Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Sään ennustamisen vaikeus ja hienous
    Meistä jokainen näkee ja kokee sään, mutta minkälaista on ennustaa säätä ja saada aikaan mahdollisimman tarkka ennuste? Kuinka valtava määrä säähavaintoja taipuu sääennustusmalleihin ja syntyy tarkka ennuste tuleville päiville? Tästä tietävät meteorologit Anne Borgström ja Matti Huutonen sekä toimialajohtaja Sami Niemelä Ilmatieteen laitokselta.
    Sääennustuksen tarkkuus on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana vuorokaudella vuosikymmenessä, eli tällä hetkellä kuuden päivän ennuste on yhtä tarkka kuin viiden päivän ennustus 10 vuotta sitten. Miten tämä on saatu aikaan – onhan sää kaoottisena ilmiönä äärimmäisen haastava ennustettava? Ilmakehän ominaisuudet muuttuvat jatkuvasti; lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, kosteus ja paine ovat usein lähtötilanteessa erilaiset kuin vaikkapa kolmen päivän päästä.
    Parantunut laskentateho on edesauttanut ennusteiden tarkkuutta, silti ilmakehän pienet ilmiöt ja niiden ennustamisessa vaadittava iso määrä laskentapisteitä haastavat tietokonekapasiteettia. Laskentamallien erotuskyky on parhaimmillaan kilometrien luokkaa, mutta toisaalta paikallisen ukkoskuuron tarkkaa aikaa ja paikkaa on vaikea ennustaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    48 min
  • Onko ihminen luonnon armoilla vai päinvastoin? Tasapainon horjuminen tarkoittaa mullistuksia
    Maailman luonnolliset elinympäristöt ovat lyhyessä ajassa puolittuneet, neljäsosa eläin- ja kasvilajeista on uhanalaisia ja miljoona eliölajia on vaarassa hävitä maapallolta kokonaan. Luonnon monimuotoisuuden kadon taustalla on ihmisten väestönkasvu ja luonnonvarojen kiihtyvään käyttöön perustuva talous.
    Biodiversiteetin häviäminen voi johtaa arvaamattomiin ketjureaktioihin, jotka vaarantavat ihmisten perustarpeita. Ruoan, ilman, makean veden, lääkkeiden ja rakennusmateriaalien lähteet ovat luonnossa. Luontoa hyödyntämällä ihmiskunta on kammennut itsensä köyhyydestä, mutta nykymenolla maapallon luonnolliset rajat tulevat vastaan. Luonnon monimuotoisuuden kato on ilmastonmuutokseen vertautuva viheliäinen kriisi, jonka ratkaiseminen edellyttää yhteiskunnan toimintojen muuttamista kestäväksi. Ongelma on globaali, mutta ratkaisut ovat usein paikallisia.
    Ihmisen ja luonnon riippuvuussuhteista ja niiden välisestä tasapainosta keskustelevat ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer ja BIOS-tutkimusyksikön poliittisen talouden ja taloushistorian tutkija Tero Toivanen. Toimittaja on Jaro Asikainen.
    49 min
  • Sitä saa mitä tilaa, kun haalii uusia tauteja villieläimistä ja karaisee bakteerit kestämään antibiootteja.
    Jästipää Homo sapiens ei opi virheistään, vaan hakee vähän väliä villieläimistä uusia virustauteja riesakseen. Villieläinten virukset eivät hyökkää puun takaa, vaan joku meistä hakee ne vaivaksi muillekin. Toisaalla, kun kehitettiin bakteereihin tehoavat antibiootit, niin sitten niitä lutrattiin ja lutrataan ympäriinsä niin paljon, että bakteereista on valintajalostettu antibiootteja kestäviä. Tiedeykkösessä näistä ihmisen itseaiheutetuista ongelmista keskustelevat infektiosairauksien professori Anu Kantele ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Toimittaja on Leena Mattila.
    Ihminen sorkkii luontoa sademetsistä mikrobeihin ja yleensä huonoin seurauksin eikä ota opikseen vaan toistaa samoja virheitä. Ihminen myös levittää koronat, ebolat ja zikat mantereelta toiselle. Virus tai antibioottiresistentti bakteeri ei ylitä valtamerta eikä vuoristoa ilman kuljettajaa. Mikrobi ei omin avuin aiheuta pandemiaa, siihen tarvitaan ihminen, joka kuljettaa sen mantereelta toiselle.
    Jotain mikrobit sentään tekevät ihan omin avuin: ne muuntuvat elinympäristön muutosten mukana. Parhaiten sopeutuneet selviävät jatkoon ja lisääntyvät, vaikka eivät tiedä Darwinista ja luonnonvalinnasta mitään. Niillä ei oikein ole muuta mahdollisuutta, koska perimä on epävakaa eikä tytärsoluista tule täydellisiä kopioita vanhemmistaan. Ja aina joku niistä epätäydellisistä kopioista selviää jatkoon myös muuttuneissa oloissa.
    47 min
  • Kilpailullisuus ei kasvata yhteistyöhön – huipuksi kouluttaminen ei tue lapsen kehitystä
    Lapset pitävät kisailusta, mutta aikuisen luoma kilpailu on monelle lapselle myrkkyä. Kilpailu tunkeutuu lasten maailmaan helposti harrastusten ja aikuisten luomien suorituspaineiden kautta. Kilpailu haittaa lapsen kehitystä monella tavoin: se lisää stressiä, estää yhteishengen syntyä, voi lisätä aggressiota ja saa osan lapsistä tuntemaan huonommuutta.
    Kilpailu uhkaa tunkeutua jopa kouluun, varsinkin lukioissa vaikutus näkyy jo. Peruskoulun tehtävä on laaja ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen kasvattaminen, siellä kilpailullisuuden vaikutus on toistaiseksi vähäisempi. Mutta pystyykö koulu pitämään pintansa tehokkuutta, taloudellisuutta ja kilpailullisuutta korostavien yhteiskunnallisten arvojen keskellä?
    Tieteen päivillä aiheesta keskustelivat psykologian professori Lea Pulkkinen, professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja tutkijatohtori Silja Martikainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana oli Pirjo Koskinen.
    48 min
  • Ikiaikaiset myytit valottavat hyvän ja pahan tiedon ongelmaa - ihmisellä on vastuu tiedon käyttämisessä
    Tiedolla on kaksiteräinen miekka, ja tämän tiesivät jo muinaiset kreikkalaiset ja heprealaiset. Filosofi, teologi ja tulevaisuudentutkija pohtivat Tiedeykkösessä ikiaikaista ongelmaa tiedon hyvästä ja pahasta luonteesta.
    Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen emeritaprofessori Sirkka Heinonen sekä Helsingin yliopistosta filosofian professori Thomas Wallgren ja kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertovat muinaisista mutta aina ajankohtaisista myyteistä, jotka liittyvät tiedon kaksoisluonteeseen ja tietämisessä piileviin vaaroihin. Tällaisia ovat Raamatun kertomus hyvän- ja pahantiedon puusta, Prometheus-myytti ja Faust-taru.
    Ihminen on loputtoman utelias ja kaikkea tietämäämme voi käyttää niin hyvään kuin pahaan. Ohjelmassa pohditaan niitä tienhaaroja, joista yksilö tai yhteisö voi lähteä hyvään tai huonoon suuntaan. Tiedeykkösessä puhutaan myös ihmisen, teknologian ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta. Jos vuorovaikutus ei ole sopusuhtainen, seurauksena on väistämättä ongelmia. Kuulemme, mistä tässä kolmiodraamassa on kyse ja mitä asialle pitäisi tehdä.
    Aiheina ovat lisäksi tiedon merkitys päätöksenteossa ja tulevaisuuden suunnittelussa sekä tiedon ja vallan välinen suhde. Tieteen päivillä 2021 tallennetun ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.
    48 min
  • Määräävätkö algoritmit eli tietotekniset ohjeet elämääsi? Onko kyse vallankäytöstä?
    Tietotekniset ohjeet eli algoritmit toimivat monen järjestelmän taustalla. Suuri osa Kelan lääkekorvauksista saadaan aikaan automaattisen päätöksenteon turvin. Älykännykässä on useita algoritmeja, jotka seuraavat toimiamme ja tekevät ennustuksia tulevasta. Algoritmit määräävät valintoja elämässämme – halusimme tai emme.
    Minkälaista on algoritmien valta? Minkälaisen yhteiskunnan olemme luoneet? Onko ihminen menettämässä autonomiaansa ja meidän tehtävä on tuottaa vain dataa?
    Algoritmien valtaa pohtivat apulaisprofessori Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta ja tutkija
    Matti Nelimarkka Helsingin ja Aalto yliopistosta sekä teknologiayrittäjä Maria Ritola. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    48 min
  • Naisen piilovalinta - miksi toisensa valinneet mies ja nainen eivät saa lapsia?
    Kuka on se oikea – siittiö? Kumppanin ulkonäkö, tuoksu, tapa puhua ja ajatella, mihin me oikein ihastumme? Lisääntyminen on biologisesti evoluution ytimessä, mutta kuka valikoituu jälkeläisen isäksi? Puolisoa valitessa tiedostamme joitakin syitä ihastukseemme, mutta osa tekijöistä on pysynyt tieteeltäkin piilossa pitkään. Vasta aivan viime aikoina on päästy käsiksi parinvalinnan salattuihin mekanismeihin ihmisellä, naisen piilovalintaan. Näyttää siltä, että jopa munasolulla on tärkeä rooli hedelmöittäjän valinnassa, munasolun vaintakriteeri näyttää liittyvän elimistön puolustusjärjestelmään.Naisen piilovalinnasta kertovat akatemiatutkija Jukka Kekäläinen, nuorempi tutkija Annalaura Jokiniemi ja nuorempi tutkija Tanja Turunen, jotka ovat Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Musta aukko on kuin vatkain, joka pyörittää aika-avaruutta ympärillään
    Mustia aukkoja pidettiin pitkään matemaattisina kuriositeetteina, mutta nykyisin tutkijat eivät enää epäile niiden olemassaoloa. Jo 1960-luvulla tähtitieteilijät havaitsivat avaruudessa kirkkaita kvasaareja ja muita kohteita, jotka pian tulkittiin mustiksi aukoiksi. Viime vuosina mustien aukkojen olemassaoloa ovat vahvistaneet sekä gravitaatioaaltohavainnot että mustasta aukosta julkaistu kuva.
    Vuoden 2020 joulukuussa fysiikan Nobelilla palkittiin kolme mustien aukkojen tutkijaa, englantilainen fysiikan teoreetikko Roger Penrose sekä kaksi tähtitieteilijäå, saksalainen Reinhard Genzel ja amerikkalainen Andrea Ghez. Penrose ennusti jo 1960-luvulla mustien aukkojen olemassaolon lähtien Einsteinin yleisestä suhteellisuusteoriasta. Genzel ja Ghez ovat tehneet tutkimusta eri teleskoopeilla mutta saaneet yhtäpitäviä tuloksia siitä, että Linnunradan keskustassa piileskelee supermassiivinen musta aukko.
    Nykykäsityksen mukaan mustat aukot ovat rakenteeltaan yksinkertaisia mutta varmaa tietoa niiden sisärakenteesta ei ole. Tarvitaan kvanttigravitaation teoria selittämään tapahtumia mustan aukon sisällä. Musta aukko pyörittää kuin vatkain aika-avaruutta ympärillään ja tästä pyörimistapahtumasta voidaan napata energiaa niin sanotussa Penrosen prosessissa.
    Mustista aukoista ja nobelistien töistä mustien aukkojen parissa ovat haastateltavina astrofysiikan professori Peter Johansson Helsingin yliopistosta sekä kosmologi, teoreettisen fysiikan dosentti Tommi Tenkanen Aalto-yliopistosta.
    Toimittajana on Sisko Loikkanen
    49 min
  • Epätarkkuusperiaatteen kehittäjä Werner Heisenberg johti natsi-Saksan ydintutkimusta. Sabotoiko hän sitä?
    Werner Heisenberg oli fyysikko, joka kehitti Saksassa 1920-luvulla nimeään kantavan epätarkkuus- tai epämääräisyysperiaatteen, joka on olennainen osa kvanttimekaniikan teoriaa. Hänet palkittiin fysiikan Nobel-palkinnolla vuonna 1932.
    Heisenbergin toiminta natsien johtamassa Saksassa on herättänyt kysymyksiä ja kummastusta. Miksi hän ei monien muiden lahjakkaiden tutkijoiden tapaan lähtenyt Saksasta vaan pysyi uskollisena kotimaalleen? Mikä oli hänen motiivinsa natsien ydintutkimushankkeen, uraanihankkeen johtajana? Mitä Heisenberg paljasti vuonna 1941 Kööpenhaminassa Niels Bohrille, joka järkyttyi kuulemastaan. Tästä tapaamisesta Michael Frayn kirjoitti kuuluisan näytelmän Kööpenhamina.
    Merkillinen episodi oli, kun fysiikan Nobelilla vuonna 1919 palkittu natsimielinen Johannes Stark pyrki pilaamaan Heisenbergin maineen.
    Tiedeykkösessä epätarkkuusperiaatteesta, Heisenbergin elämästä ja toiminnasta natsi-Saksassa kertoo yliopistonlehtori Kimmo Tuominen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Hagia Sofia – kirkko, museo, moskeija, 1500 vuotta vanha ainutlaatuinen rakennus on nähnyt paljon
    Turkin presidentti Erdoğan päätti heinäkuussa 2020 muuttaa vuosikymmeniä museona toimineen, alun perin kirkoksi rakennetun, Istanbulissa sijaitsevan Hagia Sofian moskeijaksi. Muutos aiheutti vastalauseiden vyöryn. Mikä Hagia Sofia on ja miksi se on tärkeä?
    1500-vuotisen historiansa aikana rakennus on toiminut paitsi ortodoksien pääkirkkona myös katolisena kirkkona ja moskeijana. Siitä on lumouduttu ja taisteltu, siellä on eletty historian tärkeitä hetkiä. Paitsi poliittisesti ja uskonnollisesti merkittävä, on Hagia Sofia huikea arkkitehtuurin ja taiteen taidonnäyte.
    Haastateltavina historiantutkija Mika Hakkarainen ja taidehistorian tutkija Hanna-Riitta Toivanen-Kola, toimittajana Ilona Ikonen.
    45 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.