Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Kuppaus ja kalevalainen jäsenkorjaus ovat nousseet uuteen suosioon
    Kuppaus on laahattu tänne kaukaa antiikista ja läpi Euroopan. Antiikissa vaivoja hoidettiin palauttamalla ruumiinnesteiden tasapaino kuppaamalla. Jos keltaista tai mustaa sappea oli liikaa, niin tasapaino korjattiin kuppaamalla. Myöhemmin alettiin poistaa kuviteltua pahaa verta. Kupparit kuolivat meilläkin lähes sukupuuttoon 50-luvulla, mutta uusi polvi kiinnostui alasta ja perinteinen kuppaus on taas voimissaan, toteaa kuppauksesta väitellyt filosofian tohtori Hindrik Strandberg. Ja Suomessa on aina piisannut myös kuppaukseen sopivia saunoja.
    Muinainen kalevalainen jäsenkorjaus on nykyään EU-nimisuojattu kansanlääkintäkeino. Kainuun piirilääkäri Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan 15. runossa on kuvaus jäsenkorjauksesta. Kun runonlaulun perinne säilyi idässä ja Kalevalassa niin jäsenkorjauksen taito säilyi Länsi-Suomessa. Vanha perinne elvytettiin ja nykyään kalevalaista jäsenkorjausta voi opiskella kolmevuotisessa koulutuksessa, kertoo fysioterapeutti, kalevalainen jäsenkorjaaja mestari Katja Rajala. Tiettyjen lääkekasvien tapaan myös kalevalaisella jäsenkorjauksella on tieteellisesti osoitettu teho. Peukaloimalla voidaan korjata mm. asentovirheitä ja parantaa tuki- ja liikuntaelinten kiputiloja.
    Toimittaja on Leena Mattila.
    49 min
  • Tiedätkö, kuka ruokasi pölyttää? Kansainväliseen pölyttäjähyönteiskauppaan liittyy isoja riskejä
    Tiesitkö, että kotimaisen tomaatin ja mansikan pölyttää yhä useammin belgialainen, tehdashallissa kasvanut kimalainen?
    Kun pölyttäjähyönteisten määrä luonnossa pienenee, kasvaa kysyntä kasvatetuille ja tarhatuille pölyttäjähyönteisille. Pölytystä varten kasvatetaan pääasiassa kahta eri hyönteistä: tarhamehiläisiä ja kontukimalaisia.
    Kontukimalaisten kansainväliseen kauppaan liittyy riskejä hyönteistautien ja vieraslajien leviämisestä ja moni maa on kieltänyt niiden tuonnin. Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Lotta Kaila kasvattaa kontukimalaisia tutkimuskäyttöön Viikin kampuksella ja kertoo, miten se tehdään.
    Myös hunajaa tuottavia tarhamehiläisiä kuljetetaan pitkiäkin matkoja pölytystarkoituksissa. Yhdysvalloissa ja Etelä-Euroopassa mehiläispesiä kuljetetaan kesän aikana jopa tuhansia kilometrejä pellolta toiselle. Mehiläishoitajain liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala kertoo, miten tarhamehiläinen pölyttää ja miten niitä kasvatetaan.
    Ohjelmassa vieraillaan myös Orimattilassa Hannu Varpion tilalla, missä kontukimalaisia käytetään kasvihuonetomaatin pölyttämiseen.
    Toimittaja on Hanna Asikainen.
    Kuva: Yle / Henrietta Hassinen
    49 min
  • Kalevalan aikaiset saunatavat ovat edelleen käytössä, mutta loitsut ja haltiat pitää kaivaa esiin arkistoista
    Muinaissuomalaisten aikoihin kuolleissa, saunassa ja loitsuissa uskottiin olevan voimaa, jota voitiin käyttää niin hyvään kuin pahaan. Loitsuilla parannettiin sairaita ja autettiin synnytyksissä, mutta niillä voitiin myös vahingoittaa toisia. Uskottiin, että saunan tai kalman voima saattoi tarttua ihmiseen, joka käyttäytyi väärin saunassa, muissa pyhissä paikoissa tai kuolevan läheisyydessä. Juhannustaikojen lisäksi vanhoihin loitsuihin ei nykyisin enää juuri törmää.
    Loitsuista poiketen, monet kalevalaiset saunatavat ovat edelleen käytössä. Niitä tuskin huomaa muulloin kuin silloin, kun joku saunoo väärin. Joka tapauksessa saunassa, riihessä ja muissa riittävän vanhoissa rakennuksissa asui tonttuja ja haltioita, joita ei sopinut suututtaa.
    Saunassa ei sopinut metelöidä eikä juopotella. Saunaryypytkin piti ottaa vasta saunan jälkeen.
    Kalman väkeen, tuonilmaisiin, suomalais-karjalaisten loitsujen maailmaan mennään Helsingin yliopiston folkloristiikan professori Lotte Tarkan opastuksella. Lopuksi arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta kertoo, miten saunatonttujen, haltioiden ynnä muiden saunan asukkaiden kanssa pitää elellä, etteivät ne polta päreitään ja saunaa tai saunojan nahkaa. Ohjelma toimittaa Leena Mattila.
    49 min
  • Retki Isosaareen, yli 100 vuotta suljetetun linnoitusaaren luontoon ja kasematteihin
    Tsaarin ajoista asti suljettu Isosaari ottaa nykyään vastaan muitakin kuin sotilaita. Helsingin edustalla, Vallisaaren takana Suomenlahdella näkyy Isosaari. Se ei ole erityisen suuri, mutta on sitäkin erikoisempi. Aikoinaan Suomenlinnan rakentaneita ruotsalaisia kaukainen Isosaari, Stora Mjölö, ei kiinnostanut, mutta venäläiset innostuivat linnoittamaan saaren ja liittämään sen Pietari Suuren Merilinnoitukseen. Keisarillinen Venäjä rakennutti mahtavan linnoitusketjun suojaamaan Pietaria länsimaiden hyökkäyksiltä.
    Itsenäistynyt Suomi otti linnoitetun Isosaaren oman armeijansa käyttöön. Puolustusvoimat ylläpiti sekä päivitti yli satavuotiaita kasematteja ynnä muita rakennelmia kunnes linnake määrättiin lopetettavaksi. Tiedeykkösessä tutustutaan Isosaaren historiaan tanskalaisten vanhan purjehdusohjeen ja Pietari Suuren merilinnoituksen ajoista alkaen. Saaressa kuljetaan ajassa Venäjän armeijan rakennuttamista kasemateista Stora Mjölön vankileirin kautta Suomen puolustusvoimien kauteen. Lämmin kesäpäivä suosi sotahistorioitsija ja luonto-opas Jarmo Niemisen, Tomi Stålbergin ja Leena Mattilan retkeä Isosaaressa.
    Kuva: Yle / Jani Saikko
    49 min
  • Freestyle rap on nykyajan runonlaulantaa
    Runonlaulanta oli entisaikojen tapa muistaa ja välittää perinnettä sekä kertoa tarinoita. Ja laulaenhan Kalevalankin runot alunperin esitettiin, ei runoja lausuen. Kalevalamittainen runolaulu on perinteistä itämerensuomalaista kerrontaa, jota lauletaan ja käytetään vaikkapa sananlaskuissa vielä tänäkin päivänä. Runolaulun perillinen tuottamistavan perusteella ja tarinankerronnan keinoin on improvisoitu rap eli freestyle, joka on merkittävä ilmiö nykypäivän Suomessa.
    Runolaulusta ennen ja tänään kertovat tutkija Venla Sykäri sekä muusikko, runolaulaja Taito Hoffrén, joka myös laulaa Vienan karjalaista ja omaa runolaulua. Freestyle räppiä esittävät YleX:n Lyömättömät. Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.
    42 min
  • Lääketieteen suuret läpimurrot - listan kärjessä sanitaatio, rokotukset ja antibiootit
    Vastasyntyneen suomalaismiehen elinajanodote oli Suomessa 1700-luvun puolivälissä 35 vuotta ja myös naisen alle 40 vuotta. Nyt se on yli tuplat: miehillä 79 ja naisilla 84 vuotta. Tiedeykkösessä pohdimme, mitkä ovat tärkeimmät lääketieteen edistysaskeleet kautta aikojen. Millaista historiaa ja keksintöjä piilee huikean kehityksen taustalla?
    Lääketieteellinen BMJ-lehti on listannut 15 tärkeintä lääketieteen alan edistysaskelta. Sitä varten lehti pyysi lukijoitaan nimeämään tärkeimmät lääketieteen alan edistysaskeleet lehden ensimmäisestä ilmestymisvuodesta 1840 eteenpäin. Toimituksen paneeli valikoi ehdotuksista 15, joiden joukosta 11 300 lukijaa äänesti tärkeimmäksi läpimurroksi puhtaan juomaveden ja jäteveden käsittelyn eli sanitaation kehittymisen.
    Asiasta toimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, rokotetutkija Hanna Nohynek ja Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg.
    (Kuva: Andrey Kuzmin / Alamy / All Over Press)
    50 min
  • Lönnrot uudisti suomen kieltä, nyt me kaikki teemme sitä
    Elias Lönnrot on Suomen arvostetuimpia kielen kehittäjiä, mutta mikä oli Kalevalan rooli siinä? Kalevalaa kootessaan Lönnrot yhtenäisti suomen kirjakieltä eri murteiden pohjalta, jotta sen kieli olisi ymmärrettävää kaikille suomalaisille - Kalevalan runoissahan oli paljon karjalaisia ja itämurteisia sanoja ja muotoja, jotka poikkesivat senaikaisesta, suomen länsimurteisiin pohjautuvasta kirjakielestä, ja joita muualla Suomessa ei välttämättä ymmärretty. Samalla Lönnrot loi uudissanoja, ja siinä hän teki merkittävää työtä erityisesti Kalevalan ulkopuolella. Lönnrotin aikaan suomen kirjakielen kehittämiselle oli tarvetta, mutta mikä on tilanne nyt? Kuinka kieli uudistuu nykyään - vai onko kirjakielemme jo valmis?
    Dosentti Petri Lauerma ja sosiolingvisti Heini Lehtonen pohtivat Lönnrotin ja Kalevalan merkitystä suomen kielen kehitykselle sekä sitä, kuinka nykysuomi uudistuu. Ohjelmassa kuullaan myös Lönnrotin omia ajatuksia suomen kielen uudistamiseksi. Kalevalan runoja laulaa Taito Hoffrén.
    Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.
    39 min
  • Fobia invalidisoi - mitä sen hoidosta ja tutkimuksesta tiedetään nyt?
    "Tämä ei ole pahinta mitä voi tapahtua", oli valkeakoskelaisen Kaarina Nurmen voimalause, kun hän kamppaili päästäkseen eroon korkeanpaikan kammosta. Pulssi kohosi, kädet hikosivat ja häntä pyörrytti aina, kun hän joutui nousemaan tai laskeutumaan esimerkiksi kauppakeskuksen rappusia. Lyhytterapian ja altistustehtävien avulla Nurmi kuitenkin onnistui voittamaan pelkonsa.
    Fobian eli voimakkaan, irrationaalisen pelon hoidossa on tärkeää kehittää potilaan valmiutta kohdata pelkoa ja sietää ahdistusta. Kyseessä on ikään kuin väsytystaistelu, jossa mieli pyrkii taivuttelemaan ruumiin pois liiallisesta reagoinnista. Siedättäminen eli altistushoito on yksi tavallisimmista keinoista, ja Suomessa on kokeiltu myös virtuaalitodellisuuden käyttöä, kertoo psykologi-psykoterapeutti Eero-Matti Gummerus.
    Kun ihminen panikoi, stressihormonijärjestelmä alkaa valmistaa ihmistä kohtaamaan potentiaalisen vaaran. Se, mitä kehossa tapahtuu, ei riipu siitä, onko uhka todellinen. Fobiasta kärsivien elämä kapenee, ja he joutuvat luopumaan monista asioista, jopa haaveistaan.
    Onneksi useimpien fobioiden hoitaminen on mahdollista, ja tuloksia saavutetaan jopa verrattain nopeasti. Myös fobian tutkimuksessa on viime vuosina edistytty. Fobiat ovat osa ahdistushäiriöiden laajaa kirjoa, ja fobian mekanismeja tutkitaan kansainvälisessä tutkimusprojektissa, jossa on mukana myös suomalaisia. Helsingin yliopiston käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta kertoo, että juuri nyt kiinnostuksen kohteena ovat ahdistukselle ja fobialle altistavien geenivarianttien tutkiminen. Tutkijat selvittävät ahdistuneisuuden syntymistä hermoverkko- ja molekyylitasolla, sekä pelkoa ylläpitäviä mekanismeja.
    Ohjelman toimittaa Anna-Kaisa Brenner.
    (Kuva: Dunca Daniel Mihai / Alamy / All Over Press)
    47 min
  • Kalevala oli Lönnrotille suuri kansallinen projekti, mutta kenen runoja siinä lauletaan?
    Elias Lönnrot teki kymmenisen matkaa eri puolille Karjalaa 1820-40 -luvuilla ja keräsi runoja paikallisilta runolaulajilta. Hänen käsityksensä mukaan runot kertoivat myyttisiä tarinoita muinaisista suomalaisista ja kuvasivat kansamme historiaa, ja näistä hän kokoaisi Suomelle kansalliseepoksen - nousevan kansallisuusaatteen hengessä.
    Keräämistään sadoista runoista ja tuhansista säkeistä Lönnrot loi Kalevalan, mutta miten? Mikä Kalevalassa on suomalaista, mikä karjalaista ja mikä Lönnrotin omaa? Entä mitä Kalevalasta ajateltiin sen syntyaikaan Suomessa ja sittemmin rajantakaisessa Karjalassa - tai nykyään?
    Tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä ja Eila Stepanova valottavat Kalevalan syntyhistoriaa ja keskustelua sen omistajuudesta, sekä pohtivat sen merkitystä Suomelle - ja Karjalalle - silloin ja nyt.
    Kalevalan runoja ohjelmassa laulaa Taito Hoffrén.
    Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.
    41 min
  • Miksi aika asettui asumaan rintamamiestaloon Lounais-Suomeen? Mistä Khronoksen talossa on kysymys?
    Aika kulkee – niin se on tehnyt jo miljardien vuosien ajan. Ihminen on hyvin uusi tulokas ajan virrassa, ja silti käyttäydymme kuin hallitsisimme luontoa, kulttuuria ja aikaa.
    Koemme itsemme luonnosta erillisinä. Syytä ei olisi, koska olemme osa rappeutumisen ja kuoleman luonnollista sykliä. Khronoksen eli ajan jumala on aina läsnä, ja se saa mikrobit ja sienet toimimaan. Maatuminen ja mädäntyminen on täällä – aika ja luonto kulkevat käsi kädessä.
    Taiteilijaryhmä IC-98 on pyhittänyt ajan jumalalle paikan, rintamiestalon Pöytyällä Varsinais-Suomessa. Talossa ja pihapiirissä luonto saa mellastaa ja sienet juhlivat, ja me ihmiset katsomme tapahtumaa vain teräsaidan läpi.
    Tiedeykkösen toimittaja Teija Peltoniemi kävi paikan päällä talon pihapiirissä geologi, arkeologi Jussi Kinnusen ja filosofi, kirjailija Antti Salmisen kanssa. He olivat hankkeessa mukana muutama vuosi sitten. Salminen on kirjoittanut Khronoksen talosta esseen Sivilisaatiokysymys ja huomisen kirkko. Kinnunen on puolestaan dokumentoinut Khronoksen talon ja pihapiirin laserkeilauksella sekä selvittänyt paikan arkeologiaa ja geologiaa. Mitä pihapiirille tapahtuu 80, 400 ja 1000 vuoden kuluessa?
    IC-98 taiteilijat Patrik Söderlund ja Visa Suonpää kertoivat työn taustoista etäyhteydellä. Heidän mielestään Khronoksen talo on optimistinen teos, joka toimii peilinä ihmiselle. ”Katsomme samalla itseämme, kun katsomme rappeutuvaa pihapiiriä maaseudulla”, sanoo Visa Suonpää. Patrik Söderlundin mukaan ilmastokriisi pakottaa meidät toimimaan. Ihmisiltä on aika loppumassa ja Khronoksen talo esittää kysymyksiä teoistamme maapallolla, ja mitä tapahtuu ihmisen jälkeen.
    Valokuva Khronoksen talo Pöytyällä (Teija Peltoniemi).
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.