Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Haluaisitko ladata itseesi lisäominaisuuksia? Tällaisen mahdollisuuden Elon Musk haluaa meille kehittää
    Elokuussa 2020 Elon Musk ja Neuralink-yhtiö esittelivät kehitysasteella olevan aivoimplantin, jonka avaamista mahdollisuuksista annettiin päätähuimaavia visioita. Robotisoidulla kirurgisella operaatiolla ihmisen otsalohkoon asennettavalla laitteella tavoitellaan yhteyttä paitsi aivojen toimintaan, myös ajatuksiin.
    Julkistamistilaisuudessa Neuralink ja Musk esittelivät tällaisen toimivan laitteen toistaiseksi vielä vain porsaaseen asennettuna. Demonstraatiossa porsaan aivoista välittyvät hermosolujen sähköpurkaukset piirtyivät reaaliaikaisesti valkokankaalle sen koskettaessa kärsällään herkkupaloja. Langattomasti ladattavassa implantissa on 1024 hiusta ohuempaa elektrodia, jotka on liitetty sian aivokuorelle.
    Tätä teknologiaa kehittämällä Elon Musk ja Neuralink tavoittelevat tulevaisuudessa suoraa yhteyttä ihmisten aivoihin ja jopa ajatteluun. Minkälaisia sovellutuksia ja minkälaisia kehityskulkuja voimme odottaa lähitulevaisuudessa? Miltä näyttäisi tuollainen maailma, jossa osa ihmisistä kantaisi Neuralink-implanttia?
    Kaksi suomalaista tutkijaa, Aalto-yliopiston professori Risto Ilmoniemi ja akatemiatutkija Otto Lappi Helsingin yliopistosta ottavat kantaa Elon Muskin lupauksiin maailmasta, jossa voit tilata Tesla auton ajatuksen voimalla pihaasi.
    Toimittaja Eero Koski.
    (Kuva: Kristoffer Tripplaar / Alamy / All Over Press)
    47 min
  • Mars on nyt lähimmillään Maata - heinäkuussa lähetetyt luotaimet ovat puolimatkassa
    Loppukesä 2020 oli erinomainen ajankohta Mars-luotaimien lähettämiseen, koska tänä vuonna Maa ja Mars ovat hyvin lähellä toisiaan. Kaikkein lähimmillään ne olivat nyt 7. lokakuuta, jolloin planeettojen välinen etäisyys oli 62 miljoonaa kilometriä.
    Kohti punaista planeettaa on matkalla kolme luotainta Yhdysvalloista, Kiinasta ja Yhdystyneistä arabiemiraateista. Millaisia nämä alukset ovat ja kuinka niiden matka on sujunut tähän mennessä?
    Ohjelmassa pääsevät ääneen Perseverance-kulkijan tieteellinen johtaja Kenneth Farley sekä kaksi kulkijaan tutkimuslaitteita tehnyttä henkilöä: Maria Hieta Ilmatieteen laitokselta sekä planetologi Pierre-Yves Meslin.
    Mukana ohjelmassa on materiaalia heinäkuussa lähetetystä Tiedeykkösestä.
    Toimittajana on Jari Mäkinen.
    (Kuva: Nasa)
    49 min
  • Miksi lääkkeiden kehitys on niin hidasta ja missä viipyy koronarokote?
    Koska saadaan korona aisoihin? Rokotusten uusin riemuvoitto saatiin 25.elokuuta (2020), kun koko Afrikka julistettiin vapaaksi kotoperäisestä poliosta. Rokotteilla on pelastettu miljoonien ihmisten henki, ja yksi tappava kulkutauti, isorokko, on kokonaan juurittu ihmiskunnan kimpusta. Myös polio on melkein nitistetty rokottamalla, sitä enää kahdessa maassa maailmassa.
    Antibiootella hoidettiin menestyksellä bakteeritauteja satakunta vuotta. Nyt niiden liikakäyttö on totuttanut bakteerit kestämään antibiootteja. Uusien antibioottien kehittäminen on vaikeaa, koska kaikki näppärästi lääkekäyttöön sopivat vaihtoehdot on jo otettu käyttöön.
    Mutta miksi lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen on niin hidasta, mikä siinä maksaa? Miksei keksitä uusia ja nopeasti? Tiedeykkösessä selvitetään sitä, miten rokotteita ja lääkkeitä kehitetään vaiheittain ja miksi se vie väistämättä aikaa. Ja mitä riskejä pitää seuloa pois ennenkuin joku ehdokkaista selviää käyttöön.
    Kliinisen farmakologian professori Janne Backman kertoo mm. miksi viruslääkkeiden kehittäminen on hankalampaa kuin bakteerilääkkeiden. Rokotteiden kehittämisestä kertoo dosentti Karin Blomgren. Leena Mattila tapasi molemmat tohtorit Helsingissä Meilahden työhuoneissaan.
    (Kuva Shutterstock)
    49 min
  • Emme usein edes huomaa napostelevamme - käyttäytymisanalyysi tunnistaa ylipainoon johtavia syitä
    Syöminen tuottaa meille mielihyvää ja kun siitä kerta toisensa jälkeen seuraa tuo mielihyvän tunne, se vahvistaa meitä toistamaan samaa käyttäytymistä. Ei olekaan ihme, että syömiseen alkaa pian yhdistymään asioita, joilla ei ole mitään tekemistä fysiologisen nälän kanssa.
    Syöminen on myös automaattista. On havaittu, että vain pieni osa syömiseen liittyvistä päätöksistä on tietoisia. Ylipainosilla tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että nälän tunne vaikutti syömispäätökseen vain viidenneksessä syömiskerroista, muissa tapauksissa syöminen johtui ympäristössä olevista yllykkeistä.
    Tampereen yliopistossa on tutkittu iltanaposteluun johtuvien käyttäytymisen syitä. Syyt on jaettu kymmeneen eri luokkaan, joskus kyse on motivaatiosta, joskus väärästä tiedosta, puutteellisista taidoista, ympäristön houkutuksista ja niin edelleen.
    Haastateltavana on kliinisen psykologian ja psykoterapeuttikoulutuksen professori Martti Tuomisto. Toimittaja on Pirjo Koskinen.
    (Kuva: Ismo Pekkarinen / Alla Over Press)
    49 min
  • Salakirjoitusta ja kryptografiaa - Internetin villissä lännessä tiedon suojaaminen on välttämätöntä
    Antiikin Kreikassa itsevaltias Histiaeus lähetti aikoinaan viestin vasallilleen Aristagoraalle palvelijansa päänahassa. Rooman diktaattori Julius Caesar puolestaan viestitteli salakirjoituksella, jossa aakkoset oli vaihdettu toisiksi. Nykyiset salakirjoitustekniikat eli kryptografiset menetelmät ovat hienostuneempia, mutta perusidea on sama: tieto pitää saada sellaiseen muotoon, ettei ulkopuolinen taho saa sitä avattua.
    Tänä päivänä meistä jokainen käyttää salausmenetelmiä päivittäin esimerkiksi verkkopankissa asioidessaan tai puheluja ja videokeskusteluja käydessään. Miten toimivat nykyiset salausmenetelmät RSA ja AES? Entä miten tiedot voidaan suojata tulevaisuudessa, jos kvanttitietokoneet tulevat käyttöön?
    Haastattelussa Kyberturvallisuuskeskuksen johtavan asiantuntijan Ville Heikkala ja Helsingin yliopiston kryptografian professori Valtteri Niemi.
    Toimittaja on Mari Heikkilä.
    (Kuva: Myron Standret / Alamy / All Over Press)
    49 min
  • Miten meriä tutkitaan ja voidaan tehdä ennusteita merenpinnan korkeudesta vuosisadan loppuun?
    Ilmastonmuutoksen aiheuttama mannerjäätiköiden sulaminen ja merten lämpölaajeneminen on jo nostanut ja nostaa edelleen valtamerten pinnan korkeutta. Minkälainen tulvavara rakentamiselle ja muulle rannikon läheiselle toiminnalle on tarpeen Suomen rannikolla? Tällaista tutkimusta tehdään Ilmatieteen laitoksen merentutkimusyksikössä. Menneisyyden vedenkorkeusmittaukset antavat aineistoa malleihin ja menetelmiin, joiden avulla tehdään ennusteita tulevasta. Mikä on tilanne vuonna 2050 tai 2100? Väitöskirjatutkija Ulpu Leijala on mukana tällaisessa tutkimuksessa.
    Entä kuinka hyvin meren hydrodynaamiset prosessit tunnetaan, jotta tietoa voidaan sovittaa malleihin ja tehdä arvioita tulevasta? Tästä tietää professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta. Hän opettaa ja tutkii fysikaalista meritiedettä. Uotilan mielestä tällainen tutkimus palvelee yhteiskuntaa – ovathan meret iso vesimassa. Rannikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä elää miljardeja ihmisiä. Uotila tuntee hyvin tutkimustensa perusteella arktisten alueiden meren toimintaa ja sen vaikutusta merenpinnan vaihteluihin. Havaintoja meristä on vähän ja varsinkin polaarialueilta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuvassa Perito Morenon jäätikkö Argentiinassa. (Insignis Photography / Alamy / All Over Press)
    50 min
  • Miten Homo sapiensin järjettömän monimutkainen immuunipuolustus osaa ikinä toimia oikein?
    Mitä yhteisiä palikoita meillä, hyönteisillä ja dinosauruksilla on immuunipuolustuksessa ja mitä muuta haluaisit tietään omasta puolustusjärjestelmästäsi? Mikä muu kuin rokotus pystyy opettamaan immuunijärjestelmää ja miten opetushomma hoituu?
    Miten immuunipuolustus osaa erottaa omat kudokset viruksista ja bakteereista entä mikä sen nyrjäyttää autoimmuunitaudiksi oman kehon kimppuun? Monimutkainen immuunijärjestelmä pystyy jopa erottamaan omaa kudosta olevat syöpäsolut terveestä kudokseista. Miten puolustus siihen pystyy, mutta toisaalta sekoaa joskus ja tuhoaa diabeetikon haimasta insuliinin tuottajasoluja, reumaatikon nivelrustoja tai hermosolujen myeliinituppia MS-taudissa.
    Immuunipuolustuksen ihmeistä jatkavat immunologit Eliisa Kekäläinen ja Petteri Arstila. Leena Mattila tapasi heidät Helsingin yliopiston bakteriologian ja immunologian osastolla Meilahden kampuksella.
    (Kuva: Sebastian Kaulitzki / Alamy / All Over Press)
    49 min
  • Kasvi haistaa, maistaa, näkee ja tuntee — se voi myös äännellä ja tunnistaa sukulaisensa
    Ihmisillä on viisi perusaistia: maku, haju, näkö, kuulo ja tunto - mutta millaisia aisteja on kasveilla? Voiko kukka tai puu haistaa, maistaa, kuulla tai nähdä?
    Biologi ja evoluutioekologi, tutkijatohtori Aino Kalske Turun yliopistosta on tutkinut kasvien hajuaistia. Hän on havainnut, että ne pölläyttävät tarvittaessa ilmaan monipuolisen kemikaalikoktailin — tarkoituksena on varoittaa naapurikasveja esimerkiksi tuhohyönteisistä tai kuivumisesta. Tuoreen ruohon tuoksu on itse asiassa ruohonkorsien lähettämää hätäsignaalia.
    Jyväskylän yliopiston biologian laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa tutkitaan kasvien valoaistiin liittyvien fytokromien rakennetta. Haastateltavina ovat akatemiatutkija Heikki Takala ja professori Janne Ihalainen. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Onko sinulla hyvä olla? Koetko olevasi turvassa? Vagushermolla on sormensa pelissä
    Ihminen tutkailee jatkuvasti sitä, onko hän turvassa vai uhkaako vaara. Me haluamme ennemmin liittyä toisiin kuin jäädä porukan ulkopuolelle. Tässä kaikessa on merkittävä rooli 10. aivohermolla eli vaguksella. Vagushermo viestii keskushermoston ja monien elinten välillä, mitä meissä ja ympäristössä tapahtuu. Se on osa parasympaattista hermostoa, joten parhaiten se toimii levossa.
    Onko sinulla paineen alla rytmihäiriöitä vai vatsaoireita? Mitä ihmisen stressireaktio kertoo vagushermon toiminnasta?
    Vagushermon merkityksestä hyvinvoinnillemme valottaa lastenpsykiatri Jukka Mäkelä THL:stä. Kouluttajapsykoterapeutti Minna Martin kertoo, miten hengityksellä voi ”vaikuttaa” vagushermoon. Onhan hengitys silta mielen ja kehon välillä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    (Kuva: Alamy / All Over Press)
    50 min
  • Pohtiva mieli, empatia ja tieto - kuka vain voi kasvattaa viisautta
    Jos haluat viisastua, pysähdy pohtimaan. Viisautta ei voi syntyä, jos ei välillä mieti, miten elämä maapallolla toimii tai mistä omat asenteet, tavat ja käyttäytyminen johtuvat.
    Pohtivan mielen lisäksi viisaudessa on kyse myös myötätunnosta - se on ihmisten välistä liimaa ja sitä tarvitaan myös työyhteisöissä. Tiedeykkösessä kuullaan tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitä hyötyä myötätunnosta on yrityksille ja miten sitä voi kehittää. Myötätunnon lisäksi työpaikoilla tarvitaan myös myötäintoa. Myötäinnon käsite löytyi tutkimuksessa, kun selvisi, että innovaatioiden synnyssä ilon ja innostuksen jakaminen on tärkeää.
    Psykologian tohtori Eeva K.Kallio Jyväskylän yliopistosta ja teologian tohtori, tutkija Jenni Spännäri Helsingin yliopistosta tarkastelevat viisauden olemusta yhdessä toimittaja Pirjo Koskisen kanssa.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.