Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Antiikin Rooman satamakaupungissa Ostiassa köydenpunoja kohtasi laivanvarustajan ja kamelienhoitaja orjien kiinniottajan
    Millaista elämää vietettiin Ostiassa, antiikin Rooman satamakaupungissa? Mahtavan valtakunnan loisteliaaseen pääkaupunkiin virtasi Ostian kautta viiniä, viljaa, oliiviöljyä ja lisäksi myös villieläimiä, joita tarvittiin jatkuvalla syötöllä Colosseumin gladiaattorinäytöksiin.
    Keisarien ajan Ostia kuhisi merimiehiä, laivanvarustajia, kauppiaita, kamelienhoitajia, köydenpunojia, orjia ja orjien kiinniottajia. Jopa kolmannes kaupungin asukkaista oli tullut sinne muualta, mm. Kreikasta, Pohjois-Afrikasta ja aina Mustaltamereltä asti. Ihmisten ja tavaran lisäksi Ostian kautta saapuivat Roomaan myös uudet uskonnot ja aatteet.
    Suomalaiset ovat tutkineet monikulttuurista ja värikästä satamakaupunkia jo 1960-luvulta lähtien. Tampereen yliopiston ja Suomen Akatemian rahoittamasta Ostia-projektista kertoo yksi sen kantavista hahmoista, yliopistonlehtori Katariina Mustakallio. Projektissa on selvitetty mm., miten monikulttuurinen ja moniuskontoinen yhteisö on voinut toimia niin hyvin antiikin ajan satamakaupungissa.
    Projektiin liittyy myös näyttely, joka on juuri nyt esillä Tampereen Museokeskus Vapriikissa. Näyttelystä kertoo Vapriikin museonjohtaja Marjo-Riitta Saloniemi. Tiedeykkösen on toimittanut Riikka Suikkari.
    49 min
  • Jännittäminen on tuttu tunne esiintyjälle. Häpeä löytyy usein voimakkaan ramppikuumeen taustalta
    Esiintymisen ammattilaiset kuten muusikot ja kokeneet puhujat käyttävät apunaan erilaisia tekniikoita itsensä rauhoittamiseen. Näitä menetelmiä voi opetella kuka vain.
    Sibelius Akatemiassa jännityksen hallintaa valmentava Päivi Arjas kertoo jännittämisen taustoista ja esittelee keinoja, joilla saa ramppikuumeen terän katkaistua.
    Mielen syvyyksistä löytyy usein syy voimakkaaseen jännittämiseen, kun lapsuudessa koettu häpeä pulpahtaa pintaan paniikkina esiintymistilanteessa. Häpeäkokemuksista väitellyt Ben Malinen puhuu häpeänappuloista ja kertoo myös sen, miten niistä pääsee eroon.
    Sosiaalipsykologi Mia Silfver-Kuhalampi teki mielenkiintoisen havainnon suomalaisten nuorten ajatuksista liittyen esiintymiseen.
    Ohjelman on toimittanut Niina Melanen.
    47 min
  • Vilua, värähdyksiä, vakoilijoita observatoriolla - näin selvitettiin revontulten salaisuus
    Sata vuotta sitten eriskummallinen norjalaisfyysikko Kristian Birkeland käkki mökissään Haldde -vuoren huipulla. Poromiehet olivat kertoneet hänelle, että revontulia voi koskettaa käsillään.
    Birkeland ei onnistunut saamaan niitä käsiinsä, mutta hän keräsi talvisen taivaan valoista paljon lisätietoa. Hän selitti miten revontulet syntyvät ja kehitti laitteen, jonka avulla niitä pystyttiin tekemään Maan päällä.
    Norjan pohjoisosiin sijoittuva tarina revontulitutkimuksen historiasta on kiinnostava ja jännittävä. Siinä tehdään paitsi tiedettä, niin myös työnnetään lastenvaunuja 900 metrin korkeudessa, vedetään nenästä Natsi-Saksan sotilaita ja ihmetellään liikkuvia valopisteitä puutappien avulla kasatun hirsimökin sisällä.
    Yhä edelleen samoilla seuduilla katsotaan taivaalle, mutta nyt pelkkien revontulten seuraamisen sijaan tavoitteena on ymmärtää avaruussäätä sekä sen oikkuja.
    Oppaana revontulitutkimuksen historiaan toimii Tromssan yliopiston "Revontulitalon" johtaja Per-Helge Nylund ja toimittajana tarinaa ihmettelee Jari Mäkinen.
    49 min
  • Mentalisaatio – kyky pitää toisen ajatukset, kokemukset ja tunteet mielessä. Avain parempaan yhteiseloon ihmisten kesken?
    Mentalisaatio eli mielentäminen on inhimillinen ominaisuus, joka koskee meitä kaikkia. Sillä tarkoitetaan sitä, että olemme tietoisia oman mielemme sisällöistä sekä myös toisten ihmisten tunteista, uskomuksista ja kokemuksista. Avainkysymys on, pystynkö kohtaamaan toisen ihmisen avoimesti ja uteliaasti vailla ennakkokäsityksiä? Mentalisaatio helpottaa kanssakäymistä ihmisten välillä kotona, töissä ja yhteiskunnassa.
    Pohja mentalisaatiolle luodaan vauvan ja vanhemman turvallisessa suhteessa. Lapsi alkaa oppia jo alle 1-vuotiaana sen, että muilla ihmisillä on erillinen mieli. Mentalisaatiokyky kehittyy lapsella voimakkaasti leikki-iässä, noin 3-8 -vuotiaana. Miten mentalisaatio tulee esiin sisarusten välillä sekä parisuhteissa? Auttaisiko kyky pitää toisen mieli omassa mielessä parisuhdekriiseissä? Entä ystävyydessä?
    Kouluttajapsykoterapeutti Minna Martin tuo esiin mentalisaation ja luovuuden merkitystä, koska mielentäminen pitää sisällään kyvyn kuvitella ja loihtia tunnelmia vaikkapa parisuhteen ryydittämiseksi. Erikoispsykologi Nina Pyykkönen valottaa mentalisaation voimaa yhteiskunnassa – mitä tekemistä on mielentämisellä ja sananvapaudella?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Kun osakekurssi nousee, se nousee lisää - mallinnukset apuna niin sijoittamisessa kuin koronaepidemiassakin
    Pörssikurssien heilahdellessa moni sijoittaja miettii, olisiko jotain keinoja ennustaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Osaisiko joku kertoa, pitäisikö ostaa vai myydä? Keskustelemme Tiedeykkösessä Aalto yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustian kanssa, millaisia eväitä tutkimustieto ja matemaattiset ennustemallit voivat antaa sijoittajalle. Vaikka kristallipallo on sumea, jotain siitä voidaan nähdä.
    Matemaattisia malleja käytetään nykyisin lähes alalla kuin alalla— niiden avulla ennustetaan esimerkiksi koronavirusepidemian etenemistä, säätilaa ja susien määrää, mutta yhtä lailla menetelmiä hyödyntävät verkkokaupat, hakukoneet ja navigointisovellukset. Apulaisprofessori Matti Vihola Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta kertoo esimerkkien avulla, millaisia malleja on käytössä ja mihin ne perustuvat. Esillä ovat muun muassa Bayes-tilastotiede, Monte Carlo -menetelmät ja Markovin piilomalli.
    Toimittaja on Mari Heikkilä.
    (Kuva: FANGXIANG CHEN / Alamy / All Over Press)
    49 min
  • Kun sukupuoli ei tunnu oikealta – miten transsukupuolisuutta selvitetään ja hoidetaan?
    Moni nuori on tyytymätön sukupuoleensa, ja haluaa muuttaa sen. Leikkaukset ovat kuitenkin peruuttamattomia, joten diagnoosin pitäisi olla varmasti oikea, ennen kuin kirurgisiin hoitoihin ryhdytään. Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo, miten transsukupuolisuutta selvitetään ja mikä tekee diagnosoinnista vaikeaa. Tiedeykkösessä kuullaan myös, mitä sukupuolikirurgiassa tehdään. Niistä kertoo Plastiikkakirurgian ylilääkäri Sinikka Suominen Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    (Kuva: juan moyano / Alamy / All Over Press)
    49 min
  • Mikä oli kuoleman jälkeinen nurin perin -maailma - nykytutkimus ratkoo Egyptin faaraoiden ajan mysteereitä
    Muinaiset egyptiläiset valmistautuivat täällä maan päällä perusteellisesti kuolemaan ja sen jälkeiseen elämään. Heidän käsityksensä kuolemanjälkeisestä elämästä olivat moninaisia ja yllättäviä, ja he tekivät kaikkensa, jotta saisivat tuonpuoleisessa osakseen ikuisen elämän, kuten Osiris-jumala oli saanut. Myytin mukaan oma veli Seth tappoi Osiriksen, ja tämän jälkeen Osiris siirtyi manalan hallitsijaksi. Samalla hän antoi ikuisen elämän ihmisille.
    Egyptiläisillä on lukemattomia uskomuksia ja tarinoita kuolemanjälkeisestä elämästä. Tällaisia ovat mm. Nurinperin-maailma ja shabti-patsaat. Egyptiläiset uskoivat, että kuoleman jälkeen he pääsisivät ihanille pelloille viljelemään maata ja valmistamaan uhrilahjoja Osirikselle. Pienten shabti-patsaiden tehtävänä oli ryhtyä hommiin, kun vainaja kutsuttiin manalan peltotöihin. Tuolloin ihminen saattoi itse jatkaa tuonpuoleista lekotteluaan ja lähettää shabtin puolestaan töihin.
    Egyptin historiasta löytyy sellaisia vainajia, jotka kokivat elävien käsissä karun kohtalon. Heidän muistonsa saatettiin valtapelin nimissä pyyhkiä pois historiankirjoituksesta. Yksi tällaisista henkilöistä oli maan ensimmäinen naisfaarao Hatshepsut. Kuulemme ohjelmassa monille tuntemettomasta Hatshepsutista sekä hänen jälkeensä tulleista muista naispuolisista hallitsijoista, kuuluisista Nefertitistä ja Kleopatrasta.
    Ohjelmassa vieraillaan taidemuseo Amos Rexin näyttelyssä Egyptin loisto. Tiedeykkösessä pohditaan myös, onko oikein, että esineitä ja muumioita tuodaan Egyptistä länsimaisiin museoihin.
    Tapaamme näyttelyssä egyptologi Mia Meren ja kuraattori Anastasia Isakovan. Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.
    Kuvassa: Faarao Amenhotep II / Museo Egizio
    48 min
  • C-hepatiitti tappaa edelleen, mutta 2020 nobelistien ansiosta vähemmän kuin ennen
    Suomessa C-hepatiittiin sairastuu noin 1.200 ihmistä vuodessa. Viruksen kantajia meillä on yli 20.000, heistä moni ei tiedä tartunnastaan. Maailmassa maksatulehdusta aiheuttava hepatiitti C-virus tappaa edelleen noin 400.000 ihmistä vuodessa ja viruksen kantajia on noin 71 miljoonaa. Lukuja on saatu pienennettyä huomattavasti tehokkaan lääkityksen avulla.
    Lääketieteen 2020 nobelistien toisiaan täydentävät tutkimukset johtivat siihen, että hepatiitti C-virus löydettiin ja siihen saatiin kehitettyä parantava lääke. Virus voidaan nykyään hävittää ihmisestä muutaman kuukauden lääkehoidolla. Lääkitys tai taudin sairastaminen eivät kuitenkaan tuota uudelta tartunnalta suojaavaa immuniteettia, toteaa tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Tartunnan voi saada uudelleen.
    Varsinaiseen kohteeseen eli hepatiitti C-virukseen ja sen moniin konsteihin tutustutaan ohjelman loppupuolella. C-hepatiitti on RNA-virus, mutta mitä eroa sillä on iskeeko ihmiseen RNA- vai DNA-virus? Entä millä ihmeen kieroudella virus, joka ei ole edes elävä, pystyy ottamaan komentoonsa elävän solun, jolla on omakin ohjausjärjestelmänsä. Virusten toiminnasta kertoo dosentti Maija Vihinen-Ranta Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksesta. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.
    49 min
  • Muuttaako vasta "ruokatinder" kauppakassimme ilmastoystävälliseksi?
    Yhä useampi haluaa ostaa sellaista ruokaa, joka on tuotettu ilmastoystävällisesti ja muutenkin maapallomme rajat huomioiden. Nykyisen ruokajärjestelmän pitää muuttua, mutta ruokakriisiä ei ratkaista vain kuluttajille uusia tuotteita kehittämällä tai maanviljelijöitä syyllistämällä. Myös jalostajien ja vähittäiskaupan on tultava mukaan työhön, ja digitalisaation toivotaan vauhdittavan murrosta. Ehkäpä tulevaisuudessa skannaamme kaupan hyllyillä tuotteita kännykällä, ja etsimme parasta yhteensopivuutta ja pienintä hiilijalanjälkeä Tinderin tapaan.
    Toisaalta isoja askelia ravinnon hiilijalan jäljen pienentämiseksi voi saavuttaa helpoillakin teoilla - jopa ilman yhdestäkään herkusta luopumista. Asiantuntijoina ohjelmassa ovat tutkimuskoordinaattori ja ohjelmajohtaja Laura Forsman Turun yliopistosta ja Food Tech Finland Platformista, tutkimuskoordinaattori Pauliina Ojansivu Turun yliopistosta, projektipäällikkö Sanna Vähämiko Turun yliopistosta ja aistinvaraisen havaitsemisen professori Mari Sandell sekä Turun että Helsingin yliopistosta.
    Toimittajana on Pirjo Koskinen
    (Kuva: Alamy / All Over Press)
    49 min
  • Novitshok-myrkytyksen todistaminen on kemiallista salapoliisityötä
    Novitshokit ovat hermomyrkkyjä, joita kehitettiin Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuosikymmeniä sitten. Viimeaikaiset novitshok-myrkytykset ovat herättäneet pohdintaa siitä, kehitetäänkö kiellettyjä kemiallisia taisteluaineita ja hermomyrkkyjä edelleenkin. Osa novitshokeista on jo liitetty Kemiallisen aseen kieltojärjestön kiellettyjen aineiden luetteloon.
    Myrkyt ovat olleet osa ihmisen historiaa, mutta kun muinoin vihamiehiä tai epäsopivia henkilöitä myrkytettiin myrkkykasveilla, arseeniyhdisteillä ja syanidilla, niin nykyisin ihmiset aiheuttavat myrkytyksiä itselleen alkoholeilla, lääkeaineilla ja huumeilla sekä näiden yhdistelmillä.
    Myrkyn ja sen aineenvaihduntatuotteiden jäljitys uhrin näytteistä on todella haasteellista kemiallista salapoliisityötä, mutta nykyisillä tehokkailla tutkimuslaitteilla saadaan hyvinkin pienet pitoisuudet esiin. Kemiallisen tiedon lisääntyessä paranevat myös mahdollisuudet kehittää yhä tehokkaampia täsmämyrkkyjä.
    Novitshokeista on haastateltavana professori Paula Vanninen, joka johtaa VERIFINiä, kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituuttia. Muista myrkyistä, alkoholi-, lääkeaine- ja huumemyrkytyksistä kertoo professori Ilkka Ojanperä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n oikeustoksikologian yksiköstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    (Kuva: Ivan Uralsky / Alamy / All Over Press)
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.