Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Raaseporin keskiaikainen linna oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan puolustusta ja eurooppalaista linnakulttuuria
    Runsas arkeologinen aineisto kertoo siitä, kuinka Läntisellä Uudellamaalla sijaitseva Raasepori oli osa eurooppalaista linnakulttuuria. Se rakennettiin 1300-luvun lopussa ja oli käytössä vajaan 200 vuoden ajan. Ohjelmassa kerrotaan, kuinka Helsingin perustaminen ja linnan olutkellarin sortuminen johtivat Raaseporin linnan hylkäämiseen. Tämänhetkisen tiedon mukaan Raaseporiin hankittiin todennäköisesti Suomen ensimmäinen tuliase.
    Linnat olivat keskiajalla merkittäviä keskuksia, joista käsin hoidettiin niin puolustusta, veronkantoa kuin hallintoakin. Linnojen vaikutusvalta ulottui linnaläänin jokaiseen taloon ja tupaan.
    Raaseporin linna oli yksi Ruotsin kruununlinnoista. Kun Raaseporin linnassa asuttiin, Suomi oli Ruotsin kuningaskunnan itäinen osa, jossa oli asukkaita alle 300 000. Puolustuksellisesti Suomella oli koko valtakunnassa tärkeä rooli, sillä miltei puolet Ruotsin valtakunnan rajoista kulki Suomessa.
    Raaseporin linnan ympäristössä on suoritettu arkeologisia kaivauksia useaan otteeseen, ja vuonna 2014 alkaneet kaivaukset jatkuvat edelleen. Ohjelman asiantuntijoina toimii kolme arkeologia, Georg Haggrén, Elina Terävä ja Tarja Knuutinen, ja ohjelman on toimittanut Riikka Warras.
    47 min
  • Maata uhkaavien asteroidien torjuntaa aletaan tutkia - puhutaan planeetanpuolustuksesta.
    Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA ja Euroopan avaruusjärjestö ESA tutkivat asteroidin torjuntaa yhteistyössä. Ajatuksena on alustavasti testata tekniikkaa, jolla Maata mahdollisesti uhkaava avaruuskappale voitaisiin torjua poikkeuttamalla se radaltaan.
    Testauksen kohteeksi on valittu Didymos-kaksoisasteroidi, joka sisältää halkaisijaltaan 780 metriä olevan pääasteroidin ja sitä kiertävän kuun, jonka halkaisija on noin 160 metriä. Tarkoitus on tönäistä kuuta siten, että sen kiertorata asteroidin ympäri muuttuu hiukan. Yhteistyö jakaantuu siten, että NASA toimittaa DART-luotaimen, joka törmää kuuhun ja ESAn tehtävänä on määrittää hiukan myöhemmässä Hera-hankkeessa kuun massa ja mitata ja kuvata kaksoisasteroidia ja kuun pinnan törmäyspaikkaa kattavasti.
    NASAn DART-luotain lähtee matkalle kohti Didymosta ensi vuonna ja saapuu kaksoisasteroidin äärelle syksyllä 2022. Törmäys on suunniteltu lokakuulle 2022. Luotain toimii avaruudessa itsenäisesti ja navigoi kameran ja mukana olevan huippuohjelmiston avulla. Törmäyksessä luotain hajoaa täysin.
    ESA puolestaan lähettää vuonna 2024 Hera-tutkimusluotaimen, joka saapunee Didymoksen äärelle vuonna 2027. Hera-luotain sisältää monipuolisen kokoelman tutkimuslaitteita. Luotaimen matkassa kulkee tapahtumapaikalle myös kaksi nanosatelliittia, Juventus ja Apex.
    Suomalaiset tutkijat ovat mukana Apexissa, jonka mukana avaruuteen matkaa VTTn kehittämä hyperspektrikamera, joka kuvaa kuun pintaa näkyvän valon alueelta aina lähi–IR -alueelle.
    Suuren asteroidin uhka otetaan yhä vakavammin. NASAlla on osasto, joka keskittyy asteroiditutkimukseen, asteroidien kartoittamiseen ja torjuntaan. Asteroidien torjunnasta käytetään nimitystä planeetanpuolustus. Toimintaa johtaa NASAssa planeetanpuolustuksen upseeri.
    Hera- ja DART-hankkeista ja asteroideista kertoo Tiedeykkösessä Mikael Granvik, joka työskentelee Helsingin yliopistossa akatemiatutkijana ja apulaisprofessorina Luulajan teknillisessä yliopistossa Kiirunassa. Granvik on asteroiditutkija ja mukana näissä asteroidihankkeissa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.
    Kuvassa ESAn Hera-luotan ottamassa kuvaa NASAn DART-luotaimen tekemästä törmäyskraatterista Didymos-kaksoisasteroidin kuulla (taiteilijan kuvitus). (ESA - Science Office)
    49 min
  • Fysiikan Top 10 läpimurrot - kuva mustasta aukosta, kvanttiherruus ja symmetriarikot
    Vuoden 2019 tärkeimmäksi läpimurroksi Physics World -lehti valitsi EHT-teleskoopilla saadut kuvat mustasta aukosta. Tiedeykkösessä keskustellaan tästä ja muutamasta muusta fysiikan viime vuoden läpimurroista.
    Kvanttitietokoneiden kehityksessä saavutettiin yksi merkittävä virstanpylväs, kun Google saavutti kvanttiherruuden - eli kvanttitietokone kykeni ensimmäistä kertaa ratkaisemaan jonkin tehtävän selvästi nopeammin kuin perinteiset tietokoneet.
    Ohjelmassa puhutaan myös CP-symmetriarikoista, joita saamme osaltaan kiittää siitä, että olemme olemassa. Lisäksi esillä ovat painovoimakokeet ja Casimir-ilmiö.
    Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen yliopistonlehtori, kosmologi Sami Nurmi sekä Nanotiedekeskuksen apulaisprofessori Juha Muhonen. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.
    Kuva: 10.4.2019 otettu ensimmäinen kuva mustasta aukosta. (Alla Over Press)
    49 min
  • Tiedeykkönen mukana astronauttien painottomuuslennolla – hyppää kyytiin avaruudelliseen kokemukseen!
    Nasalla oli aikanaan lentokone, jonka avulla astronautit totuttautuivat avaruuden painottomuuteen. Kun koneella lennettiin hurjia paraabelin muotoisia hyppäyksiä, saatiin koneen sisälle luotua noin 20 sekuntia kestävä painoton tila. Tuossa ajassa ehti hyvin saada esimakua siitä, miltä tuntuu siirrellä tavaroita avaruudessa tai miten avaruuspuvun voi laittaa päälle pienen kapselin sisällä ennen laskeutumista.
    Koska koneella lennettiin vuoristoratamaisesti ylös ja alas, saatiin aikaan perättäisiä 20-sekuntisia painottomuuksia, ja monet matkustajat tulivat pahoinvointisiksi. Kone ristittiinkin oksennuskomeetaksi, Vomit cometiksi.
    Nykyisin maailman paras painottomuuslentoihin käytettävä kone on eurooppalainen Airbus A310 Zero-G. Ranskan Bordeaux’ssa kotipesäänsä pitävä kone on ahkerassa käytössä, koska sen avulla tutkimuslentoja tekevät niin ranskalaiset, saksalaiset, Euroopan avaruusjärjestö kuin myös muut asiakkaat.
    Oksentaminen on nykyisin hyvin harvinaista, kun lennoista on saatu paljon kokemusta ja matkalaisia voidaan valmentaa paremmin omituiseen, aisteja huijaavaan kokemukseen.
    Tiedeykkösessä hypätään koneen kyytiin ja kerrotaan mitä koneella tehdään ja miksi, mitä on painottomuus, kuinka painottomuutta voidaan saada aikaan ja miten painottomuuslentokone eroaa tavallisesta Airbusista.
    Ohjelmassa ovat mukana mm. Euroopan avaruusjärjestössä painottomuuslentoja koordinoiva Neil Melville, maailman kokenein painottomuuspilotti Eric Delesalle ja tanssija Jeanne Morel, joka on kehittänyt omalaatuisen tavan tehdä painottomuudessa teiteellisesti hyödyttävää taidetta.
    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen
    Kuvassa painottomuuslentokone Airbus A310 kipuamassa kohti taivasta – huomaa horisontin asento! (Kuva: Novespace / M. Jouary)
    49 min
  • Miten opettaa materiaalia kuin Pavlovin koiraa – sovelluksia pehmeään robotiikkaan? Materiaalitutkimuksesta apua kriisialueelle?
    Materiaalitutkijat ovat aina halunneet tehdä yhä toiminnallisempia materiaaleja ja saada niihin uusia ominaisuuksia. Mutta voisiko ”elottoman” materiaalin saada käyttäytymään ikään kuin se oppisi ärsykkeistä? Tähän haasteeseen tarttui Aallon polymeerifysiikan ja molekulaaristen nanorakenteiden professori Olli Ikkala yhteistyössä Tampereen yliopiston toiminnallisten materiaalien professorin Arri Priimägin kanssa. Tällaista opetettua materiaalia voitaisiin käyttää mm. pehmeässä robotiikassa.
    Jos mekaaninen robotti tarttuu kourineen pehmeään orgaaniseen näytteeseen, niin se voi musertua. Mutta Ikkalan ja Priimägin yhteistyö saattaa johtaa uudenlaiseen robotiikkaan. Esikuvana heillä on työssään mustekalan lonkerot. Niissä ei ole niveliä, ja ne pystyvät tarttumaan monenlaisiin asioihin.
    Aivan alkuun Olli Ikkala tutki oppimisen luonnetta – voisiko ehdollistumista, tottumista ja herkistymistä soveltaa materiaaleihin. Yksi tutkimuksen innoittaja oli sadan vuoden takaa Ivan Pavlovin koirakoe, jossa ehdollistumisen jälkeen neutraali ärsyke sai aikaan syljen erittymisen koiralta, vaikka se ei nähnyt ruokaa.
    Ensimmäiseksi kehitettäväksi materiaaliksi määräytyi hydrogeeli, joka oppi reagoimaan uuteen ärsykkeeseen. Pavlovin koirakokeen luontaista ärsykettä, ruoan näyttämistä, vastasi lämmitys ja neutraalia ärsykettä, kellon soittamista, taas geelin valaisu. Jotta materiaali voisi oppia, se tarvitsee muistin. Ehdollistuminen ja siihen kuuluva muistaminen tapahtuukin kultananopartikkeleiden välityksellä.
    Geelin lämmitys ja valaisu yhtäaikaisesti saavat nanopartikkelit järjestäytymään ketjuiksi, jotka muistavat sulatuksen. Kun oppiminen on tapahtunut ja geeliä pelkästään valaistaan, niin ketjut lämpenevät ja geeli sulaakin ilman lämmitystä. Tämän jälkeen tutkijat kehittivät nestekidemateriaalin, joka aluksi osasi tarttua esineisiin tai kulkemaan aluksi vain lämpötilan avulla, mutta joka sitten oppi reagoimaan vastaavasti valon avulla. Video liittyy juuri edelliseen.
    Materiaalitutkimuksesta apua kriisialueiden terveydenhoitoon
    Puusta saatava nanoselluloosa on erinomainen lähtöaine materiaalitutkimuksessa. Nanoselluloosapohjaisia materiaaleja käytetään paljon lääketutkimuksessa ja ensimmäisiä sovelluksia on siitä tehty haavanhoitovalmiste palovammapotilailla.
    Tuorein tutkimus on nanoselluloosan kylmäkuivaus. Aineksesta poistetaan vesi kokonaan kylmäkuivauksella. Yliperttulan ryhmä tutkii, kuinka erilaiset solut kestävät kylmäkuivauksen nanoselluloosan sisällä. Alustavat tulokset ovat lupaavia.
    Tarkoituksena on saada erilaiset verituotteiden solut kestämään kuivaus, säilytys ja edelleen palautumaan ennalleen ja käytettäväksi kylmäkuivauksen jälkeen. Tällaisesta menetelmästä olisi valtava etu veren kuljettamisessa kriisialueille. Aivan samalla tavalla biopankkinäytteet voitaisiin säilyttää pienemmässä tilassa ja halvemmalla, kun kalliita typpitankkeja ei enää tarvittaisi.
    Helsingin yliopiston biofarmasian professori Marjo Yliperttula on tutkinut nanoselluloosaa pitkään. Hänellä on kymmenkunta patenttia ko. tutkimuksesta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    49 min
  • Mongolian villihevosten kanta toipuu - Korkeasaaren Hanna ja Helmi vapautettiin Aasian aroille
    Ähtärin eläinpuistoon toivotaan pentuja uhanalaiselle ahmalle, Korkeasaaresta vietiin luonnosta jo kertaalleen hävinneet mongolianvillihevoset Hanna ja Helmi kotiseudulleen Aasian aroille, jättiläisvyötiäisen elinalueita tuhotaan viljelysten tieltä Amazoniassa.
    Eläintarhoissa ympäri maailman on monia uhanalaisia lajeja, jotka muodostavat eräänlaisen varapopulaation luonnon kannoille. Syntyneistä ja kuolleista eläimistä pidetään tarkkaa kirjaa ja valitaan, mitkä yksilöt pistetään lisääntymään keskenään. Eläintarhoissa laji halutaan pitää sellaisena, että sillä olisi mahdollisuus selvitä tarvittaessa luonnossa.
    Mongolianvillihevonen ja visentti hävisivät jo kertaalleen alkuperäisiltä elinalueiltaan, mutta ne on pystytty palauttamaan takaisin luontoon juuri tarhattujen yksilöiden ansiosta. Eläintarhoissa syntyeiden yksilöiden avulla vahvistetaan myös metsäpeura- ja partakorppikotkakantaa, samalla opitaan miten villejä eläimiä käsitellään luonnossa.
    Tiedeykkösessä paneudutaan eläintarhojen suojelutehtävään ja niissä elävien eläinten merkitykseen. Mukana ovat Ähäristä intendentti Heini Niinimäki ja eläintenhoitaja Tiina Sarkkinen sekä Korkeasaaresta johtaja Sanna Hellström ja nisäkäskuraattori Hanna-Maija Lahtinen. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
    Kuvassa Spes, Yanja ja Helmi Gobi B:n suojelualueella Mongoliassa. Helmi tuotiin Korkeasaaresta. (Kuva: Jaroslav Simek)
    49 min
  • Onnistuuko paavi Franciscus katolisen kirkon uudistamisessa?
    Miten paavi Franciscus uudistaa mahtavaa ja ikiaikaista katolista kirkkoa, jonka jäsenmäärä on yli miljardin? Mitä haasteita siitä syntyy, että kirkon painopiste on siirtynyt Euroopasta ns. globaaliin etelään eli Latinalaiseen Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan? Entä millainen ongelma ovat kirkon sisällä paavia vastustavat konservatiiviset voimat?
    Vuonna 2013 paaviksi valittu argentiinalainen Franciscus on lempeä, helposti lähestyttävä ja vaatimaton. Tämä katolisen kirkon 83-vuotias monarkki toteuttaa omassa elämässään köyhyyden ihannetta: hän ei esim. asu Apostolissa palatsissa, jossa paavit ovat tavallisesti asuneet, vaan Santa Marta -talossa, jossa majailevat Vatikaanissa vierailevat tavalliset papit. Paavi syö Santa Martan ruokalassa yhdessä muiden kanssa, pukeutuu vaatimattomiin asuihin ja matkustaa pikkuautoilla. Hän siis toimii aivan toisella tavoin kuin Vatikaanin monet aiemmat päämiehet.
    Franciscusta edeltävä paavi Benedictus XVI ei suinkaan kuollut, vaan jätti tehtävänsä korkeaan ikäänsä vedoten. Uuden paavin täytyi heti tarttua kirkkoa ravistelleisiin skandaaleihin ja lisäksi uudistaa sekä Vatikaanin hallinto että pankki. Franciscus onkin ryhtynyt laajamittaisiin uudistuksiin paavillisessa kuuriassa eli Pyhän istuimen keskushallinnossa, joka on katolisen kirkon vallankäytön keskus. Hänen tavoitteenaan on muokata ikiaikainen organisaatio sellaiseksi, että se pystyy palvelemaan tämän päivän maailmaa. Hänen tavoitteenaan on purkaa paavin ja Rooman keskusvaltaa ja antaa sitä paikallisille piispoille. Pahamaineisessa Vatikaanin pankissakin hän on pannut tuulemaan ja tuonut pankin toimintaan läpinäkyvyyttä.
    Paavin uudistuksilla on tukijoita, mutta myös voimakkaita vastustajia. Mihin tahansa organisaatioon liittyy muutosvastarintaa, ja kun kyse on Vatikaanin kuuriasta, muutosvastarinta on erityisen voimakasta. Tietyt kuurian jäsenet vastustavat Franciscuksen uudistuksia viimeiseen pisaraan asti. Vatikaanissa on tällä hetkellä aikamoisia sisäisiä jännitteitä ja taisteluita.
    Ohjelmassa käsitellään myös kahta merkittävää asiaa, jotka 1960-luvulla muuttivat katolista kirkkoa. Latinalaisessa Amerikassa syntyi tuolloin uusi innostava aate, Vapautuksen teologia. 60-luvulla Vatikaanissa puolestaan kokoontui toinen kirkolliskokous, joka toi mukanaan radikaaleja uudistuksia ikiaikaiseen kirkkoon. Katolinen kirkko alkoi mm. edistää ekumeniaa eli kristillisten kirkkojen yhteistyötä sekä etsiä yhteistä arvopohjaa muiden uskontojen kanssa. Messuissa otettiin käyttöön kansankieliä. Franciscus on kuitenkin ensimmäinen paavi, joka hallinnon osalta toteuttaa Vatikaanin toisen konsiilin tekemiä merkittäviä päätöksiä.
    Tässä Tiedeykkösessä ovat haastateltavina dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen sekä teologian tohtori Petra Kuivala; molemmat Helsingin yliopistosta. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras.
    Kuva: rudy k / Alamy / All Over Press
    49 min
  • Wuhanin uusi koronavirus iski lepakoista ihmisiin väli-isännän ja kiinalaisen torin kautta
    Eläimistä ihmisiin siirtynyt tuorein koronavirus on hommattu kiinalaisen lihatorin kautta lepakoista. Tätä ennenkin koronavirukset ovat siirtyneet lepakosta, varsinaisesta isännästään, väli-isäntien kautta ihmiseen. SARS levisi aikoinaan kiinalaisesta lepakosta sivettikissan kautta maailmalle Aasiasta ja MERS kamelien kautta Lähi-Idästä.
    Lajirajan vast'ikään ylittänyt zoonoosi eli eläimistä ihmisiin ja takaisin tarttuva tauti on tuoreeltaan ärhäkkä ja voi tappaa uuden isännän, jolta puuttuu vastustuskyky eläintautia vastaan. Ajan myötä virus ja ihminen sopeutuvat ja mukautuvat toisiinsa ja viruksen aiheuttama tauti lievenee.
    Miten Suomessa ja pärjätään uuden Wuhanista tulevan koronaviruksen kanssa, siitä kertoo infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan uusi koronavirus ei ollut yllätys, sillä eläinten taudit siirtyvät ihmisiin, kun lajirajan ylitykselle tehdään suotuisat olot.
    Ihmisille vanhat tutut koronavirukset aiheuttavat tavallisia räkätauteja, mutta Wuhanin koronavirusversio on uusi ja siksi kovempaa sorttia. Mikä tekee uudesta koronaviruksesta ikivanhoja tuttavuuksia pahemman ja miten se suhtautuu aikaisempiin vakaviin koronavirustauteihin SARS:iin ja MERS:iin. Tiedeykkösessä puhutaan vakavista koronaviruksista infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden kanssa. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.
    Kuva: All Over Press aleksej sarifulin / Alamy
    48 min
  • Mummojen mysteeri - miksi ihmiset, miekkavalaat ja norsut elävät niin pitkään?
    Menopaussi eli vaihdevuodet on hyvin harvinainen piirre eläinkunnassa. Naaraiden lisääntymisiän jälkeinen elämä on todettu vain ihmisillä, muutamilla valaslajeilla ja norsuilla. Evoluutiobiologeja on jo pitkään askarruttanut kysymys mummojen merkityksestä. Miksi naaraat elävät niin pitkään lisääntymisikänsä jälkeen?
    Uusi miekkavalastutkimus vahvistaa mummohypoteesin, jonka mukaan mummoilla on tärkeä rooli lastenlasten selviytymisen kannalta. Menopaussi saattaa olla sopeuma pitkittyneeseen lapsuuteen. Ihmisillä, miekkavalailla ja norsuilla lapset kypsyvät niin hitaasti, että kasvattamiseen on tarvittu kaksi sukupolvea.
    Akatemianprofessori Virpi Lummaa on tutkinut ikääntymisen evoluutiota ihmisillä ja aasiannorsuilla. Hän käyttää tutkimusaineistonaan sukuhistorioita, joita löytyy suomalaisista kirkonkirjoista 1700-luvulta lähtien sekä Myanmarissa eläneiden metsätyönorsujen lokikirjoja.
    Jaksoa varten haastateltiin myös tutkijatohtori Mirkka Lahdenperää.
    Toimittaja Jussi Nygren
    Kuva: Myanmarissa käytetään Aasian norsuja apuna metsätöissä. Työnorsut elävät koko elämänsä saman norsuratsastajan kanssa. Norsujen eliniästä ja poikasten määrästä on paljon tietoa, koska metsätyöyhtiöiden lääkärit ovat pitäneet kirjaa niiden elämästä sadan vuoden ajan. (Jennie Crawley)
    48 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.