Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Aurinkopaneelien tehot lähestyvät maksimia
    Näin keväällä moni miettii, pitäisikö hommata aurinkopaneelit, sillä niiden hinnat ovat tulleet alas. Suomi on aurinkoenergian kannalta yllättävänkin hyvä maa - esimerkiksi kevättalven aurinkoiset pakkassäät tehostavat paneelien toimintaa.
    Puhumme Aalto-yliopiston professori Hele Savinin kanssa siitä, millaista tekniikkaa nykyiset ja tulevaisuuden aurinkokennot käyttävät. Savin itse kehittää huipputehokasta mustaan piihin perustuvaa aurinkokennoa.
    Ja missä vaiheessa ovat paljon puhutut ja Millenium-palkitut uuden sukupolven Gräzelin kennot, joiden on kerrottu mullistavan aurinkoenergian tuotannon?
    Jos aurinkokennot hankkii, niistä saatava sähkö kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkoin itse. Tässä auttaa energiasääennuste, josta kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anders Lindfors. Keskustelemme myös siitä, miten aurinko eri puolilla Suomea paistaa eli missä ovat parhaat apajat aurinkoenergian hyödyntämiseen.
    Toimittaja on Mari Heikkilä.
    (Kuva: koi88 / Alamy / All Over Press)
    50 min
  • Lohkoketjujen käyttö leviää - kaikki lähti liikkeelle bitcoinista
    Uutisten mukaan lohkoketjut mullistavat finanssialan, asuntokaupan, digitaalisen asioinnin, hallinnon - ja oikeastaan lähes kaiken. Tiedeykkösessä keskustellaan siitä, mitä lohkoketjut ovat ja miten ne muuttavat maailmaa. Haastateltavana on aiheesta väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnassa valmisteleva Henri Heinonen.
    Lohkoketjuteknologia lähti liikkeelle kryptovaluutta bitcoinista vuonna 2008. Tämän jälkeen virtuaalivaluuttoja on tullut tuhansia. Ohjelmassa selviää, miten bitcoineja louhitaan ja mistä niiden arvo muodostuu. Entä jos itse loisi oman virtuaalivaluutan tai lohkoketjun?
    Maailman talousfoorumin raportissa ennustetaan, että 10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on sidoksissa lohkoketjuteknologoihin vuonna 2027. Keskustelemme, miten yritykset voivat hyödyntää teknologiaa toiminnassaan ja millaisia sovelluksia lohkoketjuille on löydetty. Tarjolla on esimerkiksi lohkoketjuihin perustuvia pilvipalveluita ja journalismia.
    Toimittaja Mari Heikkilä.
    (Kuva: Konstantin Shaklein / Alamy / All Over Press)
    50 min
  • Jätteet kertovat, miten Pompeijissa elettiin juuri ennen tuhoa - suomalaistutkijat mukana
    2000 vuotta sitten ihmiset elivät täyteläistä elämää Napolinlahden rannikolla Italiassa. Varakkaiden elämä oli kaikin puolin mukavaa seinämaalauksin ja mosaiikein koristelluissa atriumtaloissa. Rannikon asukkaat eivät tienneet, että vuosisatoja uinunut läheinen vuori alkoi osoittaa heräämisen merkkejä.
    Tulivuori Vesuvius purkautui vuonna 79. Purkauksen alle jäi tuhansia ihmisiä, joista osa hautautui tuhkan, kivien ja irtaimiston alle, osa kuoli myrkyllisiin kaasuihin. Tuon karmean luonnonkatastrofin vuoksi meidän jälkipolvien on mahdollista kävellä keisarien ajan roomalaisen kaupungin, Pompeijin, kaduilla, ja astua sisään sen talojen raunioihin. Kaupungin kaivaukset alkoivat vuonna 1748, ja vielä tänäkin päivänä osa kaupungista uinuu maan alla piilossa.
    Helsingin yliopiston Pompeji-projekti on tutkinut yhtä kaupunkorttelia, joka sijaitsee antiikin ajan Pompejin maantieteellisessä keskustassa. Vuonna 2002 alkaneen projektin tutkimuksista on vastikään julkaistu kokoomateos, jossa kerrotaan erityisesti korttelin upeimman rakennuksen, Marcus Lucretiuksen talon, runsaista löydöistä.
    Helsingin yliopiston Pompeiji-projektissa työskennelleet antiikintutkijat Laura Nissin ja Ilkka Kuivalainen kertovat Tiedeykkösessä pompeijilaisten arjesta ja juhlasta. Ja ennen muuta saamme kuulla, millaista elämä oli Marcus Lucretiuksen talossa juuri ennen kaupungin tuhoa vuonna 79.
    Jotta pystyisimme paremmin eläytymään tuohon aikaan, saamme tietoa myös Pompeijin katujen hajuista, tuoksuista ja makuelämyksistä. Kuulemme myös siitä, millainen oli ihanteellinen ihminen Rooman keisarikunnassa. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras.
    HUOM! Ohjelma on tehty koronarajoitusten vuoksi osittain etänä, ja sen tähden ääni on ajoittain hieman kärsinyt. Tarkkakorvainen saattaa kuulla ohjelmassa myös yhden ranskanbulldoggin ja yhden shetlanninlammaskoiran tuhinoita ja puuskutuksia.
    (Kuva: Jens Köhler / All Over Press)
    48 min
  • Saisiko olla avaruussäteilyä? Jyväskylässä olevilla pöntöillä sitä saa tehtyä myös Maan päällä
    Maapallo on mukava paikka, koska sen ilmakehä ja magneettikenttä suojaavat meitä avaruuden haitallisilta säteiltä, sähköisesti varatuilta hiukkasilta, jotka ovat peräisin tyypillisesti Auringosta tai ulkoavaruudesta. Luontaisesti ympärillämme ei ole kuin varsin leutoa sähkömagneettista säteilyä ja esimerkiksi radonista tulevaa ionisoivaa ydinsäteilyä.
    Jos avaruudessa olevaa säteilyä halutaan saada aikaan kätevästi, kannattaa katsoa Jyväskylään.
    Jyväskylän yliopiston Fysiikan laitoksen Kiihdytinlaboratoriossa on useita erilaisia koeasemia, joilla Pohjois-Euroopan äreimmän hiukkaskiihdyttimen avulla tehdään paitsi perustutkimusta, niin myös avaruuselektroniikan testaamista.
    Laitteistolla voidaan tuottaa erilaisia ionisuihkuja, jotka jäljittelevät autenttisesti säteily-ympäristöä avaruudessa. Valitsemalla oikeanlainen hiukkascoctail, voidaan kiihdyttimellä saada aikaan tilanne matalalla kiertoradalla, tietoliikennesatelliittien käyttämällä geostationaariradalla tai vaikkapa kauempana avaruudessa.
    Erillisen laitteen avulla voidaan vaikkapa lentää Jupiteriin ja koetella sitä kiertämään lähetettäviä laitteita voimakkailla elektronisuihkuilla.
    Mutta miksi näin tehdään, ja miten näin tehdään? Kuinka sähköiset komponentit käyttäytyvät, kun niihin kohdistetaan roppakaupalla säteilyä?
    Tiedeykkösessä heittäydytään tämän asian kimppuun ja käydään tutustumassa avaruussäteilyn vaikutuksia mittaavaan RADEF-koelaitteistoon. Siitä ohjelmassa kertoo yliopistotutkija Arto Javanainen, joka vastaa RADEFin toiminnasta.
    Ohjelmanteosta vastaa puolestaan toimittaja Jari Mäkinen.
    50 min
  • Psyykkistä vahvuutta voi kehittää - näin urheilijat tekevät sen
    Jokainen meistä tietää sen tilanteen, kun on kova paine onnistua vaikkapa kilpasuorituksessa tai kokeessa, ja jännittää. Silloin tarvitaan psyykkistä vahvuutta, jotta pää pysyy kasassa ja pystyy näyttämään osaamisensa. Psyykkiseen vahvuuteen kuuluu monia erilaisia taitoja: itseluottamusta, paineensietokykyä, stressin hallintaa, mielen fokusointia ja optimaalista suoritusvirettä.
    Emeritusprofessori Jarmo Liukkonen on tehnyt pitkän uran liikuntapsykologian parissa, hän on tutkinut tekijöitä, mitkä vievät urheilijan huippusuorituksiin ja kertoo, miten vaikea on ennustaa, kenestä tulee huippu-urheilija. Hän on myös selvittänyt, mikä saa jatkamaan samojen asioiden harjoittelua vuodesta toiseen ja jatkamaan sitkeästi lajin parissa. Eniten psykologiaa tarvitaan juuri siinä, miten yksittäisistä harjoituksista tehdään mielekkäitä ja sellaisia, että treeneihin jaksetaan lähteä vuodesta toiseen ja että treenit pysyvät hyvälaatuisina.
    Jos urheilija on huipulla parinkymmenen harjoitteluvuoden jälkeen, muusikko hioo taitojaan monta kymmentä vuotta. Radion Sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu ja The Voice of Finlandin yhtyettä johtava Lenni-Kalle Taipale kertovat, mitä live-esiintymiset ja konsertit vaativat, ja miten niihin valmistaudutaan.
    Lenni-Kalle Taipale johtaa The Voice of Finlandin yhtyettä ja soittaa samalla itsekin. Suora televisiolähetys on tilanne, jossa tarvitaan kaikkea sitä osaamista, mitä hänelle on vuosikymmenten aikana kertynyt. Mielikuvaharjoittelu auttaa sekä sormien juoksutuksen että jännityksen suhteen.
    Radion Sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu kertoo, että vaikka joka nuottia ei tarvitsekaan muistaa ulkoa, teos on osattava riittävän hyvin, jotta kapellimestarilla on siitä selkeä visio omassa päässä ja itseensä voi luottaa huippusoittajien eteen astellessaan. Yleisön edessä konsertti voi lähteä lentoon vasta kun soittajat tietävät, että kaikki on harjoiteltu riittävän hyvin ja tilanne on hallinnassa.
    Toimittaja on Pirjo Koskinen.
    (Kuva: Sean Prior / Alamy / All Over Press)
    50 min
  • Onko robotilla ja tekoälyllä moraalia? Miten suhtaudut robotin tekemään päätökseen?
    Lukuisat arkipäivän teknologiat pitävät sisällään jo tekoälyä, vaikka robotti ei vielä rutiinisti jakelekaan lääkkeitä eivätkä itseohjautuvat autot ajele teillä. Miten ihminen ymmärtää nämä uudet teknologiat? Ymmärrämmekö me arkikäsityskyvyllämme, mitä uudet toimijat ovat ja miten ne tekevät päätöksiä?
    Robotteihin ja tekoälyihin ei ole vielä pystytty koodaamaan moraalista koodia. Onko ihmisen moraalikoodisto se minimitaso vai korkeinta mitä tiedämme? Olemme tuhansien vuosien aikana oppineet suuntautumaan toisiin ihmisiin. Pystymme myötätuntoon ja välitämme emootioita. Miten koneoppiva tekninen laite olisi tunteva ja tietoinen sekä moraalisesti toimiva olio?
    Vastaava tutkija Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta vetää Moralities of Intelligence Machines -tutkimusryhmää. He tutkivat, miltä robotit ja erilaiset tekoälyt vaikuttavat tuntevien, älykkäiden ja elävien olioiden näkökulmasta sekä miten ihminen hyväksyy robottien tekemiä päätöksiä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Yle tieteen sivuilla on tekoälytesti, jossa voit selvittää omaa suhtautumistaan vaikka pelastus- tai seksirobottiin.
    Kuva: 3C Stock / Alamy / All Over Press
    49 min
  • Etätyön matematiikkaa ja psykologiaa - videoneuvotteluissa hyödynnetään kasvojentunnistusta ja tiedon pakkaamista
    Virtuaalikokoukset ovat arkipäivää ja järjestelmät ovat kehittyneet huimaa vauhtia. On ihmeellistä, miten hyvin verkko kestää, vaikka valtava määrä ihmisiä käy videoneuvotteluja samanaikaisesti.
    Keskustelemme Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltasen kanssa, millaista matematiikkaa etätyövälineiden kehityksen taustalla piilee.
    Videokuvaa voidaan nykyisin pakata niin, että siihen tarvitaan ehkä vain sadasosa alkuperäisestä tietomäärästä - silti eroa ei juuri huomaa ja ihminen näyttää omalta itseltään. Myös katseen suunta voidaan muuttaa niin, että virtuaalineuvottelussa tuijotetaan silmästä silmään. Apuna ovat kasvojentunnistusteknologiat ja aallokemuunnokset.
    Ohjelmassa puhumme myös etätyön psykologisesta puolesta. Haastateltavana on Työterveyslaitoksen erikoistutkija, psykologian tohtori Seppo Tuomivaara. Hän antaa vinkkejä siihen, miten etätyö kannattaa käytännössä kotona järjestää - ja miten saisi ajatukset keskittymään töihin koronahulinan keskellä.
    Etätyöaiheeseen sopivasti haastattelut on tehty etänä, videoyhteyden kautta. Toimittaja Mari Heikkilä.
    Kuvassa toimittaja Mari Heikkilä haastattelee matemaatikko Samuli Siltasta. (Kuva: Samuli Siltanen)
    49 min
  • Löytyykö koronatoipilaiden veriplasmasta apu Wuhanista karanneeseen koronavirukseen?
    Mitä on plasmahoito? Entä mitä virkaa on wuhanilaisesta koronaviruksesta toipuneiden toipilaiden veriplasmalla? Toipilaiden plasmalla on saatu lupaavia tuloksia pienissä kontolloimattomissa kokeissa Kiinassa. Suomessa on nyt tarkoitus tehdä perusteelinen tutkimus, jossa on mukana koehenkilöiden lisäksi kontrolliryhmä. Vain verrokkeihin vertaamalla selviää onko toipilasplasmalla vaikutusta potilaiden paranemiseen. Vertailuryhmä tarvitaan, koska osa potilaista paranee aina ihan omin vasta-ainein ilman muuta hoitoa.
    Virussairauden aikana potilas muodostaa enemmän tai vähemmän vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan ja nitistää sairauden niiden voimalla. Näitä vasta-aineita löytyy taudista toipuneiden veriplasmasta. Helsingin yliopisto, HUS ja SPR:n Veripalvelu suunnittelevat koronainfektiosta toipuneiden veriplasman käyttöä tutkimuksessa, jossa seivitetään koronasta parantuneiden vasta-aineiden tehoa sairaalapotilaiden hoidossa.
    Plasmahoito ideana ei ole uusi keksintö. Veriplasmaa käytetään jatkuvasti normaalioloissakin monissa eri tilanteissa. Vasta-aineilla voidaan myös estää rabieksen puhkeaminen potilaalla, jota vesikauhuinen koira on purrut. Välittömästi annettu rabies-immunoglobuliini yhdessä rokotteen kanssa pelastaa potilaan hengen.
    Koronatoipilaiden veriplasman käyttötutkimusta suunnittelevat immunologian professori Anu Kantele Helsingin yliopiston Infektioklinikalta ja lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.
    (Kuva: MedStockPhotos / Alamy / All Over Press)
    49 min
  • Unessa aivot siirtävät dataa ja peseytyvät
    Nukkuminen käy työstä, kun unessa aivot siirtää dataa ja peseytyy. Nukkujan päässä käy kuhina, kun aivot käsittelevat ja tallentavat tavaraa muistiin. Uni ei muutenkaan ole turhaa lorvailua, sillä unen aikana aivoista myös pestään turhaa roinaa ja kuona-aineita. Nokkela Homo sapiens on kuitenkin oppinut lisäämään valoa iltoihin ja sotkemaan valoilla lajille luontaisen päiväaktiivisuuden. Myös kofeiinilla voi huijata aivoja, sillä kofeiini estää aivojen unihiekkaa, adenosiinia, patistamasta ihmisiä pehkuihin.
    Jotkut taas eivät pysy nukkuessaan sängyssä vaan kävelevät unissaan. Miten se on mahdollista tai miten voi nukkuessaan tietää näkevänsä unta? Entä johtuuko yökukkujan aamuväsymys huonoista elintavoista, siihenkin vastaa dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta.
    Ihmispolo sahaa omaa oksaansa, jos kerää univelkaa. Unenpuute saa sekaisin sekä pään että vartalon. Unenpuute altistaa depressiolle ja Altzheimerin taudille, ja kerää läskiä maksaan ja muualle. Liialla valvomisella muisti ja oppiminen heikentyvät ja aineenvaihdunta menee sekaisin.
    Joten eiköhän aloiteta kevään kunniaksi elämäntapamuutos näinä poikkeuksellisina aikoina ja mennään ajoissa nukkumaan. Leena Mattila jututti dosentti Tarja Stenbergiä etäyhteyden kautta.
    (Kuva: BSIP SA / Alamy / All Over Press)
    50 min
  • Pääsiäistapamme ovat yhdistelmä juutalaista, kristillistä ja kansanperinnettä - ylösnousemuksen yksi symboli on pupu
    Kristillistä pääsiäistä viettää miltei kolmasosa maapallon väestöstä. Tämän lisäksi omaa pääsiäisjuhlaansa, pesahia, viettävät puolestaan juutalaiset. Juutalaisten ja kristillisten traditioiden lisäksi juhlaan liittyy lukematon määrä kiehtovia kansanuskomuksia ja rituaaleja. Tiedeykkösessä käsitellään pääsiäisen alkuperää ja myöhempää historiaa.
    Lähi-idän muinaiset kansat viettivät ohraan liittyviä kevätjuhlia, jotka yhdistyivät paimentolaisten uhrijuhliin ja edelleen israelilaisten eli varhaisjuutalaisten vapautuskertomukseen. Juutalaisen pääsiäisen taustalla on Vanhan testamentin exodus-kertomus, jossa selostetaan, kuinka israelilaiset vapautuvat Egyptin orjuudesta.
    Juutalaiset olivat viettäneet pääsiäistään jo noin 1000 vuoden ajan, kun juutalaiseen ympäristöön syntyi uusi uskonto, kristinusko. Myös kristityt alkoivat viettää pääsiäistä, mutta juhlan sisältö oli muuttunut: juhlan keskiössä oli usko Jeesus Nasaretilaisen eli Kristuksen ylösnousemukseen.
    Myöhemmin tähän kaikkeen sekoittui monia erilaisia kansanuskomuksia toiveineen, pelkoineen ja enteineen. Nykyinen pääsiäisenvietto ja siihen liittyvät symbolit ovatkin sekoitus kaikesta edellä kuvatusta. Pitkäperjantain Tiedeykkösessä pääsiäisen eri kerrostumista kertovat Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen yliopistonlehtori Riikka Tuori sekä kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine, hänkin Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Warras.
    (Kuva: Shutterstock / Subbotina Anna)
    42 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.