Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Seuraava pandemia tulee takuulla, sillä joku kulkutauti on aina iskenyt muutaman kymmenen vuoden välein
    Rutto, isorokko, tuberkuloosi ja muut kulkutautiepidemiat ja -pandemiat ovat tappaneet valtavasti ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Monet pandemioiden aiheuttajat, virukset ja bakteerit on haalittu eläimistä. Isäntäeläimet kantavat ruttoa ja influenssoja ynnä muita ihan kuin ennenkin.
    Myös uusimmat riesat SARS- ja MERS-koronavirukset sekä zika ja ebola on hankittu eläinkunnasta. Eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja, zoonooseja, löytyy aina uusia, sillä lisää viruksia löytyy sitä mukaa kun niitä ehditään eläinkunnasa hakea.
    Pandemioita tulee aina muutaman kymmenen vuoden välein ja seuraava odotellessa Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ja Leena Mattila vertailevat mahdollisia pandemian aiheuttajia. Virustaudit ovat kärkiehdokkaita, sillä ruttoon ja muihin bakteeritauteihin on olemassa lääkehoitoja. Lääkkeiden avulla epidemia voidaan rajata, ettei se leviä pandemiaksi. Lääkkeet eivät kuitenkaan estä paikallisia ruttoepidemioita USA:ssa tai Madagaskarilla.
    48 min
  • 35-vuotiaana naisen terveys on käännekohdassa
    35-vuotiaat naiset elävät terveytensä suhteen kriittistä vaihetta. Estrogeeni eli naissukuhormoni alkaa laskea voimakkaasti ja viitteitä erilaisista sairauksista on jo nähtävissä. Toimiva estrogeenitasapaino on avain naisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Ihme-eliksiiri estrogeeni auttaa pitämään yllä muun muassa toimivaa sokeri ja rasva-aineenvaihduntaa. Toisaalta liikakilot ja vaikkapa stressi uhkaavat tätä hienovaraista tasapainoa ja estrogeenin suojaavaa vaikutusta.
    Miksi naiset elävät pidempään kuin miehet, mutta sairastavat vanhuudessa enemmän? Entä saavatko naiset parasta mahdollista hoitoa vaivoihinsa? Eivät välttämättä, sillä lääkkeet testataan usein miehen fysiikkaan sopiviksi. Tulevaisuuden lääketiede saattaa kuitenkin tarjota erilaisia hormonien buustaajia ja salpaajia, joiden vaikutuksesta yhä useampi nainen pysyy terveenä pidempään.
    Haastateltavana gynekologi ja professori Terhi Piltonen. Ohjelman on toimittanut Niina Melanen.
    47 min
  • Profeetta Muhammadin elämä - islamin mukaan alkuperäinen juutalaisuus ja alkuperäinen kristinusko ovat identtisiä islamin kanssa
    Kauppiaana työskentelevä Muhammad alkoi saada 600-luvun alussa ilmestyksiä, joilla oli kauaskantoisia seurauksia. Islamin syntyyn ja profeetta Muhammadin elämään vaikutti ilmestysten lisäksi kaksi muuta Lähi-idässä alkunsa saanutta monoteistista eli yksijumalaista uskontoa, juutalaisuus ja kristinusko. On mahdollista, että Muhammad on alunperin toivonut, että juutalaiset ja kristityt ottaisivat hänen ilmoituksensa vastaan ja seuraisivat häntä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan profeetta Muhammadin ilmestysten seurauksena syntyi uusi uskonto, islam.
    Tiedeykkösen asiantuntijana on Edinburghin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila ja toimittajana on Riikka Suikkari.
    Perinteinen aineisto, kuten Koraani, esittää profeetta Muhammadin Jumalaa etsivänä ja Jumalan löytävänä miehenä. Islamin mukaan hän on nimen omaan ihminen, toisin kuin Jeesus kristinuskossa.
    Sekä muslimit sisältäpäin että tutkijat ulkoapäin ovat koonneet hyvinkin erilaisia Muhammad-kuvia.
    Onpa hänen persoonaansa tulkittu myös marxilaisuudesta käsin.
    Riikka Suikkari on toimittanut Tiedeykkösen myös Jeesus Nasaretilaisesta, jonka elämään pohjautuu toinen suuri maailmanuskonto, kristinusko.
    49 min
  • Suomalaistutkijoiden käsissä syntyi fysiikan viime vuoden läpimurto: pienet rumpukalvot saatiin kvanttilomittumaan
    Physics world -lehti valitsi vuoden 2021 fysiikan läpimurroksi Aalto-yliopiston professori Mika Sillanpään kokeen, jossa tutkijat saivat kaksi pientä rumpukalvoa kvanttilomittumaan. Tiedeykkösessä kysytään voittajalta millaisesta läpimurrosta on kyse. Ohjelmassa selviää, mitä tarkoittaa kvanttilomittuminen ja miten tutkijat pystyivät kiertämään kuuluisan Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen.
    Physics worldin top 10 listalta löytyy joukko muitakin kiinnostavia tutkimuksia: ensimmäistä kertaa kyettiin hallitsemaan atomiydinten kvanttitiloja sekä tutkimus, jossa on selvitetty lisää valon aalto-hiukkasluonnetta.
    Toisena haastateltavana ohjelmassa on Jyväskylän yliopiston fysiikan professori, kosmologi Kimmo Kainulainen. Hänen kanssaan keskustelemme mustan aukon magneettikentistä, joihin liittyen viime vuonna tehtiin laaja tutkimus. Magneettikentät auttavat ymmärtämään, miksi mustan aukon
    tuntumasta paikoin purkautuu hiukkassuihkuja poispäin — vaikka yleensä musta aukko ahmaisee sisäänsä kaiken materian. Kainulaisen kanssa käymme läpi myös myonien magneettisen momentin mittausten ja teoreettisten laskelmien välistä ristiriitaa. Jos tulokset pitävät paikkansa, luvassa voi olla uutta, standardimallin ulkopuolista fysiikkaa.
    Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Miksi sähköä voi verrata kaljatuoppiin? Miksi tarvitsemme älykkään sähköverkon?
    Sähköntuotanto on muutoksessa. Enää ei perinteinen systeemi päde niin, että sähkö siirtyisi vain yhteen suuntaan. Tuotantolaitoksista sähkö on siirtynyt kantaverkon kautta jakeluverkkoihin päin ja edelleen kuluttajille. Passiivinen kuluttaja on ottanut sähkön vain vastaan, mutta nyt entistä enemmän pienet energiayksiköt tulevat mukaan sähköverkkoihin.
    Hajautetut, uusiutuvat energiantuotantolaitokset voivat myydä sähköä verkkoon. Datan määrä kasvaa. Miten tätä kaikkea hallitaan? Siihen tarvitaan älyä, tietotekniikkaa ja -liikennettä, joka yltää joka paikkaan sähköverkkoa. Älysähköverkkoa tutkivat Vaasan yliopistossa sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi ja tutkijatohtori Katja Sirviö. Toimittaja Teija Peltoniemi vierailee elävässä sähköverkkolaboratoriossa, johon tulee dataa Sundomin sähköntuotantoalueelta.
    48 min
  • Liika lämpö sulattaa Himalajan ja Alppien jäätiköt sekä kuivattaa joet, ja miljoonilta loppuu vesi
    Ilmaston lämpeneminen sulattaa maailman tärkeimpiä makean veden varastoja: Himalajan ja Alppien jäätiköitä. Kuivalla kaudella jäätiköistä sulava vesi täydentää ja tasaa mm. Intian ja Kiinan suurten jokien vesimäärää. Miljardit ihmiset, 40 prosenttia maailman väestöstä, ovat riippuvaisia Himalajan jäätiköistä. Euroopan isot joet Rhein ja Tonava ja miljoonat asukkaat saavat vetensä Alppien kutistuvasta jäätiköstä.
    Suomessakin vesitilanne muuttuu, kun ilmasto lämpenee ja kuivuus- sekä sadekaudet pitenevät. Kuivuuskausina pohjaveden pinta laskee, ja rankkasateet aiheuttavat tulvia kaupungeissa jo nyt. Tulvariskiin on varauduttu monin paikoin, mutta ei riittävästi. Sekä rankkasateisiin että kuivuuskausiin pitää kuitenkin varautua ja muuttuvien olosuhteiden vuoksi ennusteita pitää päivittää usein.
    Kutistuvat jäätiköt lisäävät epävarmuutta ja kiistoja vesivaroista, joten vesiplomatiaa tarvitaan. Makean veden määrä maailmassa ei lisäänny, mutta väestö on lisääntynyt enemmän kuin ympäristön kantokyky kestää. Vedestä on jatkuva pula monissa kehittyvissä maissa. Ajoittain myös Euroopan maissa on pitkien kuivien kausien vuoksi ollut vesipulaa.
    Maailman vesivarat ja niiden reilu jakaminen eri käyttäjäryhmien kesken ovat Olli Variksen ja Marko Keskisen alaa. Molemmat Aalto yliopiston professorit ovat mukana mm. Himalajan jäätiköltä alkavien Aasian suurten jokien vesien käyttösuunnitelmien teossa. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.
    49 min
  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö - altistavia tekijöitä ja tulevaisuuden hoitoja
    Puhetulvaa ja ajatuksenjuoksua aiheesta toiseen, runsaita mielleyhtymiä, unettomuutta, fyysistä rauhattomuutta sekä uhkarohkeaa ja holtitonta käyttäytymistä. Maanisessa tilassa potilas toimii usein tavalla, jota myöhemmin katuu. Manian jälkeen saattaa alkaa toisenlainen vakava sairausjakso eli depressiotila.
    Kaksisuuntainen mielialahäiriö, josta aiemmin käytettiin nimityksiä maanis-depressiivisyys ja bipolaarihäiriö, on vakava psykiatrinen sairaus, jota sairastaa noin prosentti väestöstä. Välillä potilaalla saattaa olla täysin oireettomia kausia, jotka voivat hyvällä hoidolla kestää joskus jopa vuosikausia.
    Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä kertoo mm., mitä nykyään tiedetään sairauden synnystä sekä millaisia hoitomuotoja on käytössä. HUS:ssa ja Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella työskentelevä psykiatrian dosentti Tuukka Raij taas kertoo mm., miltä kaksisuuntaisuuteen sairastuneen pään sisällä näyttää.
    Toimittaja Riikka Suikkari haastattelee myös Turun yliopiston neurotieteiden ja psykiatrian professori Hasse Karlssonia. Tämä vastaa kysymykseen: kun vastaanotolle tulee uusi masennuspotilas, mistä voi alkaa epäillä, että kyseessä saattaa olla kaksisuuntainen mielialahäiriö?
    Suikkari on toimittanut Tiedeykköset myös masennuksesta sekä suoliston merkityksestä mielenterveydelle.
    46 min
  • Ihmiskehon ihmeellisyyksiä: tuplaelimiä ja uusia rakenteita
    Vaikka luulisi, että ihmiselimistö on jo kokonaan koluttu, viime vuosina tutkijat ovat löytäneet kehostamme uusia rakenteita — tai jopa elimiä. Esimerkiksi vuonna 2020 löytyivät uudet sylkirauhaset, vuonna 2018 välikudos ja vuonna 2016 suolilieve.
    Miten uuden ihmisyksilön kehittyessä elimet alkavat muodostua ja miten ne löytävät omille paikoilleen. Tärkeä vaihe alkionkehityksessä on gastrulaatio, jonka aikana elimistön pohjapiirros syntyy. Eteläafrikkalainen kehitysbiologi Lewis Wolpert on todennut: "Elämäsi tärkein tapahtuma ei ole syntymä, häät tai kuolema, vaan gastrulaatio.”
    Vaikka yleensä elimet päätyvät ihmisyksilöillä samoille kohdille elimistöä, poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi osa meistä on tietämättään peilikuvia. Tällöin esimerkiksi maksa on vasemmalla, vaikka se on normaalisti oikealla, ja mahalaukku on oikealla, vaikka se on yleensä vasemmalla. Toisaalta joillekin ihmisille voi kehittyä myös ylimääräisiä elimiä, kuten munuaisia, pernoja tai jopa sukuelimiä.
    Elinten selvittämisen ja anatomian historia on osin karmaiseva. Esimerkiksi anatomian uranuurtajan, 1500-luvulla eläneen Andreas Vesaliuksen tiedetään päätyneen ryöstämään hautoja, sillä tutkittavista ruumiista oli pulaa.
    Haastateltavana on Helsingin yliopiston kehitysbiologian professori Hannu Sariola. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Fysiikan nobelisti Steven Weinberg unelmoi viimeisestä teoriasta
    Kesällä 2021 menehtynyt yhdysvaltalainen Steven Weinberg lasketaan viime vuosikymmenien merkittävimpien fyysikoiden joukkoon. Hän oli hiukkasteoreetikko, joka palkittiin vuonna 1979 fysiikan Nobelilla yhdessä Sheldon Glashow´n ja Abdus Salamin kanssa sähköheikon teorian kehittämisestä. Sähköheikko teoria on tärkeä palanen hiukkasfysiikan standardimallia, jossa kuvataan maailmankaikkeuden hiukkasia ja voimia. Weinbergin osalta Nobeliin johti hänen noin 3-sivuinen artikkelinsa A Model of Leptons vuodelta 1967. Monipuolisesti fysiikasta kiinnostuneena Weinberg perehtyi varhain myös kosmologiaan. Hän oli terävä ajattelija ja tieteen puolestapuhuja, joka otti kantaa tiedepoliittiseen keskusteluun Yhdysvalloissa. Steven Weinbergin kerrotaan olleen varsin ahkera, mikä näkyy myös hänen kirjallisessa tuotannossaan. Hän kirjoitti lukuisia paksuhkoja fysiikan teoriakirjoja mutta myös populäärejä tiedekirjoja. Niistä suomeksi ovat ilmestyneet Kolme ensimmäistä minuuttia vuonna 1978 ja Unelmia viimeisestä teoriasta vuonna 1999. Kirjat paljastavat, että hän oli erinomainen tieteen popularisoija. Weinbergista ovat haastateltavana fysiikan emeritusprofessori Jukka Maalampi Jyväskylän yliopistosta ja kosmologi Kari Enqvist, joka on Helsingin yliopiston emeritusprofessori. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Bysantin mennyt maailma - tuhat vuotta loistoa, antiikin perintöä ja uskonnon mysteerejä
    Bysantti, Itä-Rooma, on meille ehkä tuntemattomampi kuin antiikin Rooma ja Kreikka ja läntisen Euroopan keskiaika. Silti, juuri Bysantti oli se, joka vei antiikkia enteenpäin, kun Länsi-Rooma 400-luvulla hajosi. Bysantissa syntyi ainutlaatuinen, Kreikan ja Rooman perintöä ja ortodoksista kristinuskoa yhdistävä kulttuuri.
    Bysantin valtakunta kesti yli tuhat vuotta ja oli suurimmillaan valtava. Bysanttia hallitsi täydellistä itsevaltaa harjoittava keisari. Valtakunnan pääkaupunki oli Bosporin salmen rannalla sijaitseva Konstantinopoli, jonka palatsit ja kirkot hohtivat kultaa.
    Bysantin elämästä ei draamaa puuttunut. Vallanvaihdot olivat usein verisiä, vastustajia tapettiin ja kastroitiin, heidän neniään leikattiin. Hoviseremoniat ja kulkueet olivat näyttäviä. Valtakunta säilyi dynaamisena osin siksi, että sosiaalinen nousu oli mahdollista. Hämmästyttävin esimerkki siitä on nousu tallirengistä keisariksi. Uskonnolliset kiistat olivat kiihkeitä ja tärkeitä. Ikonoklasmin, eli kuvainraaston, aikana uskonnollisia kuvia tuhottiin, niiden puolesta kuoltiin ja tapettiin.
    Tiedeykkösessä käydään Bysantin historiaa läpi Konstantinopolin perustamisesta vuonna 330, kohtalokkaan neljännen ristiretken kautta, aina Bysantin luhistumiseen osmaneiden valloitukseen vuonna 1453.
    Haastateltavina ovat Bysantti - Tuhat draaman vuotta -kirjan kirjoittaja, filosofian tohtori Paavo Hohti, ja filosofian tohtori, taidehistorian tutkija Hanna-Riitta Toivanen-Kola. Ohjelman toimittaa Ilona Ikonen.
    50 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.