Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Tiedeykkönen: Äidin stressi ja lakritsi altistavat sikiön kehityshäiriölle
    Akatemiaprofessori Katri Räikkönen Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykologian osastolta tutkii sikiöaikaisen kasvuympäristön vaikutuksia yksilön myöhempään kehitykseen. Hänen vetämässään Glaku-tutkimuksessa on jo selvinnyt glykyrritsiinipitoisten tuotteiden kuten lakritsin ja salmiakin haitat sikiön kehitykselle. Monivuotinen Predo-tutkimushanke puolestaan selvittää mm. sitä, miten äidin raskausaikaiset psykologiset tekijät kuten stressi ja masennus voivat vaikuttaa sikiön ja syntyneen lapsen kehitykseen ja vielä myöhemminkin tämän temperamenttiin ja jopa mielenterveyteen. Tutkimustulosten avulla professori Katri Räikkönen haluaa vaikuttaa myös siihen, että odottavat äidit saisivat ajoissa apua masennukseensa.
    Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka äidit ovat pitäneet huolta omasta ja sikiön raskaudenaikasesta hyvinvoinnista.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva: Shutterstock
    49 min
  • Matematiikan vaikeat yhtälöt kiehtovat - yksi miljoonan dollarin ongelma ratkaistu, kuusi jäljellä
    Matematiikassa on joukko ratkaisemattomia ongelmia, joita tutkijat ovat pähkäilleet jo vuosikymmeniä. Seitsemän niistä tunnetaan nykyisin Millenium-ongelmina, joiden ratkaisijoille on luvattu miljoonan dollarin palkkiot.
    Millaisia nämä matematiikan suuret ongelmat oikein ovat - ja miksi niiden ratkaiseminen on niin vaikeaa? Mitä hyötyä ratkaisuista on? Näihin kysymyksiin vastaa Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salo. Kuulemme myös tarinan Grigori Perelmanista, joka vuonna 2002 ratkaisi ensimmäisenä yhden Millenium-ongelmista, mutta ei huolinut rahapalkintoa.
    Salo itse tutkii inversio-ongelmia, joiden selvittäminen auttaa parantamaan lääketieteellisiä kuvantamismenetelmiä. Kuuma aihe tutkimusalalla on Harry Potterista tuttujen näkymättömyysviittojen kehittäminen. Näyttäisi siltä, että se voi jonain päivänä olla mahdollista.
    Ohjelmassa tutustutaan myös matemaatikon arkeen ja murretaan stereotypioita. Toimittajana on Mari Heikkilä.
    Kuva: Mari Heikkilä
    49 min
  • Tiedeykkönen: Tulevaisuudessa matemaattinen malli laskee mikä lääke sopii parhaiten
    Tulevaisuudessa algoritmit voivat laskea lääkkeen aloitusannoksen. Matemaattinen malli ottaa huomioon ihmisen geenit, sukupuolen, iän, koon ja muutamat muut yksilötekijät, ja laskee tietojen perusteella sopivan lääkkeen ja alkuannostuksen. Muutamia yleisiä lääkkeitä varten on jo laskentamallit ja lisää on tulossa, sanoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi.
    Ihmisen vierasaineaineenvaihdunnan mallintamista voi verrata ilmastomalleihin. Laskentamallien kehittäminen vaatii pohjaksi dataa mm. geenitietoa. Farmakogenetiikka selvittää geenien vaikutusta siihen, miten lääkkeet meissä vaikuttavat, ja matemaattiset mallit laskevat tietomassojen perusteella sen, mikä lääke todennäköisimmin sopii itse kullekin. Tämä tieto ei kuitenkaan ole sataprosenttisen varmaa, koska mm. ympäristötekijät voivat muuttaa geenien toimintaa just nyt, ja huomenna uudelleen.
    Lääkkeitä ja niiden yksilöllisiä vaikutuksia puivat Leena Mattila ja farmakogenetiikan professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta.
    Kuva: Shutterstock
    45 min
  • Tiedeykkönen: Kvanttiteknologia ja luontoa jäljittelevät aineet ovat tulevaisuuttamme
    Kvanttiteknologian perustana ovat kvanttimekaniikan ilmiöt ja tarkoitus on kehittää uusia kvanttilaitteita. Alan kehitystä vauhdittaa kvanttitietokoneen kehittäminen. Aalto-yliopistossa kehitetään kvanttijäähdytintä, fotoni-ilmaisinta ja kvanttitasoista lämpövoimakonetta. Suomen Akatemia rahoittaa kvanttiteknologian huippuyksikköä vuosille 2018-2025. Tätä yksikköä johtaa haasteltavana oleva professori Jukka Pekola Aalto-yliopistosta.
    Luonnon otukset valmistavat suojakseen panssareita ja kilpiä, ja hämähäkki kutoo erinomaisen vahvaa seittiä. Tällaisista luonnon materiaaleista tutkijat ottavat oppia kehitellessään uusia materiaaleja. Puhutaan biomimeettisistä eli luontoa jäljittelevistä aineista. Näitä tutkii Aalto-yliopiston professori Olli Ikkala, joka kertoo kiehtovista luonnon ratkaisuista. Mukana on myös nanoselluloosa, jota Suomessa on ahkerasti tutkittu. Olli Ikkala johtaa biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikköä Aalto-yliopistossa.
    Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva Aalto-yliopiston laitteista Micronovassa/Sisko Loikkanen
    49 min
  • Tiedeykkönen: Miten USAn vankilat liittyvät nykyisiin lääketutkimuksiin kehitysmaissa?
    Miksi meikäläisten kalliitta lääkkeitä tutkitaan kehittyvissä maissa, missä vain harvoilla on niihin varaa? Mitä tekemistä USAn vankiloilla ja natsien keskitysleireillä on nykykäytännön kanssa? Sosiologit tutkivat nykyään myös lääketutkimuksia. Tällä kertaa sitä, miten eksoottinen suomalaisvetoinen ripulirokotetutkimus eroaa tavanomaisista kuvioista Aasiassa ja Afrikassa.
    Näihin sekä muihin lääke- ja rokotetutkimuksiin liittyviin kysymyksiin saadaan vastaukset Tiedeykkösessä. Leena Mattila tavoitti ripulirokotetutkimusta vetävän professori Anu Kanteleen Beninistä, Länsi-Afrikasta ja lääketutkimuksia tutkivan sosiologin Salla Sariolan yliopiston kirjastosta.
    Kuva: chuttersnap/Unsplash
    49 min
  • Mitä voit tehdä oman onnellisuutesi eteen?
    Mikä on tutkimusnäyttö asioista, joilla voi vaikuttaa kokemaansa onnellisuuteen? Auttavatko ystävällisyys, anteeksianto ja kiitollisuus hyvän elämän tavoittelussa? Ja kun näitä hyveitä tulisi tehdä niiden itsensä vuoksi eikä oman onnellisuuden lisäämiseksi, muistuttaa psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Hän puhuu sydämen sivistyksestä, hyväntahtoisuudesta muita ihmisiä kohtaan.
    Mikä on persoonallisuuspiirteiden rooli ihmisen koetussa onnellisuudessa? Onko uutta etsivä seikkailija onnellisempi kuin tuttuun ja turvalliseen pitäytyvä kanssatoveri? Entä kuinka vastoinkäymiset vaikuttavat? Mikä on sattuman rooli?
    Tampereen yliopiston entinen psykologian professori Markku Ojanen kiinnostui jo 1970-luvulla ihmisten vahvuuksista eikä niinkään heikkouksista ja vioista, joita sen ajan psykologia oli tulvillaan. Positiivisen psykologian gurujen mukaan onnellisilta ihmisiltä voi oppia sellaista, joka auttaa vaikkapa masentuneita, sanoo Ojanen.
    Toimittaja Teija Peltoniemi.
    Kuva: Jorigė Kuzmaitė/Unsplash
    49 min
  • Talvet pilvistyvät ja synkistyvät – ilmastonmuutos lisää kaamosrasitusta
    Kun maapallo lämpenee, Suomen talvet muuttuvat: pilvisyys lisääntyy ja lumipeite vähenee, kertovat ilmastomallit. Odotettavissa on entistä synkempiä ja pimeämpiä talvia, mikä puolestaan lisää ihmisten saamia kaamosoireita. Herkut maistuvat, väsymys painaa, ja toimintatarmo laskee. Mikä silloin neuvoksi?
    Toisaalta – kun ilmastonmuutoksesta on kyse – ennusteisiin liittyy omat kommervenkkinsä. Talvet eivät, ainakaan ihan heti, ehkä ole aivan menetettyjä. Arktisen alueen muutokset saattavat välillä myös tuottaa meille hyvinkin kuulaita pakkasjaksoja, pohtivat tutkijat.
    Ohjelmassa haastateltavina ovat tutkija Kimmo Ruosteenoja, meteorologi Pauli Jokinen ja tutkimusprofessori Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta sekä tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ilmastotoimittaja Pasi Toiviainen raportoi.
    Kuva: Shutterstock
    47 min
  • Tiedeykkönen: Vierassanat vakiintuvat suomeen - "Kalsarikännit ja hyggeily, mä lupaan ne on parasta downshiftausta"
    Suomen kielen uudet sanat ja sanomisen tavat - eli kuinka Suomessa puhutaan tänään. Mikään elävä kieli ei ole valmis, vaan uudistuu ja mukautuu puhujien ja ajan ilmiöiden mukana. Kuinka uudissanat syntyvät ja kielenkäyttö muuttuu, ja millaisia sanoja suomen kieleen on yleistynyt esimerkiksi tänä vuonna?
    Haastateltavana ovat suomen nykykielen asiantuntija Riitta Eronen Kotimaisten kielten keskuksesta sekä nuorten puheen variaatioita monikielisessä ympäristössä tutkiva sosiolingvisti Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva: Sanoja Kotuksen uudissanataululla marraskuussa 2017 / Jaana Sormunen/Yle
    48 min
  • Huipputason sirontatutkimus edistää kaivostoiminnan suunnittelua asteroideille
    Professori Karri Muinosen tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta kehittää sirontaan perustuvia mittaus- ja laskentamenetelmiä, joiden avulla asteroidien ja aurinkokunnan pienkappaleiden pintojen aineet saadaan selville. Muinonen on löytänyt uusia numeerisia menetelmiä erittäin hankalan sirontailmiön hallintaan. Ryhmässä on kehitetty myös ainoalaatuinen mittauslaitteisto, jossa näyte mittauksen aikana levitoi eli lentää paikallaan ilmassa ultraäänen avulla.
    Muinosen ryhmän menetelmistä on hyötyä, mikäli kaivostoimintaa lähdetään suunnittelemaan lähiavaruuden pienkappaleille.
    Haastateltavana ovat professori Karri Muinonen, tutkimusavustaja Petteri Helander, tutkija Göran Maconi ja yliopistotutkija Antti Penttilä Helsingin yliopistosta.
    Ohjelman loppupuolella professori Markku Poutanen kertoo vinkit joulukuun tähtitaivaan tutkailuun. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuvassa sironnan mittauslaite, jossa levitoidaan näytettä ultraäänellä/kuva Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Kun ympäristö tuhoutuu - miten elää sovussa ympäristöahdistuksen kanssa?
    Ahdistaako sinua maailman ympäristön tila? Huolettaako tulevaisuus? Jos vastasit ’kyllä’, kärsit mitä ilmeisimmin jonkin tasoisesta ympäristöahdistuksesta. Jos taas vastasit ’ei’ tai ’ei mitenkään erityisesti’, saatat kärsiä siitä silti, sillä yllättävän moni kantaa ahdistusta piilevästi. Näin sanoo tänä syksynä tietokirjan ’Päin helvettiä? - Ympäristöahdistus ja toivo’ (Kirjapaja) kirjoittanut ympäristötutkija Panu Pihkala. Hänen mukaansa ympäristöahdistus on syytä kohdata ja käsitellä.
    Saatuaan oman ’Päin helvettiä?’ -kirjansa valmiiksi Pihkala otti yhteyttä Tiedeykkösen toimittaja Pasi Toiviaiseen, joka on kuvaillut omia ympäristöangstejaan taannoisessa kirjassaan ’Ilmastonmuutos. Nyt.’ (2007). Ohjelmassa nämä kaksi ympäristöahdistuskirjailijaa kohtaavat.
    Kuva: Shutterstock
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.