Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Maapallo syntyi rytinällä ja se elää edelleen – aikoinaan Etelä-Suomen yli kulki korkea poimuvuoristo
    Miten Maa muodostui? Millainen on sen rakenne? Kuinka se toimii? Mitä virkaa on Maata uskollisesti kiertävällä Kuulla? Mihin suuntaan mantereet ovat oikein menossa ja koska meille tulee taas geologisessa mielessä paha tilanne päälle?
    Helsingin yliopiston geologian professori Tapani Rämö paljastaa maapallon syvimmät salaisuudet ja maalaa ohjelmassa isolla pensselillä kotiplaneettamme aikajanan. Lopussa päästään myös Suomeen ja sen esihistoriaan aikana, jolloin ihmisistä ei ollut vielä tietoakaan.
    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
    49 min
  • Suomi sijaitsi katolisen maailman äärilaidalla, mutta keskiajalla täältäkin lähdettiin pitkille pyhiinvaelluksille
    Kristinuskossa vakiintui jo hyvin varhain ajatus siitä, että erityisen pyhää elämää viettäneet ihmiset pystyisivät toimimaan välittäjinä ihmisen ja Jumalan välillä. Koettiin, että vierailu näiden pyhien ihmisten haudoilla teki osalliseksi heidän pyhästä voimastaan ja tällä tavoin paransi sairauksia ja auttoi hädässä. Niinpä pyhimysten hautapaikat vetivät puoleensa ihmisiä, jotka toivoivat saavansa apua tai jotka halusivat kiittää jo saamastaan rukousvastauksesta. Oman ryhmänsä pyhiinvaeltajia muodostivat ne, jotka lähtivät vaellukselle rangaistuksena tai sovituksena pahoista teoistaan.
    Todennäköisesti jokainen kristitty osallistui keskiajalla jonkinlaiselle pyhiinvaellukselle. Täällä Pohjolassa pyhiinvaellusten erityispiirre olivat pitkät etäisyydet. Jo lähimpään kirkkoon saattoi olla matkaa, ja paikallisten pyhimysten haudoille useita satoja kilometrejä. Mutta niinpä vain täältäkin lähdettiin kohti etelää, aina Pyhälle maalle asti. Näiden vaellusten myötä maailma aukesi myös Pohjolan asukkaille.
    Mikä sai rikkaat ja köyhät, naiset ja miehet, lähtemään keskiajalla täältä Pohjolasta, katolisen maailman äärilaidalta, pyhiinvaellukselle jopa tuhansien kilometrien päähän? Tätä pohtivat historian professori Christian Krötzl ja yliopistotutkija Sari Katajala-Peltomaa Tampereen yliopistosta. Toimittaja on Riikka Suikkari.
    55 min
  • Kukaan ei tiedä miten maapallo toimii, siksi massasukupuuton kulkua on vaikea ennustaa
    Maapallolta puuttuu käyttöohje! Ihminen on monella tavalla riippuvainen luonnosta ja siitä, että maapallo pysyy runsaslajisena. Meitä varoitetaan koko ajan siitä, että lajeja kuolee sukupuuttoon kiihtyvään tahtiin ja jossain kohtaa tulee piste, jolloin tärkeät ekosysteemit maapallolla romahtavat.
    Sukupuuttojen kaavaa etsitään menneistä sukupuuttoaalloista. Vaikka tarkkaa reseptiä on vaikea löytää, ovat menneet massasukupuutot tärkeitä tiedonlähteitä. Sukupuuttoaaltojen syyt ovat hyvin samankaltaisia kuin nykyinen ilmastomuutos. Ihminen muuttaa ilmaston lisäksi myös maan kuorta peruuttaamattomalla tavalla, eikä alkuperäiselle luonnolle jää tilaa.
    Lajien historia kytkeytyy koko maapallon kehitykseen, sen geologisiin tapahtumiin ja elollisen maaperän syntyyn. Ilman kallioperää ei olisi maaperää, ilman maaperää ei olisi kasvillisuutta, ilman kasvillisuutta ei olisi happea. Eikä kotia lukuisille eläinlajeille. Näistä kytköksistä kertovat geologi Arto Luttinen, tutkijatohtori, paleontologi Juha Saarinen ja kaupukiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    49 min
  • Atomikellot tikittävät tarkkaa aikaa - pörssi, sähköverkot ja satelliittipaikantaminen tarvitsevat sitä
    Otaniemessä VTT Mikesissä tarkat atomikellot tikittävät Suomen virallista aikaa. Kellojen tarkkuus on alle sekunnin tuhannesbiljoonasosan eli 10 potenssiin -15 luokkaa. Mikesin erikoistutkija Anders Wallini kertoo mihin näin äärimmäisen tarkkaa aikaa tarvitaan ja miten sitä mitataan?
    Aika on nykyisin rahaa — ja kansallinen turvallisuustekijä. Lisäksi aika on SI-järjestelmän perusyksiköiden äiti. Siihen ovat vuodesta 2019 lähtien pohjautuneet lähes kaikkien muiden perusyksiköiden, kuten kilogramman ja metrin, määritelmät. Ohjelmassa kuullaan myös ajan mittaamisen historiasta.
    Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen tutkimuspäällikkö Jyri Näränen Metsähovin observatoriolta kertoo, miten satelliittilasereilla ja radioteleskoopeilla tutkitaan maapallon liikkeitä ja paikkaamme maailmassa. Ja siihenkin tarvitaan tarkkaa aikaa, joten Metsähoviin on vedetty aika Mikesin atomikelloista. Puhumme myös siitä, miten vuonna 2019 onnistuttiin saamaan kuva mustasta aukosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Ollaanko nyt itseään ruokkivassa kuumassa kierteessä vai ollaanko puolioptimisteja ilmaston lämpenemisen suhteen?
    Näyttää siltä, että nyt ollaan kiihtyvässä kierteessä, missä maasto palaa ja jäätiköt sulaa. Venäjällä, Kanadassa ja Australiassa palaa valtavia alueita joka vuosi. Miksi palot toistuvat ja mitä tekemistä niillä on meidän tai pohjoisten jäätiköiden kanssa? Myös Ruotsissa oli suuria metsäpaloja 2018. Miksi siellä palaa, mutta meillä ei, vaikka metsät ovat samanlaisia?
    Näitä ja muitakin ilmaston lämpenemiseen liittyviä asioita puidaan suometsätieteen professori Harri Vasanderin ja ilmastotutkija Outi Meinanderin kanssa Tiedeykkösessä Leena Mattilan kanssa.
    Havumetsävyöhykkeellä on aina ollut salaman sytyttämiä metsäpaloja. Päreiksi palanut metsä uudistuu, kun kasvillisuuden sukkessio eli seuraanto alkaa uudelleen alusta. Ensin nousevat pioneerilajit: maitohorsma, harmaaleppä ja koivut. Lajisto vaihtuu hiljalleen ja päätyy havupuuvaltaiseen kliimaksiin. Ja sitten iskee taas salama ja kierto alkaa alusta.
    Miksi sitten metsäpalot ovat suuri ongelma nykymaailmassa? Pitäisköhän taas katsoa peiliin? Siellä näkyy Homo sapiens, joka on lisääntynyt ja täyttänyt maan ja on nyt hyvää vauhtia muokkaamassa sitä kelvottomaksi myös itselleeen.
    Tiedeykkösessä ollaan kuitenkin puoliksi optimistisia, sillä ihmisellä on aivot päässä ja niitä sopii käyttää tämänkin ongelman ratkaisemiseen. Kun on ollut pakko, niin ihminen on pystynyt taltuttamaan ympäristöuhkia ennenkin. Moni ei nykyään edes tiedä miltä raha eli sellutehdas haisee tai miltä happosateen tappama metsä näyttää, koska päästöt on pistetty kuriin. Lisäksi yläilmakehän otsonikadon eteneminen on saatu aisoihin. Otsonikerros alkoi toipua, kun muun muassa freonien käyttö jääkaapeissa, ponnekaasuissa ja ilmastointilaitteissa kiellettiin.
    Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta kaikki voivat tehdä jotain. Omalta osaltaan asiaa voi auttaa, kun katsoo mitä suuhunsa pistää ja miettii mitä ostaa, ja tarvitseeko sitä ostaa. Nuohoojan neuvon mukaan ihminen, joka piipusta nouseva savu on vaaleaa eikä noenmustaa, on jo oikeilla jäljillä.
    49 min
  • Arecibossa työskentelevä suomalaistutkija toivoo uutta radioteleskooppia tuhoutuneen tilalle
    Arecibon legendaarinen radioteleskooppi on romuna – suomalaistutkija kertoo paikan päältä mitä tapahtui ja mikä on romahduksen merkitys tieteelle
    Suomalainen tähtitieteilijä Anne Virkki on ollut jo viiden vuoden ajan työssä maailman kenties tunnetuimmalla radioteleskoopilla. Hän kertoo Tiedeykkösessä mitä Puerto Ricossa, Arecibossa oikein tapahtui ja miksi yli 300 metriä halkaisijaltaan olevan lautasantennin keskellä ylhäällä roikkunut 900-tonninen rakennelma romahti alas.
    Mitä nyt tapahtuu? Mikä on ollut teleskoopin merkitys? Ja millainen tämä elokuvistakin tuttu rakennelma oikein on ja miksi se sijaitsee pienellä Karibianmeren saarella?
    Jari Mäkisen toimittamassa ohjelmassa vastataan näihin kysymyksiin ja katsotaan tarkemmin radiotähtitieteen tilannetta nykyisin.
    49 min
  • Arkeologiaa kivikaudelta toiseen maailmansotaan – Suomen maaperä kätkee muistoja molemmista
    Arkeologi Jan Fast oli vasta opiskelija, kun hän johti ensimmäisiä kaivauksiaan kivikautisella asuinpaikalla Vantaan Jokiniemessä. Maasta paljastui rikas tarina tuhansien vuosien takaisesta elämästä työkaluineen, astiansirpaleineen ja jopa taiteineen.
    Fast on varma, että ensi kesänä, kolme vuosikymmentä ensimmäisten kaivausten jälkeen, löytyy jälleen jotakin uutta ja hienoa, kun arkeologiasta innostuneet vapaaehtoiset pääsevät taas kaivamaan Jokiniemen hiekkaa.
    Fast on tehnyt urallaan myös aikamoisen aikahypyn, kivikaudelta toisen maailmansodan konfliktiarkeologiaan. Hän tutkii, mitä merkkejä saksalaisista sotilaista jäi Hangon Tulliniemen kauttakulkuleiriin.
    Toimittaja Anniina Wallius.
    47 min
  • Psykologian tutkijalle koko maailma on nyt iso koeasetelma - kolme tapaa selvitä pandemiasta järjissään
    Pandemia on paitsi inhimillinen katastrofi, myös poikkeuksellisen hedelmällinen tutkimuskohde. Psykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja kansanterveystiedettä yhdistelevälle tutkimukselle koko maailma näyttäytyy nyt jännittävien luonnollisten koeasetelmien uusina mahdollisuuksina.
    Nykyaikaiselle psykologian tutkimukselle ihmismielen matka pandemian läpi avaa uusia ovia, joita tutkijat Suomessa ja muualla ovat rientäneet avaamaan. Tiedeykköselle pandemian psykologian eri näkökulmista kertovat Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professorit Marko Elovainio, Anu-Katriina Pesonen ja Markus Jokela.
    Kuinka suomalaiset ovat reagoineet psykologisesti pandemian alkamiseen keväällä? Ollaanko meillä vai muualla poikkeuksellisen stressaantuneita? Pitäisikö huolestua, jos pandemia tunkee uniin asti? Entä minkälaiset persoonallisuuspiirteet erityisesti vaikeuttavat ihmisten sopeutumista rajoituksiin ja terveyttä koskevaan ohjeistukseen? Ja ennen kaikkea, kuinka selvitä järjissään tämän kaiken keskellä? Tiedeykkönen etsii vastauksia tutkimustiedosta yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
    Toimittaja on Eero Koski.
    49 min
  • Mitä hyötyä on voimaharjoittelusta? Jalkakyykyn anatomia
    Ihminen tarvitsee riittävän vahvoja lihaksia, jotta arkipäivän toimet sujuvat hyvin ja meillä on reserviä tiukan paikan tullen. Voimaharjoittelu edesauttaa myös erilaisissa liikunta- ja urheilulajeissa.
    Miten pitäisi harjoitella, että voima ja kestävyys lisääntyvät ja vältytään vammoilta? Ihmisellä on hitaita ja nopeita lihassoluja. Mikä merkitys erilaisilla lihassolujen tyypeillä on harjoituksessa? Miten motorisen yksikön saa liikkeelle?
    Lihasvoimaharjoittelusta puhuvat painonnostaja, lääkärin opintoja päättelevä diplomi-insinööri Anni Vuohijoki sekä Suomen Akatemian kliininen tutkija Juha-Pekka Kulmala HUSin Liikelaboratoriosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    50 min
  • Mitä psykoterapiassa tapahtuu?
    Psykoterapia voi parantaa suhdetta itseen ja sitä kautta myös toisiin ihmisiin. Moni psykoterapiaan hakeutuva kärsii jatkuvasta syyllisyydestä ja huonommuudentunteesta, ja ne vievät voimia. Kun kaikki voimat eivät kulu selviämiseen, jää energiaa esimerkiksi työssä jaksamiseen. Mutta mitä psykoterapiassa tapahtuu? Haastateltavana kliinisen psykologian ja psykoterapian emeritusprofessori Jarl Wahström Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Pirjo Koskinen.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.