Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Onko sinun vaikea keskittyä? Taito on mahdollista elvyttää - sopivissa olosuhteissa myös ADHD voi olla etu
    Alati kiihtyvässä, älylaitteiden täyttämässä ja multitaskausta edellyttävässä elämässä esiintyy keskittymiskyvyn häiriötilaa, jota kutsutaan nimellä ADT, attention deficit trait. Se muistuttaa oireiltaan ADHDta, mutta on itseaiheutettu tarkkaavuuden häiriötila, josta on mahdollista kuntoutua. Professori Minna Huotilainen kertoo, mistä siinä on kyse ja kuinka keskittymiskyvyn voi elvyttää.
    ADHD ja ADD sen sijaan ovat lääketieteellisesti diagnosoituja tarkkaavuuden häiriöitä, joita yleensä pidetään vain ongelmina ja joiden positiiviset puolet tavataan unohtaa. KT Erja Sandberg kertoo, millaisia voimavaroja adhd tarjoaa työelämässä.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva: Shutterstock
    49 min
  • Kiihdyttimellä ratkotaan raskaiden alkuaineiden syntyä tähdissä – myös satelliittien elektroniikkaa testataan
    Akatemiatutkija Anu Kankainen Jyväskylän yliopistosta tutkii kiihdytinlaboratoriossa, miten raskaita alkuaineita syntyy tähdissä. Kiihdyttimessä tuotetaan atomien eksoottisia radioaktiivisia ytimiä ja tutkitaan niiden ominaisuuksia ja reaktioita.
    Tietoa käytetään hyväksi, kun ratkaistaan niitä kaukaisten tähtien tapahtumia, joissa syntyy raskaita alkuaineita. Viime vuonna todetun kahden neutronitähden törmäyksessä syntynyt kilonova todisti, että tapahtumassa syntyi raskaita alkuaineita.
    Jyväskylän yliopiston kiihdytin sopii myös hyvin avaruuteen lähetettävän elektroniikan testaamiseen. Asiakkaina ovat muun muassa Euroopan avaruusjärjestö ESA ja Yhdysvaltojen avaruushallinto NASA.
    Haastateltavana ovat akatemiatutkija Anu Kankainen ja professori Ari Virtanen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva: Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion teknistä laitteistoa/ kuva Sisko Loikkanen
    46 min
  • Katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaali - 1950-luvulla pappiskoulutukseen riitti toisen papin suositus
    Maailma on toistuvasti saanut järkyttyä katolisen kirkon ympärillä ja sisällä esiin tulleista lasten hyväksikäyttötapauksista. Järkytystä on syventänyt se, että vääryyksien tuomitsemisen ja uhrien auttamisen sijaan tapauksia on vuosikymmenet pyritty peittelemään ja rikoksiin syyllistyneet ovat välttäneet oikeusistuimet.
    Miksi näin on voinut tapahtua ja mitä kirkossa tapahtuu nyt? Monet katsovat, että hyväksikäyttöskandaaleilla on väistämättömiä heijastusvaikutuksia kirkossa paljon laajemmin. Keskustelu pappien selibaatista ja naisten asemasta kirkossa on näistä päällimmäisenä.
    Kuinka uudistumiskykyinen katolinen kirkko on? Mikä on nykyisen paavin asema? Voiko kirkko jopa hajota, jos se ei kykene vastaamaan skandaalien ja kriisien tuomaan haasteeseen? Tiedeykkösessä kysymyksiin vastaa dosentti, kirkkohistorian yliopistolehtori Mikko Ketola Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.
    48 min
  • Juoksu, kävely - tarvitaanko vahvoja reisiä vai pohkeita? Miten kehittää kehon tärkeää liikejärjestelmää?
    Sujuva kävely ja juoksu vaativat lihaskuntoa. Mutta onko syytä kehittää reisiä vai pohkeita? Ikääntyminen heikentää lihasten voimaa ellei voimantuotosta pidetä huolta. Miten tunnistetaan kunkin ihmisen heikot lihakset? Tästä tietää tutkija Juha-Pekka Kulmala HUSin Liikelaboratoriosta. Hän analysoi kävelyä ja juoksua kolmiulotteisella liikeanalyysillä.
    Akatemiatutkija Harri Piitulainen tutkii ihmisen keskeistä liikejärjestelmää. Miten liike-, asento- ja tuntoaistit antavat palautetta aivoihin kehosta ja sen lihasten, jänteiden ja nivelten yhteistyöstä? Tämä kokonaisuus tunnetaan huonosti ja varsinkin sairauksissa.
    Terveiden ja ikääntyneiden lisäksi tutkitaan CP-vammaisia lapsia, joilla on liikkumisessa ongelmia. Tutkimuksessa hyödynnetään mittausmenetelmää, jolla saadaan tietoa monimutkaisten asento- ja liikeaistien käsittelystä aivokuorella. Tämä mittausmenetelmä on alunperin syntynyt Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion ja belgialaisen Erasmen sairaalan yhteistyöstä. Piitulainen jatkaa menetelmän kehittämistä.
    Aivokuvantamismenetelmällä saatava tieto auttaa ymmärtämään liikejärjestelmän toimintaa ja mukautumista harjoitteluun sekä mitä tapahtuu liikejärjestelmään vaikuttavissa sairauksissa.
    Entä onko parempi juosta hyvin vaimennetuilla kengillä vai tavallisilla lenkkikengillä? Miksi Usain Bolt on juostessaan vähän kallistuneena vasemmalle?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva Harri Piitulainen: Kävelyanalyysissä tutkitaan koko kehon toimintaa ja vakautta kävelyn aikana HUS:in Liikelaboratoriossa. Kävelyanalyysi antaa tarkkaa tietoa eri nivelien ja lihasten toiminnasta, mikä on tärkeää erilaisten liikejärjestelmän sairauksien tutkimuksessa.
    49 min
  • Ihmiskunta nousi avaruuteen natsi-Saksan avulla – nyt luotaimet lentävät jo tähtienvälisessä avaruudessa
    Olemme eläneet avaruusaikaa jo yli 60 vuotta, sillä ensimmäinen satelliitti laukaistiin Maata kiertämään lokakuussa 1957. Sitä seurasi kylmän sodan värittämä, kiihkeä 1960-luku, jonka aikana opeteltiin avaruuslentämisen perusteet ja lopulta laskeuduttiin myös Kuun pinnalle. 70-luku toi mukanaan suuren määrän avaruuden arkisia sovelluksia, jotka 80-luvulla muuttuivat tylsän tavallisiksi. Nyt etenkin tietoliikenne-, tiedonvälitys- ja navigaatiosatelliitit ovat niin olennainen osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, ettemme kiinnitä niihin enempää huomiota kuin katujen asfalttiin.
    Tiedeykkösessä käydään läpi tärkeimmät merkkipaalut ihmiskunnan avaruuden valloituksen historiasta ja katsotaan, missä kaikessa avaruus näkyy nykyisin ympärillämme. Jos olet hukassa kaikkien avaruustoimista kertovien pikku-uutisten seassa, niin tämä ohjelma antaa sinulle koko kuvan siitä, mitä avaruudessa tapahtuu ja miten tähän on tultu.
    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen
    Kuva: Astronautti John Glenn menossa kapseliin. Nasa
    49 min
  • Mustat aukot ovat melkoinen mysteeri - mittava teleskooppihanke kuvaa Linnunradan keskustan mustaa aukkoa
    Event Horizon Telescope on maanpäällinen teleskooppiverkosto, jossa pyritään saamaan ensimmäisen kerran kuva sekä Linnunradan keskustan että kauempana sijaitsevan galaksin M87 supermassiivisesta mustasta aukosta. Teleskooppeja on eri mantereilla ja ne toimivat yhteistyössä.
    Mustan aukon sisuksista ei näin saada tietoa, mutta hankkeessa kuvataan mustan aukon ympäristön kuumaa kaasua. Kiertäessään aukon ympärillä kaasu kuumenee ja säteilee, ja tätä säteilyä voidaan havaita. Musta aukko puolestaan näkyy kuvassa varjona, joka ei säteile.
    Tiedeykkösessä kerrotaan myös mustien aukkojen merkityksestä kosmologiassa ja galaksien kehityksessä. Stephen Hawkingin teoretisoimaa Hawkingin säteilyä ei ole koskaan havaittu, ja ohjelmassa ruoditaan sitäkin, miksi sitä on hyvin vaikea havaita.
    Haastateltavana ovat FT Pauli Pihajoki ja kosmologi Syksy Räsänen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva NASA JPL Caltech: Supermassiivinen musta aukko, jonka ympärillä on kertymäkiekko ja avaruuteen purkautuva suihku.
    49 min
  • Ennen uskottiin vainajiin, nyt enkeleihin - kansanuskot tuovat turvaa
    Ennen institutionaalisia uskontoja sekä vielä niiden rinnallakin Suomen kansa on arjessaan turvannut esi-isiin, maahisiin, haltijoihin ja tonttuihin, jotka ovat pitäneet huolta niin perheen ja suvun elinkeinosta, sadosta ja hyvinvoinnista kuin talosta ja tiluksista. Suvun vainajille on viety ruokauhreja ja vainajausko on ollut myös tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Ja vielä nykyäänkin kuolemaan ja vainajiin liittyvät riitit ovat voimissaan.
    Mutta jos aiemmin turvattiin esi-isiin, maahisiin ja haltijoihin, ovat niiden paikan nykyään ottaneet enkelit - ainakin naisten keskuudessa. Enkeliusko on saavuttanut suosiota Suomessa 2000-luvulla, ja suojelusenkeleiltä, omaenkeleiltä ja enkelihoidoista haetaan turvaa, apua ja hyvinvointia niin arjessa kuin kriisitilanteissakin.
    Suomalaisten muinaisuskosta kertoo uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen ja nykyisestä kansanomaisesta uskonnollisuudesta enkeliuskoa tutkinut uskontotieteilijä Terhi Utriainen.
    Toimittaja on Jaana Sormunen.
    Kuva: Loimolan Kalmisto, Suistamo
    Jussi Lukkarinen 1906, Museoviraston kuvakokoelmat
    48 min
  • Psykiatristen sairauksien riskigeenit altistavat, mutta eivät määrää ketään sairastumaan
    Millä konstilla riskigeenien yhdistelmä voi aiheuttaa psykiatrisen sairauden ja ovatko nämä geenit yleisiä? Entä onko meillä kaikilla niitä ja paljonko altistavia geenejä voi olla ns. terveellä ihmisellä ilman että ne vaikuttavat mielenterveyteen? Mielenterveysongelmille altistavat geenit eivät määrää ketään sairastumaan, ne antavat vain geneettisen pohjan ja loppu riippuu ympäristötekijlöistä ja elinoloista.
    Kansainvälinen tutkimus löysi erilaisten psykiatristen sairauksien takaa samoja geenejä erilaisina yhdistelminä. Suomalaiset tutkijat, sairaalat ja aineistot olivat mukana laajassa monivuotisessa tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksista kertovat professori Aarno Palotie ja aivogenetiikan tutkija Verneri Anttila. Leena Mattila tapasi heidät Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:in tiloissa Helsingin Meilahdessa.
    Kuva: Shutterstock
    47 min
  • Syöpä uuvuttaa kehon immuunipuolustuksen - miten uudet immunologiset lääkkeet saavat väsyneet puolustussolut jälleen toimiviksi?
    Syöpä syntyy ihmisen omista kudoksista mm. geenivirheiden eli mutaatioiden tuloksena. Kehon immuunipuolustus kärkkyy tappaakseen vieraan taudinaiheuttajan. Mutta syöpä maskeeraakin itsensä niin, etteivät immuunipuolustuksen imusolut eli erilaiset T-solut sitä tuhoa. Lisäksi syöpä uuvuttaa T-solut, jolloin ne eivät pysty enää toimimaan normaalisti.
    Jarrumolekyylit immuunipuolustuksen T-solujen pinnalla estävät sen, ettei syöpä tule tuhotuksi. Näitä nk. tarkistuspisteen estäjiä hyödynnetään uusissa immunologisissa hoidoissa. Tulokset ovat olleet osalla potilaista hyviä muun muassa levinneessä melanoomassa ja keuhkosyövässä. Tutkijoita kiinnostaa kovasti, miksi toiset potilaat hyötyvät todella hyvin ja toiset eivät saa vastetta ollenkaan. Professori Satu Mustjoen ryhmä tutkii Helsingin yliopistossa lääkkeiden vaikutusta immuunipuolustuksen soluihin. Henna Hakanen tekee projektissa väitöstyötään.
    Akateemikko Sirpa Jalkanen Turun yliopistosta on tutkinut ihmisen immuunipuolustusta pitkään. Hän puhuu siitä, miten syövän immunologisiin hoitoihin vaikuttaa ihmisen suoliston pieneliöiden määrä. Mistä tässä on kyse? Pitäisikö syöpähoitoihin menevälle tehdä ensiksi ulosteensiirto? Entä miten antibiootit vaikuttavat syöpähoitojen tulokseen?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva Henna Hakanen Helsingin yliopisto.
    Kuvateksti: Virtaussytometrillä analysoidaan syöpäpotilaan veren soluja niiden koon, rakeisuuden ja erilaisten merkkimolekyylien perusteella. Näiden piirteiden avulla on mahdollista erotella eri solupopulaatiot toisistaan, ja nähdä ovatko potilaan imusolut esimerkiksi aktivoituneita tai uupuneita.
    49 min
  • Aivot alkavat rappeutua jo 30-vuotiaana, mutta oppimiskykyä voi ylläpitää elämätavoilla ja aivoharjoituksilla
    Vanha koira ei opi uusia temppuja - vai oppiiko? Aivoissa alkaa jo kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen syntyä rakenteellisia muutoksia. Myös kyky käsitellä aistihavaintoja heikkenee. Eläkeiässä rappeutuminen vain kiihtyy.
    Tätä kehitystä voidaan hidastaa elämäntavoilla, kuten liikunnalla. Myös uni on välttämätön lääke, sillä nukkuessa päivän mittaan opittu painuu pysyvästi mieleen. Käytännön apua oppimiseen ja muistihaasteisiin voi löytyä erilaisista muistitekniikoista ja tarkkaavaisuusharjoituksista.
    Toimittaja Mari Heikkilä vierailee Jyväskylän yliopiston monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa. Haastateltavina ovat psykologian laitoksen yliopistotutkija Piia Astikainen, yliopistonopettaja Juho Strömmer ja aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.
    Vierailulla selviää, miten tutkijat pääsevät EEG- ja MEG-laitteilla kurkistamaan ihmisen pään sisälle. Laitteet kertovat välittömästi, missä kohtaa aivoja sähköimpulssit kulloinkin kiitävät.
    Kuva: Shutterstock
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.