Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Ilmaston lämpeneminen vie meiltä ruuan suusta
    Ilmaston lämpeneminen tuottaa kuivuuskausia ja tuhoaa satoja juuri siellä, missä ihmisia asuu miljardeittain. Siinä sivussa liika lämpö sulattaa vuoristojen jäätiköitä ja aiheuttaa ongelmia ruuantuotannolle Euroopassa ja Aasiassa. Vuorten jäätiköt ovat tärkeitä vesitorneja ympäristöilleen, sillä yli miljardi ihmistä saa vetensä jäätiköiden sulavesivirroista riippuvista joista.
    Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa maailman ravinnontuotantoa kahta kautta, liian kuumuuden lisäksi se kuivattaa viljelmät ja myös joet, joista ennen saatiin kasteluvettä. Viljelyongelmien lisänä on tolkuton ruokahavikki. Vuotuinen ruokahävikki on globaalisti jopa 1/4, ja puolet ruuasta tärvätään länsimaissa, vaikka ihmisiä on alle puolet koko väestöstä. Tiedeykkösen aiheena ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset ravinnontuotantoon, aihetta ovat tutkineet globaalien ruoka-ja vesiasioiden professori Matti Kummu ja tohtorikoulutettava Matias Heino Aaalto-yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.
    49 min
  • Gaia - hattumainen avaruusalus skannaa uupumatta tähtitaivasta ja tekee yllättäviä havaintoja
    Vaikka tähtitaivas näyttääkin aina samalta ja pysyvyyden perikuvalta, niin oikeasti se muuttuu koko ajan. Hitaasti mutta varmasti. Paras tapa tutkia tähtien liikkeitä on mitata tähtein paikkoja mahdollisimman tarkasti uudelleen ja uudelleen. Kuorma-auton kokoinen Gaia-satelliitti tekee tätä syvällä avaruuden syövereissä, 1,5 miljoonan kilometrin päässä maapallosta.
    Gaian tuloksista on hyötyä kaikilla tähtitieteen osa-alueilla, mutta eritysesti se on auttanut selvittämään miten oman galaksimme tähdet kulkevat; kuinka Linnunratamme oikein toimii, miten Aurinko ja muut tähdet kiertävät galaksin keskusta ja mitä meille on tapahtunut aikaisemmin. Esimerkiksi ammoinen galaksitörmäys näkyy edelleen taivaalla, koska osa tähdistä liikkuu ikään kuin väärään suuntaan.
    Haastateltavana Euroopan avaruusjärjestön Gaia-hankkeen tiedejohtaja Timo Prusti. Toimittaja
    on Jari Mäkinen.
    49 min
  • Miksi näemme unia edellisten päivien ihmisistä ja tapahtumista?
    Ihmisen unimaailma on rikas ja joskus jännittäväkin. Voimme saada uniimme yllättäviä vieraita ja pelottavia hetkiä, tai päädymme jopa lentämään. Päivän tunnepitoiset asiat vaativat työstöä, ja jos sitä ei ole tehnyt niin unissa alkaa tapahtua. Entä onko sillä merkitystä, kuinka päivällä säätelee tunteitaan ja minkälaisia unia näkee yöaikaan? Siitä kertoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta. Miten eri univaiheet vaikuttavat unen sisältöön?
    Psykiatri Markku Siivola on pitänyt uniryhmiä 40 vuoden ajan. Siivolan mukaan uniryhmätyöskentely tähtää unien ymmärtämiseen ja eläytymiseen – toimivathan unet itseymmärryksen välineenä. Miksi unien muistaminen vaihtelee eri ihmisillä ja elämänvaiheiden mukaan? Auttaako unipäiväkirja?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Hakkereille riittää töitä - ohjelmistot ovat isoja rakennelmia, joihin jää aina virheitä
    Elokuvissa hakkeri on rikollinen, joka murtautuu tietojärjestelmään ja varastaa tietoja. Todellisuudessa on kuitenkin valtava joukko eettisesti toimivia hakkereita, jotka hyödyntävät taitojaan tuomalla esiin tietoturvaongelmia. Hiljattain Suomessa nämä ”valkohattuhakkerit” toivat esiin haavoittuvuuksia lukiolaisten ylioppilaskirjoituksissa käytettävästä Abitti-järjestelmästä. He ovat myös auttaneet poliisia selvittämään Vastaamon tietomurtoa.
    Tiedeykkösessä hakkeri Benjamin Särkkä kertoo, millaista on hakkerointi ja mikä siihen motivoi. Selviää myös, että hakkeroinnilla voi tienata suuriakin summia. Yritykset järjestävät hakkereille yhä enemmän bug bounty -ohjelmia, joissa voi luvan kanssa yrittää murtautumista järjestelmiin. Syynättävää tietokoneohjelmistoissa riittää, sillä esimerkiksi Microsoft Officen kaltainen ohjelmisto sisältää helposti useita kymmeniä miljoonia rivejä ohjelmakoodia.
    Liikenne ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Helinä Turusen kanssa käymme läpi viimeaikaisia verkkorikoksia ja niiden anatomiaa. Keskustelemme, miten verkkorikolliset, ”mustahattuhakkerit”, toimivat ja miten verkkorikoksiin kannattaisi varautua. Esillä ovat muun muassa Facebook-tietovuoto, Vastaamon tietomurto ja Omaposti-huijaukset. Toimittaja Mari Heikkilä.
    50 min
  • Yksinäisyys voi sairastuttaa ja/tai tappaa ihmispolon
    Väkivaltarikoksista vankilaan tuomituilla on talousrikoksiä tehneitä useammin taustalla yksinäisyyttä. Ja jos ihminen ei pääse mukaan mihinkään tavisryhmään, netistä löytyy ääriryhmiä, joihin kyllä pääsee. Nyt puhutaan yksinäisyyden vaikutuksista ja meneillään olevasta ihmiskokeesta eli sosiaalisten kontaktien karttelusta koronan vuoksi. Etäyhteyksien päässä ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turusta ja psykologian professori Marko Elovainio Helsingistä. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.
    49 min
  • Aivokäyttöliittymä – voiko älylaitetta ohjata ajatuksen voimalla? Miten ihminen ja tekoälyjärjestelmä saadaan keskustelemaan?
    Tietokoneen käyttöliittymän ohjaaminen näppäimistön ja hiiren tai älykännykässä kosketusnäytön avulla on perin tuttu asia. Mutta miten ihmisen kognitiivinen järjestelmä saadaan keskustelemaan tekoälyjärjestelmän avulla? Kun koehenkilö näkee esimerkiksi kuvan toisesta ihmisestä, niin hän reagoi aivovasteellaan tähän informaatioon. Ihmisen ajatus kuvasta välittyy oppivalle neuroverkolle, ja parhaimmillaan tekoälysysteemi antaa palautteen kyseisen aivovasteen perusteella.
    Voiko luova neuroverkko lukea ajatuksiamme? Kun eri aivoalueiden toiminnoista opitaan lisää, niin voisiko pelkän aivotoiminnan mittauksen perusteella päätellä ihmisen ajatuksista? Ajatustenluku on osin harhaanjohtava käsite – eihän kone pysty eläytymään ihmisen mieleen. Se voi tehdä jotain ennustuksia siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu joidenkin vaihtoehtojen perusteella.
    Akatemiatutkia Tuukka Ruotsalo Helsingin yliopistosta kertoo aivokäyttöliittymätutkimuksesta ja yliopistonlehtori Petri Paavilainen valottaa lisää aivojen ominaisuuksia, varsinkin tietoisuutta ja vapaata tahtoa. Toimittaja Teija Peltoniemi.
    Kuva: Koehenkilön aivovastetta mitataan aivosähkökäyrän avulla samanaikaisesti, kun hän katsoo kuvia ihmisistä tietokoneen ruudulta. Järjestelmän taustalla toimii oppiva neuroverkko. (Tietojenkäsittelytieteen osasto, Helsingin yliopisto)
    49 min
  • Elämän synnyn suuri mysteeri - miten se sikisi maapallolla?
    Tunnemme koko maailmankaikkeudesta vain yhden paikan, missä on elämää. Maapallon. Sen sijaan mitä enemmän on elämää tutkittu, niin sitä enemmän olemme löytäneet sopukoita, missä elämää voisi olla. Tai ainakin olisi voinut olla joskus.
    Tiedeykkösessä selvitetään miten elämän oletetaan nykyisin alkaneen, eli kuinka eloton muuttui elolliseksi. Silmänräpäyksessä se ei tapahtunut, sillä elämän reseptissä sopivien olosuhteiden ohella tärkein aineosa on aika.
    Myös itse eksobiologian eli astrobiologian synty on niin ikään kiinnostava tarina, sillä biologit ja avaruustutkijat löysivät toisensa kunnolla vasta suuren töppäyksen jälkimainingeissa 1990-luvulla. Tietysti tämä nolo tapahtumaketjukin käydään läpi ohjelmassa.
    Turun yliopistossa molekyylibiologiaa ja astrobiologiaa tutkiva Kirsi Lehto juttelee aiheesta toimittaja Jari Mäkisen kanssa, ja mukaan tulee vähäksi aikaa myös Kirsin tähtitieteilijäpuoliso Harri Lehto. Hän tuli korjaamaan etäyhteydessä käytettyä mikrofonia, mutta jäi yllättäen nalkkiin myös haastateltavaksi.
    49 min
  • Sähköautoilusta tulee yhä järkevämpää - akut kehittyvät ja sähköntuotanto vihertyy
    Kun autokuume iskee, se on menoa! Tässä vaiheessa moni jo miettii, pitäisikö seuraavaksi hommata sähköauto. Sähköllä on edullisempaa ajaa kuin polttomoottoriautolla. Sähköautoja markkinoidaan myös ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona.
    Mutta onko sähköauton hankkiminen vanhan bensiiniauton tilalle tutkimusten valossa oikeasti ekoteko? Kestävätkö akut, käynnistyykö auto talvella ja miten lataus onnistuu parhaiten? Jos nyt ostaa sähköauton, onko se kohta vanhaa teknologiaa ja hinta romahtaa - tulevatko kohta vetyautot?
    Sähköautoista ja autoilun tulevaisuudesta, kuten langattomasta pikalatauksesta ja superakuista, keskustelevat toimittaja Mari Heikkilän kanssa VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko ja Motivan kestävän liikkumisen asiantuntija Taneli Varis.
    49 min
  • Erotiikan huumaa antiikin Roomassa
    Rooman valtakunnassa seksuaalisuudesta nautiskeltiin iloisesti ja hedelmällisyyttä pidettiin suuressa arvossa. Roomalaisilla seksuaalisuus, hedelmällisyys ja jumaluudet kuuluivat yhteen. Naisellisen hekuman ja lumovoiman ilmentymä oli jumalatar Venus ja miehistä seksuaalisuutta taas symboloi Priapos-niminen jumala, jonka tunnusmerkkinä oli vaikuttavankokoinen miehinen elin. Fallos-symbolit olivat antiikin maailmassa muutenkin suosittuja, sillä ne torjuivat pahaa silmää.
    Saksuaalisuus näkyi kaikkialla, mm. seinämaalauksissa, esineissä ja piirtokirjoituksissa. Kirjallisuudessa seksuaalisuutta käsiteltiin monelta eri kantilta. Esimerkiksi runoilija Ovidius antoi Rakastamisen taidossaan käytännönläheisiä ja varsin yksityiskohtaisia vinkkejä flirttailuun, liehittelyyn ja itse aktiin.
    Ensimmäiset avioliitot olivat perheen järjestämiä ja niissä koettiin harvoin huumaavaa rakkautta. Avioerot olivat yleisiä, ja toisissa ja kolmansissa liitoissa saattoi olla myös aitoa intohimoa. Antiikin Rooman tunnettu esimerkki avio-onnesta on keisari Augustuksen palava rakkaus vaimoaan Liviaa kohtaan. Usein himon kohde kuitenkin haettiin aviovuoteen ulkopuolelta.
    Antiikintutkijat Katariina Mustakallio ja Ria Berg kertovat mm., mitä pitivät sisällään hyväenteinen ja pahaenteinen hedelmällisyys. Toimittaja on Riikka Suikkari.
    49 min
  • Homo sapiens kaipaa katsekontaktia ja nähdyksi tulemista, ruutukasvot eivät korvaa vauvalle kohtaamista kasvokkain
    Homo sapiens on sosiaalinen laumaeläin, joka elää ja toimii ryhmissä muiden ihmisten kanssa. Vauvoilla on synnynnäinen lajityypillinen taipumus hakea katsekontaktia ja ihmiskasvoja. Ja parivuotias voi napittaa tutkivasti suoraan silmiin vaikka kuinka kauan kaupan kassajonossa. Tuijottamalla pikkulapsi opettelee ihmiskasvoja ja ilmeitä ynnä muita hyödyllisiä vuorovaikutustaitoja. Vähän isommat lapset hakevat katsekontaktilla apua opettajalta ja opettajat tukevat ja ohjailevat oppilaitaan katseella.
    Katsominen ja nähdyksi tulemisen tarve ovat syvällä ihmisessä. Tämä Tiedeykkönen on kuitenkin tehty etäyhteyksillä. Neurotieteiden ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta vetää pitkäaikaista FinnBrain tutkimusta sekä Brain & Mind projektia ja Eeva Haataja väitteli Helsingin yliopistossa opettajan ja oppilaiden katsekontaktien roolista. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.
    Aivojen kapasiteetista suurin osa on varattu kasvojen ja ilmeiden käsittelyyn. Toiseksi suurimman osan lohkaisee yläraajojen eli käsien hienomotoriikan säätely. Koska kasvojen tunnistukseen ja käsien ohjailuun on varattu valtavasti aivokapasiteettia, näitä hermoyhteyksi olisi syytä käyttää tai ne näivettyvat pois pelistä. Aivoille käy kuten lihaksille, käytä niintä tai ne surkastuvat käytön puutteessa. Vuorovaikutustaitojakin on harjaannutettava pienestä pitäen tai jatkossa voi tulla hankaluuksia muiden ihmisten kanssa toimiessa.
    Tutkimuksissa on todettu, että jo hyvin varhain ihmistaimi erottaa oikean ihmiset ruutukasvoista tai piirroksista. Tästä huolimatta ruutuaika vie monilta liikaa tunteja päivästä, ja se aika on pois oikeista ihmiskontakteista. Nykyinen koronatilanne ja kontaktien välttely korostaa tilannetta entisestään. Tekeekö nykyihminen globaalia ihmiskoetta, jossa selviää, mitä oikeiden kontaktien puute ja etäkontaktit tekevät ihmispolon kivikautisille aivoille ja mielelle, sitä sietää miettiä.
    44 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.