Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Bosen-Einsteinin kondensaatti ja kvanttilomittuminen - tutkimusta fysiikan huipulta
    Aalto-yliopiston professorit Päivi Törmä ja Mika Sillanpää ovat omissa tutkimusryhmissään tehneet mielenkiintoisia ja haastellisia kokeita, joiden taustateoriaa on kehittänyt muun muassa Albert Einstein.
    Päivi Törmän tutkimusryhmä valmisti fotoneista ja kultananohiukkasten elektroneista Bosen-Einsteinin kondensaatin huoneenlämpötilassa. Kondensaatti tehdään tavallisesti kylmässä, lähellä absoluuttista nollapistettä, mutta huoneenlämpötilainen kondensaatti kiinnostaa muun muassa sovellusten vuoksi. Vain muutama tutkijaryhmä maailmassa pystyy toteuttamaan tällä hetkellä huoneenlämpötilaisen kondensaatin.
    Mika Sillanpää puolestaan teki ryhmineen kokeen, jossa piisirulle valmistettujen rumpukalvojen avulla tutkittiin kvanttilomittumista. Tavallisesti lomittumista on tutkittu hiukkasilla mutta Sillanpään kokeessa rumpukalvot ovat atomia paljon suurempia.
    Lomittuminen on kvanttimekaaninen ilmiö, jossa kaksi toisistaan kaukana olevaa hiukkasta tai kappaletta ovat merkillisellä tavalla vuorovaikutuksessa keskenään.
    Haastateltavana ovat professorit Päivi Törmä ja Mika Sillanpää sekä tutkijatohtori Tommi Hakala Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Keskiajalla elinvoimainen oksitaanin kieli hiipuu, toisaalta inarinsaame elpyi. Mikä tappaa kielen?
    Miksi jotkut kielet uhanalaistuvat ja jopa kuolevat, ja kuinka kieliä voidaan elvyttää ja pelastaa katoamiselta? Maailmassa lasketaan olevan n. 7000 eri kieltä, mutta niitä katoaa enenevää vauhtia, monesta eri syystä. Joitakin uhanalaisia kieliä on kuitenkin onnistuttu elvyttämään, mikä lupaa hyvää myös vähemmistökulttuurien säilymiselle.
    Monet suomensukuiset kielet ovat uhanalaisia, jotkut jopa jo kuolleet, viimeisimpänä liivi, mutta esimerkiksi inarinsaame on saatu elvytettyä parin perheen äidinkielestä usean sadan saamelaisen äidinkieleksi. Siinä tärkeänä tekijänä on ollut kielipesätoiminta, joka on pelastanut muitakin vähemmistökieliä maailmalla.
    Toisaalta myös merkittäviä kulttuurikieliä on vuosisatojen myötä joutunut vähemmistökielen asemaan, esimerkkeinä Irlannissa puhuttu iiri ja eteläisessä Ranskassa puhuttu oksitaani, keskiajan trubaduurien kieli.
    Uhanalaisista kielistä - erityisesti suomen lähikielistä, mutta myös joidenkin eurooppalaisten vähemmistökielten tilanteesta - kertovat suomalais-ugrilaisten kielten professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta, kielten katoamista ja saamelaiskieliä tutkinut kielitieteilijä Annika Pasanen sekä oksitaanin kielen tuntija, kielentutkija Jari Nummi. Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuvassa Foix'n keskiaikainen linna Oksitanian alueella Pyreneillä. Kuva: AOP/ Wilfrid Davoine, Alamy
    49 min
  • Millennium-palkinto 2018: Tuomo Suntolan nerokas ALD mahdollisti nykyiset mikroprosessorit
    Toukokuussa Tekniikan Akatemian TAFin Millennium-teknologiapalkinnon pokkasi tekniikan tohtori Tuomo Suntola, joka kehitti jo vuosikymmeniä sitten ALD-tekniikan eli atomikerroskasvatuksen.
    ALD on nykyisin välttämätön matkapuhelimien ja mikroprosessorien valmistuksessa, ja sen ansiosta kynnen kokoiselle piisirulle voidaan sijoittaa peräti 10 miljardia transistoria.
    Tuomo Suntola on pohtinut pitkään myös kosmologian peruskysymyksiä ja luonut dynaamisen maailmankaikkeuden teorian, joka sotii vallassa olevia teorioita vastaan. Suntolan teoria tekee esimerkiksi tarpeettomaksi nykykosmologiassa esiintyvän pimeän energian.
    Tiedeykkösessä Tuomo Suntola kertoo ALD-tekniikan synnyn vaiheista, sen merkityksestä ja kehittämästään dynaamisen maailmankaikkeuden mallista. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    49 min
  • Pohjois-Kiinan miljoonien vuosien ikäiset lössikerrostumat ja fossiilit avain tulevaisuuden ilmastoon
    Minkälainen oli Maan geologia noin 50 - 2 miljoonaa vuotta sitten? Mitä oli Suomessa, entä Itä-Aasiassa? Mikä merkitys tiedolla on tähän päivään ja tuleviin ilmastoennusteisiin? Pohjois-Kiinan geologiaa tutkivat Anu Kaakinen ja Joonas Wasiljeff Helsingin yliopistosta.
    Kaakinen lähti ensimmäisen kerran tutkimaan Kiinan geologiaa parikymmentä vuotta sitten. Nyt takana on viisi kohdetta ja uusia tulossa. Hän tutkii lössiylängön miljoonia vuosia vanhoja kerrostumia ja monsuuni sääilmiötä. Lössialue ja monsuunisateet ovat tärkeitä maanviljelykselle. 150 metriä paksujen lössikerrostumien alla on hienojakoista punaista savea.
    Suomen geologiaa voi verrata kirjaan, jossa on jäljellä vain etu- ja takakansi. Ikivanhan kallioperän päällä lepää pääasiassa jääkauden jälkeisiä nuoria kerrostumia. Sisus puuttuu, ja sitä löytyy muun muassa Itä-Aasiasta. Siellä mantereiset kerrostumat avaavat ilmaston muutoksia ja niiden seurauksia.
    Alueelta on löytynyt paljon fossiileja, jotka kertovat kymmenien miljoonien vuosien takaisesta kasvillisuudesta ja eläinten ravinnosta. Etenkin punaisesta savesta löytyy varhaisen hevoseläimen, Hipparion fossiileja. Myös kädellisen, tietynlaisen apinan, poskihammas valaisee alueen historiaa. Mutta löytyykö alueelta lohikäärmeen fossiileja?
    Joonas Wasiljeff puolestaan pyrkii rakentamaan geologista aikasarjaa noin 34 miljoonan vuoden taakse. Tässä vaiheessa ilmasto viileni dramaattisesti noin 5-7 C°, mikä näkyi selvästi kasvillisuudessa ja eläimistössä. Miksi aavikoituminen ja kuivuminen lähti käyntiin? Avaako se ymmärrystä meidän tulevasta ilmastonmuutoksesta?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva: Anu Kaakinen
    Kuvateksti: Pohjois-Kiinan paksut tuulen kerrostamat lössin ja punaisen saven kerrostumat ovat tärkeitä mantereisten ympäristönmuutosten arkistoja, jotka syntyivät maailmanlaajuisen viilenemisen ja Aasian sisäosien kuivumisen seurauksena. Kuvassa punaisen saven kerrostumia Baodessa, Pohjois-Kiinassa.
    49 min
  • Itämainen syklinen aikakäsitys ankkuroituu ajatukseen jälleensyntymästä
    Ajan kulkeminen itseään toistavana kehänä liittyy useampaan itä-aasialaiseen maailmankatsomukseen. Tässä syklissä kaikki kiertää ja syntyy uudelleen, myös ihmisessä oleva sielu. Ajatus jälleensyntymästä on se, joka kaikkein vahvimmin erottaa sen perinteisen juutalais-kristillisestä maailmankatsomuksesta, joka näkee ajan olevan lineaarinen jana, jolla on alku ja loppu.
    Missä ovat syklisen aikakäsityksen juuret, miten syklinen maailmankatsomus näkyy tänä päivänä ja miten lineaarinen ja syklinen maailmankatsomus ovat modernina aikana kohdanneet? Tiedeykkösessä asiantuntijoina ovat emeritusprofessori Asko Parpola, professori, tutkija Klaus Karttunen sekä dosentti Jyri Komulainen. Toimittajana on Ville Talola.
    Kuva: Sabine Schulte/Unsplash
    48 min
  • Uteliaisuus ja pelko uudesta hyökkäyksestä ajoivat keskiajan eurooppalaiset tutkimusmatkoille Mongoliaan
    Vuonna 1241 mongolit hyökkäsivät Eurooppaan, mutta jo seuraavana vuonna he vetäytyivät takaisin Aasian perukoille. Keitä he oikein ovat, kysyivät eurooppalaiset, ja niin paavi kuin kuninkaatkin lähettivät Mongoliaan lähetystöjä ottamaan selvää mongoleista ja petaamaan rauhanomaisia suhteita heidän kanssaan.
    Paavin lähetystöä johtanut fransiskaaniveli Johannes de Plano Carpini sekä Ranskan kuninkaan Ludvig IX:n lähetystöä johtanut fransiskaani Vilhelm Rubruk kirjoittivat matkoistaan kertomukset, joita Euroopassa innokkaasti luettiin ja siteerattiin. Itse matkan ja mongolikaanien kohtaamisten lisäksi he kertoivat tarkasti ja värikkäästi mongolien tavoista ja elämästä, ruoasta ja nomadiasumuksista. Läntisen keskiajan ehkä hienoimmat matkakertomukset olivat syntyneet.
    Helsingin yliopiston historian dosentti, FT Antti Ruotsala on tutkinut keskiajan eurooppalaisten matkoja Aasiaan sekä mongolien ja eurooppalaisten suhtautumista toisiinsa mm. näiden matkakertomusten pohjalta. Myös mongolien tapakulttuuri alkoholinkäyttöineen on ollut Ruotsalan tutkimuskohteena.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva: Plano Carpinin matkareitti on merkitty sinisellä “rautatieviivalla” ja Rubrukin reitti vihreällä viivalla. Kartta: Historical Atlas by William R. Shepherd, 1923 (yksityiskohta)
    48 min
  • Mars-luotain on perillä - edessä on tutkimuksia punaisen planeetan sisälle, takana pitkä tarina onnistumisia ja epäonnistumisia
    Tämä vuosi 2018 on jälleen kiinnostava Mars-tutkimuksessa. Uusin laskeutuja on parhaillaan matkalla kohti punaista planeettaa ja se saapuu perille marraskuun lopussa. Samalla tekeillä on koko joukko uusia, entistäkin kiinnostavampia Mars-luotaimia ja urheiluautonkin avaruuteen lähettänyt SpaceX -yhtiö lupaa lähettävänsä piankin ihmisiä Marsiin. Vaikka tämä kunnianhimoinen suunnitelma viivästyisikin (kuten todennäköistä on), olemme todellakin jännän äärellä.
    Tiedeykkönen katsoo missä Mars-tutkimus makaa, mitä kaikkea on tapahtunut ja mitä on tulossa. Ohjelma porautuu Marsiin myös ihan konkreettisesti: eurooppalainen ExoMars -kulkija tulee kairaamaan näytteen Marsin pinnan alta ja marraskuussa laskeutuva InSight sondaa planeetan sisustaa seismometrillä. Sen jälkeen, kun Mars on nyt kartoitettu avaruudesta ja sitä on tongittu paikan päällä pinnalla, koetetaan elämän merkkejä etsiä siis pinnan alta.
    Ohjelmassa ääneen pääsevät Euroopan avaruusjärjestön Jorge Vago, Markus Landgraf ja Dmitri Ivanov sekä Ranskan avaruustutkimuskeskuksen Philippe Laudet sekä tutustutaan asiaan Nasan planeettatutkimuksen keskuksessa, Jet Propulsion Laboratoryssä. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
    Kuva: Insight-laskeutuja (Nasa)
    48 min
  • Suomen uusin 12. meteoriittikraatteri löytyi Keski-Suomesta Summasesta. Miten tunnistaa kiviä?
    Keski-Suomen Summasjärven alla on Suomen uusin 12. meteoriittikraatteri. Tähän tulokseen tulivat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Helsingin yliopiston ja Tarton yliopiston tutkijat.
    Geologit Satu Hietala ja Jari Nenonen olivat mukana tutkimassa ko. aluetta. Miten tutkijat saivat varmuuden, että kysymyksessä on Suomen 12. meteoriittikraatteri?
    Satu Hietala ei ole ensimmäistä kertaa tekemisissä kraatterin kanssa. Hän löysi vuonna 2003 Keurusselän kraatterin. Toimittaja Teija Peltoniemi kävi Hietalan kanssa tutkimassa kiviä Vantaan Kaivokselassa Sillbölen suljetussa rautakaivoksessa. Hietalalla on mukana kivien tunnistamiseen tarvittavia välineitä. Löytyikö rautamalmia? Apuna kivien tunnistamiseen on netin palvelu kivikone.fi.
    Kuva Satu Hietala: Kraatterijärvi Summanen Keski-Suomessa.
    49 min
  • Suomalaista kasvihistoriaa: oopiumia, digitalista ja perunaviinaa tuotettiin ennen vanhaan kotinurkissa
    Ennen vanhaan Kokkolassa valmistettiin oopiumia ja Turussa tehtailtiin malarialääkettä potilaiden tarpeisiin. Monia myrkkykasveja viljeltiin lääkkeiksi, mutta silloin pidettiin mielessä, että annos tekee myrkyn. Kun annos oli tarkka, niin yleensä potilas jäi henkiin. Alkuperäisestä Digitaliksesta eli sormustinkukasta kehitys kehittyi sydänlääkkeenä käytettävään digitalikseen.
    Tiedeykkösessä pohditaan, mistä lääkeyrttejä sekä väri- ja myrkykasveja on tullut tai tuotu Suomeen, ja kuka niitä tänne toimitti. Tulivatko yrtit ja muut hyötykasvit luostarien vai linnojen väen mukana vai jo näitä ennen? Kasviarkeologiaan tutustutaan Kumpulan kasvitieteellissä puutarhassa.
    Lääkärit ja apteekit kasvattivat raaka-aineet lääkkeisiin, joita he itse valmistivat. Näin oli säädetty laissa. Raaka-aineen saanti piti varmistaa ja lähellä kasvatettu oli tuoreempaa kuin kaukaa rahdattu, ja vaikuttavat aineet olivat tallella. Kaukaa tuoduista yrteistä eteeriset öljyt ehtivät haihtua matkan varrelle. Nykyiset kasvitieteelliset puutarhat ovat jatkoa entisaikain apteekkarien ja lääkärien rohdoskasviviljelmille.
    Apteekkari Julinin tehtaassa valmistettiin malarialääkettä kiinapuun kuoresta. Kiinanmyllynkatu Turussa on saanut nimensä tämän Suomen ensimmäisen lääketehtaan mukaan. Joskus hyötykasvien tie rahvaan pöytään oli mutkainen. Oudosta potaatista, perunasta, innostuttiin vasta, kun älyttiin keittää siitä viinaa. Leena Mattila ja kasviarkeologi Teija Alanko hakevat tuulensuojaa Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan pensaikoista Kumpulan kartanon alapuolelta.
    Kuva: Hullukaali (Hyoscyamus niger)
    Shutterstock
    48 min
  • Purkautuva tulivuori on vaikuttava näky – kaikissa meissä on tulivuoriperäisiä atomeja ja yhdisteitä
    Tulivuoria purkautuu koko ajan maapallolla mutta suureen julkisuuteen tulevat yleensä vain ihmisiä ja asutuksia uhkaavat purkaukset. Hawaijilla purkautui menneenä keväänä Kilauea-tulivuori ja purkaus jatkuu yhä. Guatemalassa purkautui vastikään Fuego-tulivuori.
    Maapallon historiassa on ollut valtavia tulivuorenpurkauksia ja nykyisen Suomenkin maaperästä voi jäljittää merkkejä menneistä tulivuorista.
    Tiedeykkösessä ovat haastateltavana akatemiatutkija Jussi Heinonen ja tohtorikoulutettava Paavo Nikkola Helsingin yliopistosta. Nikkola on perehtynyt tulivuoriin Islannissa ja kertoo Tiedeykkösessä rakopurkauksesta, jossa tasaiselle kentälle avautui puolentoistakilometrin pituinen rako laavavirtoineen. Akatemiatutkija Jussi Heinonen puolestaan kertoo tulivuoresta Japanissa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.
    Kuva Shutterstock: Tulivuori Fuego purkautuu yöllä Guatemalassa.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.