ja ohjelmassa käydään läpi paitsi yhtiön tarina, niin myös katsotaan eurooppalaisen avaruustoiminnan tulevaisuuteen.
    48 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.