Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Vanhat taudit eivät ole hävinneet - miten pärjätään, jos rutto tai lepra alkavat levitä?
    Madagaskarilla oli muutama vuosi sitten ruttoepidemia. Mustasurman tyylinen keuhkorutto tappoi osan sairastuneista. Ihmiskunnan vanhat vitsaukset tuberkuloosi, rutto ja sen serkku lepra eli spitaali ovat vaivoinamme edelleen. Ihminen ei ole niitä nitistänyt. Vain yksi merkittävä tappaja, isorokko, on saatu hävitettyä ihmisten kimpusta. Muiden vaarallisten kulkutautien kanssa pitää olla tarkkana, etteivät ne pääse yllättämään.
    Mitä konsteja meillä on käytettävissä, jos antibiootteja sietävä tuberkuloosi alkaa levitä? Siitä ja muistakin tautisista jutuista puhutaan Tiedeykkösessä. Leena Mattila tapasi lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorisen tämän työhuoneella Helsingin Meilahdessa.
    Ohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.
    Kuva: Gloucester smallpox epidemic, 1896
    Wikimedia Commons / Wellcome images
    49 min
  • Hyvä vai paha muovi? Mitä muovi on ja mitä se tekee sekä terveydellemme että ympäristölle?
    ”Eläinkokeissa on pystytty osoittamaan muun muassa muoveissa käytettävien kemikaalien aiheuttavan terveyshaittoja”. Näin toteaa Kemian professori Tuulia Hyötyläinen Örebron yliopistosta. Hän tutkinut muun muassa muovipakkausten pintakalvoissa käytettäviä perfluorattuja yhdisteitä. Ne voivat olla yksi riskitekijä tietyille kroonisia sairauksille.
    Tampereen teknillisen yliopiston yliopisto-opettaja Ilari Jönkkäri on sitä mieltä, että ilman muoveja maailma olisi tällä väestömäärällä jo nyt kestämättömässä tilanteessa.
    Muovin hajoamista mikromuoviksi sekä pienten partikkeleiden käyttäytymistä ympäristössä selvittelevä mikromuovitutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta katselee muovia erilaisesta näkövinkkelistä: ”Maailmalla on havaintoja, että muoviroskan tai mikromuovin sisältämä ympäristömyrkkyjen määrä voi olla moninkertainen verrattuna muuhun roskaan”.
    Tampereen teknillisellä yliopistolla kehitellään vaihtoehtoisia materiaaleja muoville. Yliopistotutkija Johanna Lahti uskoo, että uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvilla materiaaleilla pystytään tulevaisuudessa ratkaisemaan monia muoveihin liittyviä haasteita.
    Toimittaja Nina Malmberg
    Kuva: Nuorukainen temppuilee muovijätteet peittämällä rannalla Mumbaissa. EPA/Divyakant Solanki
    44 min
  • Topologiset aineet – toiveena häviötön elektroniikka
    Topologiset aineet ovat yksi tämän hetken kovista tutkimusaloista. Tutkijat suunnittelevat ja rakentavat erilaisia topologisia rakenteita, ja tarkoitus on kehittää aineita, joilla on erikoisia sähköisiä ominaisuuksia. Topologisessa eristeessä pinta johtaa sähköä mutta sisus on eristettä. Mielenkiintoinen ilmiö on sähkönjohtavuuden kvantittuminen, mikä tarkoittaa että sähkönjohtavuus saa vain tiettyjä arvoja. Tuleva kvanttitietokone saattaa hyötyä kehitteillä olevista topologisista suprajohteista.
    Topologisille aineille olisi tilausta tulevaisuuden elektroniikassa, ja kauaskantoisena ajatuksena on kehittää komponentteja, joissa ei synny hukkatehoa ollenkaan.
    Topologisista aineista on haastateltavana Aalto-yliopistosta dosentti Teemu Ojanen, joka suunnittelee topologisia aineita kynän ja paperin avulla. Professori Peter Liljeroth puolestaan valmistaa näitä aineita tutkimusryhmineen, ja hän esittelee Aalto-yliopiston nanotalossa tunnelointimikroskooppia, jonka avulla topologisia rakenteita tehdään hyvin hallitusti atomi atomilta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva: Tunnelointimikroskooppi Aalto-yliopiston nanotalossa /Sisko Loikkanen
    47 min
  • Tiedeykkönen: Haavanhoito - pihkaa, toukkia, tikkejä vai plastiikkakirurgiaa? Ja miten haavojen syntymistä voidaan ehkäistä?
    Miten haava syntyy ja kuinka haavan paraneminen tapahtuu? Kuinka haavoja - leikkaushaavoja, painehaavoja, säärihaavoja, naarmuja ja muita - hoidetaan parhaiten ja oikein, mitä tekee auktorisoitu haavahoitaja, milloin tarvitaan plastiikkakirurgia? Entä vanhan kansan hoitokeinot, terva, pihka ja piharatamon lehdet - miten niihin pitäisi suhtautua?
    Haavanhoidosta aiheutuvat kustannukset ovat miljoonaluokkaa. Haavojen oikeanlaisella hoidolla säästetään sekä rahaa että potilaiden kärsimystä.
    Tiedeykkösessä haavoista ja haavanhoidosta puhuvat plastiikkakirurgian erikoislääkäri Lea Pulliainen, HUS:in haavakeskuksen erikoislääkäri Kirsi Isoherranen ja auktorisoitu haavahoitaja Marja Vihavainen. Tapaamme haavahoitajan vastaanotolla myös komplisoituneesta haavasta kärsivän potilaan.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva: Shutterstock
    49 min
  • Mitä oli ennen maailmankaikkeuden alkua - onko kaikkeuksia useita?
    Kosmologien mielestä ensin oli kosminen inflaatio, jota seurasi niin sanottu alkuräjähdys. Mutta mitä oli ennen kosmista inflaatiota? Säieteorioiden pohjalta kummunneen ekpyroottisen mallin mukaan kaikkeus sai alkunsa kahden kolmiulotteisen braanin törmäyksestä. Tällä hetkellä ekpyroottinen malli on ainakin toistaiseksi siirretty syrjään.
    Kosmologia on kehittynyt viime vuosikymmeninä täsmätieteeksi ja maailmankaikkeuden historiaa pystytään kuvaamaan jo ihmeen tarkasti. Tutkijat ponnistelevat edelleen ja etsivät teorioiden ja havaintojen avulla yhä syvempää ymmärrystä siitä, mitä maailmankaikkeuden alussa tapahtui. Yhä enemmän on myös noussut esiin ajatus, että maailmankaikkeuksia olisikin useita.
    Kysymyksiin vastaa kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta, toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva: Kosminen mikroaaltotausta/ NASA
    49 min
  • Raamatun tutkimus on tulkintaa ja avaimenreikiä historiaan
    Kristityt tutkivat Raamattua Jumalan sanana, mutta tiedeyhteisöä Raamatussa kiinnostaa tekstien synty, niiden kuvaama maailma, myytit ja historiallinen aines. Miten Raamatusta tuli Raamattu, mitä Raamatussa on ja ovatko siinä esiintyvät henkilöt kuten Mooses tai Jeesus oikeasti historian hahmoja?
    Tiedeykkösessä haastateltavina ovat Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski. Toimittajana on Ville Talola.
    Kuvassa aavikkoa, jonka luolista löydettiin Kuolleenmeren kääröt tai Qumranin tekstit 1940-luvun lopulla. Löydöt olivat arvokas lisä Raamatun tutkimukseen.
    47 min
  • Tiedeykkönen: Miten Etelämantereella selvitään hengissä, kun tutkitaan maapallon tulikivenkatkuisia nuoruusvuosia?
    Kunka usein Etelämantereella saunotaan? Se riippuu tietenkin vuodenajasta, joulun tienoilla saunotaan päivittäin. Miten Etelämantereen oloissa pärjätään tai pysytään edes hengissä? Entä mitä geologit selvittävät miljoonia vuosia vanhoista laavakönteistä ja niissä olevista zirkoneista? Muualla zirkoneista tehdään koruja, mutta Antarktiksella ne ovat apuna, kun maapallon nuoruusvuosia tutkitaan. Zirkonit auttavat hyvin vanhojen näytteiden ajoituksessa, kertoo geologi Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
    Pakkasta kestävät tutkimusryhmät viettävät vuodenvaihteen Etelämantereella, koska silloin siellä on kesä parhaimmillaan ja pakkanen pysyy tolkun rajoissa. Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski kertoo, millaista on liikkuminen ja työskentely Antarkitsella. Kylmissä oloissa suomalaisten selviytymistä helpottaa tietenkin saunominen. Etelämantereella joka ilta on saunailta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.
    Kuvassa: Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski
    (Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa, Mika Kalakoski/FINNARP)
    49 min
  • Aivojen viemärijärjestelmä – aivot puhdistuvat unessa
    Aivot on perin aktiivinen elin, ne tekevät työtä kokoajan. Siksi kuona-aineita syntyy paljon ja ne pitää puhdistaa huolella. Muuten aivot alkavat voida huonosti ja ihminen sairastuu. Aivojen puhdistumisesta huolehtii glymfaattinen järjestelmä eli gliakierto. Se on aktiivinen varsinkin unessa. Hyvin nukkuminen edistää aivojen siivousta päivän rasituksista. Mikä on meditaation ja hengityksen rooli sekä aivoviemäreiden yhteys sairauksiin? Näistä tietää neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta.
    Imutiejärjestelmä pitää huolen elimistön nestetasapainosta ja immuunipuolustuksesta. Aivoista oli löydetty vain yksittäisiä imusuonia, ja pitkään ajateltiin, että sieltä ei löydykään toiminnallista imusuonijärjestelmää. Mutta tutkimuksessa selvisi: aivokalvoilla onkin imusuonia. Miten ne toimivat? Saadaanko aivojen imusuonista apua vaikeisiin neurologisiin sairauksiin, joiden syytä ei tunneta, esimerkiksi MS-tautiin ja Alzheimerin tautiin? Asiaa selvittää tutkija Salli Antila Helsingin yliopistosta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Oulun yliopisto.
    49 min
  • Tiedeykkönen: Lääkäribloggaaja Juhani Knuuti: "On epäeettistä rahastaa potilaita uskomushoidoista, jos ne perustuvat lumevaikutukseen"
    Erilaiset terveysbuumit nostavat päätään vuodesta toiseen. Lääketieteen professori Juhani Knuuti heräsi somessa velloviin valheellisiin terveysväittämiin ja niiden riskeihin ja aloitti uuden harrastuksen. Hän rupesi selvittämään, mitä tutkimukset niistä todella sanovat ja perusti blogin sekä antidootti-sivuston vastavoimaksi virheellisille tiedoille. Hän haluaa keskustella ihmisten kanssa terveysväittämistä ja oikoa virheellisiä tietoja.
    Juhani Knuuti on Turun yliopiston PET-keskuksen johtaja ja professori, joka on tutkinut erityisesti sydänlihaksen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Toimittaja Nina Malmberg.
    Kuva: Hanna Oksanen/Turun yliopisto
    46 min
  • Fysiikan viime vuoden läpimurrot - tähtien törmäys synnytti planeetan verran kultaa ja platinaa
    Viime vuonna fysiikan alalla tapahtui jänniä. Elokuussa tutkijat bongasivat gravitaatioaaltoja mittaavien laitteiden avulla harvinaisen tapahtuman, neutronitähtien törmäyksen. Kaukana avaruudessa tapahtunut jysäys toi meille uutta tietoa gravitaatioaalloista ja gammasädepurkauksista. Lisäksi se tuotti muutaman maapallollisen verran platinaa ja kultaa.
    Keskustelemme tästä ja muista fysiikan vuoden 2017 läpimurroista Jyväskylän yliopiston kosmologian professori Kimmo Kainulaisen kanssa. Ohjelmassa selviää muun muassa, millainen on tähtien elinkaari, miten syntyy mustia aukkoja ja miksi hiukkasfyysikot ovat olleet selvittämässä Egyptin pyramidin rakennetta. Kuulemme myös, millaista on kosmologin työ. Toimittaja on Mari Heikkilä.
    Kuva: NSF/LIGO/Sonoma State University/A. Simonnet
    46 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.