Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • "Hyvää joulua kaikille siellä alhaalla!" - avaruusasemallakin vietetään joulua
    Monet joutuvat viettämään joulun pyhät työssä. Niin myös Kansainvälisellä avaruusasemalla olevat astronautit juhlivat joulua ja vuodenvaihdetta kaukana kotoaan. Joulua kuitenkin juhlistetaan avaruudessa, mutta niin juhlitaan myös muita merkkipäiviä – pienet kemut silloin tällöin tuovat vaihtelua muuten varsin monotoniseen työntekoon.
    Avaruuslentäjät tekevät monenlaista tutkimusta aseman kolmessa eri laboratoriomoduulissa, pitävät jalkapallokentän kokoista asemaa toimintakunnossa ja huolehtivat fyysisestä kunnostaan, joka ilman päivittäisiä kuntoiluhetkiä rappeutuisi nopeasti painottomuudessa. Olennaista avaruusaseman toiminnassa on itse asiassa arki, sillä kun aikanaan ihmiset lähtevät matkoille kohti toisia planeettoja tai tekemään työtä Kuun pinnalla, on avaruusasemalla kerätyt kokemukset pitkistä avaruuslennoista todella tärkeitä.
    Arjen vastapainona mielialaa kohottavat juhlat ovat tärkeässä osassa. Niinpä kun asemalla on avaruuslentäjiä monista eri maista, juhlitaan kiertoradalla joulun lisäksi myös pakkasukon tulemista, kirsikkapuiden kukkimista ja monia muita kansallisia juhlapäiviä.
    Millaisia ovat juhlapäivät avaruudessa? Kuinka siellä sujuu arki? Mitä asemalla oikein tehdään? Astronautit ja kosmonautit kertovat ohjelmassa elämästä ja työnteosta maapallon kiertoradalla.
    Toimittaja Jari Mäkinen
    (Kuva: Nasa)
    48 min
  • Eurooppalaisen vehnän ilmastokestävyys on heikentynyt
    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa.
    Vehnä on maailmanlaajuisesti tärkein kasviperäinen proteiinin lähde, joten sen ilmastokestävyys on oleellinen asia ilmastonmuutoksessa.
    Tuoreen tutkimuksen mukaan vehnän ilmastokestävyyden huonontuminen alkoi selvästi vuosina 2002-2009. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 100 000 havaintoa vuosilta 1991-2014 yhdeksästä Euroopan maasta.
    - Eurooppalaisen vehnän jalostuksessa ei ole kiinnitetty huomiota ilmastokestävyyteen, vaan kykyyn tuottaa satoa hyvissä oloissa sekä kestävyyteen tauteja ja tuholaisia vastaan sekä laatutekijöihin, sanoo kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Heidi Virtanen / Yle. Lähde: Kahiluoto et al 2018 Decline in climate resilience of European wheat PNAS.
    49 min
  • Jeesus ei perustanut kristinuskoa vaan apostoli Paavali loi voittajafilosofian, joka hyödytti myös keisaria
    Ajanlaskun alun Palestiinassa vaikutti kiertävä saarnaaja ja parantaja Jeesus Nasaretilainen. Hänen uransa tuli päätökseen, kun hän roomalaisten sotilaiden toimesta päätyi teloitettavaksi ristille. Mikään tässä kohtalossa ei viitannut siihen, että kaksituhatta vuotta myöhemmin miltei kaksi ja puoli miljardia ihmistä ympäri maailman kutsuvat häntä Jumalan Pojaksi ja esimerkiksi juhlivat joulua hänen syntymäjuhlanaan.
    Jeesus ei perustanut kristinuskoa, vaan kristinusko perustuu kertomuksiin hänestä. Näitä kertomuksia oli alussa monia ja niihin luettiin erilaisia merkityksiä. Siksi kenellekään ei voi antaa kunniaa kristinuskon perustamisesta. Sitä vastoin voidaan erottaa henkilöitä, joilla on ratkaiseva merkitys siihen, että kristinusko on muodoltaan ja merkitykseltään sitä, minkä me tänä päivänä kristinuskoksi tunnistamme.
    Tässä ohjelmassa puhutaan kahdesta merkittävimmästä henkilöstä, jotka omalla toiminnallaan ovat vaikuttaneet niin kristinuskon sisältöön kuin suosioonkin. Toinen heistä on apostoli Paavali, joka kääntyi kristittyjen vastustajasta kristityksi. Toinen on vuonna 306 Rooman keisariksi noussut Konstantinus Suuri, joka laillisti Rooman valtakunnassa kristinuskon ja lopulta myös itse kääntyi kristityksi.
    Ohjelman asiantuntijoina ovat Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen sekä antiikin tutkija Maijastina Kahlos Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.
    (Kuva: All Over Press)
    49 min
  • Frances Arnoldille sanottiin ettei hänen tutkimuksensa ole tiedettä - nyt hänet palkittiin kemian Nobelilla
    Amerikkalainen Frances Arnold pokkasi maanantaina 10. joulukuuta kemian Nobelin entsyymien suunnatun evoluution kehittäjänä. Arnold työskentelee professorina California Institute of Technologyssä eli Caltechissa.
    Peruskoulutukseltaan hän on insinööri, joka lähti aivan uudella tavalla etsimään keinoja löytää tehokkaita entsyymejä teollisuuden käyttöön. Arnoldin menetelmällä kehitettyjä entsyymejä käytetään runsaasti jo teollisuuden prosesseissa.
    Arnoldin menetelmässä tehdään satunnaisia mutaatioita eli pieniä muutoksia entsyymiä vastaavan geenin DNA:han. Tämän jälkeen geenit siirretään bakteereihin jotka alkavat tuottaa kyseisiä entsyymiproteiineja. Näistä seulotaan parhaat ja mikäli riittävän hyviä ei vielä löydy, tehdään satunnaisia mutaatioita uudestaan parhaimpia entsyymejä vastaaviin geeneihin ja edetään uudestaan kierros eteenpäin. Lopulta tuloksena on tehokas entsyymi haluttuun sovellukseen.
    Frances Arnold palkittiin vuonna 2016 Suomessa Millennium-teknologiapalkinnolla. Hän on viides kemian naisnobelisti.
    Tiedeykkösessä Arnoldin työstä kertoo VTT:n tutkimusprofessori Merja Penttilä, joka työskentelee myös osa-aikaisena professorina Aalto-yliopistossa. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva Sisko Loikkanen
    49 min
  • Eläimet ovat sopeutuneet tehokkaasti kylmään - tropiikista lähtenyt ihminen on kylmässä Pohjolassa lainahöyhenissä
    Tiedeykkösessä pureudutaan kylmään talveen ja keinoihin selviytyä siitä. On erikoista, että ihminen on ylipäänsä asuttanut aivan arktisenkin alueen, koska lajina me emme ole vielä sopeutuneet sietämään kylmään. Meillä ei ole edes karvapeitettä! Ihminen on kuitenkin oppivainen - kylmässä selviytymiseen ja lumessa liikkumiseen otamme mallia paremmin sopeutuneilta eläimiltä. Liikkeelle lähdetään kuitenkin yöpymällä metsän keskellä. Haastateltavana on filosofian tohtori, eläintieteilijä Paavo Hellstedt. Toimittaja on Minttu Heimovirta.
    Kuva: All Over Press
    49 min
  • Itämeren kaupunkien yhteydet loivat pohjan Suomen syntymiselle
    Ruotsalainen valtiokeskeisyys, naisten rooli, luonnon hyväksikäyttö, Itämeren kaupunkien tiiviit yhteydet — mitkä tekijät suomalaisen yhteiskunnan historiassa antoivat edellytykset hyvinvointivaltion synnylle? Entä mikä Suomi on, jos sitä katsoo kahden monivuosisataisen naapurin, Ruotsin ja Venäjän, kehityskertomusten kautta?
    Suomen historian professori Pertti Haapala on tuoreen Suomen rakennehistoriaa erittelevän kirjan toimittaja. Rakennehistoria kuvaa isoja rakenteita ja niiden muutoksia.
    Samoin kuin modernin yhteiskunnan omakuva, rakennehistoria koostuu eriaikaisista ja osin päällekkäisistä ilmiöistä, viipaleista tai tapahtuman tasoista, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Ohjelman toimittaja on Janne Junttila.
    Kuva: All Over Press
    43 min
  • Muinaisgenomitutkimus kertoo mistä kansoista nykysuomalaiset on sekoitettu
    Ovatko suomalaiset mongoleja vai eurooppalaisia vai jotain siltä väliltä? Tutkijat ovat selvittäneet Levänluhdan rautakautisten vainajien ja muinoin Kuolan niemimaalla eläneiden ihmisten perimät. Tuloksia on verrattu nykysuomalaisiin ja -saamelaisiin, kun on selvitetty minkä sortin suomalaisia täällä on muinoin elänyt.
    Suomalais-ugrilainen muinaisgenomitutkimus kertoo keitä nykysuomalaisten esi-isät ja -äidit olivat ja mistä suunnasta heitä on tänne tullut. Miniöitä ja vävypoikia on tullut myös melkoisten matkojen takaa sekä maita että meriä myöten. Leena Mattila tapasi tutkimuksen johtajan professori Päivi Onkamon Turun yliopistosta ja tutkija Kerttu Majanderin Max Planck Instituutista ja Helsingin yliopistosta.
    Suomi on kansojen sekoituskattila siinä kuin Amerikatkin. Tänne on tultu tuhansien vuosien aikana milloin mistäkin suunnasta. Kauppasuhteita on ollut niin itään kuin länteenkin ja ilmeisesti ennenkin kauppasuhteita on vahvistettu avioitumalla ristiin rastiin. Uudet tulokkaat ovat sekoittuneet muinaisiin metsästäjäkeräilijöihin monessa vaiheessa. Nykytiedon valossa olemme kaikki sekoituksia eli geneettisesti puhtaita umpisuomalaisia ei ole olemassakaan.
    Kuva: Levänluhdan lähdekalmistosta löytyneita kalloja ja luita
    (Yle)
    49 min
  • Läskikerros on aktiivinen hormonien, ruokahalun ja aineenvaihdunnan säätäjä.
    Miten ihmeessä selluliittia voi olla hoikankin ihmisen kankussa tai reisissä? Entä miten toimii ruskea rasva, jota vauvojen ja metsurien lisäksi on löydetty myös avantouimareilta ja meiltä taviksilta?
    Läski ei ole pelkkää uinuvaa varastorasvaa. Rasvakudos on puuhakas elin, se tuottaa hormoneita ja vaikuttaa ihmisen aineenvaihduntaan sekä ruokahaluun. Ruokahalua säätelevien hormonien lisäksi läski tuottaa sukupuolihormoneita ja se voi toisaalta laskea testosteronitasoja ja aiheuttaa potenssiongelmia lihaville miehille. Nivelvaivojen ja muiden riesojen lisäksi lihavuus nostaa monen eri syövän sairastumisriskiä.
    Läski on ikuista, toteaa moni pettynyt laihduttaja, mutta ei juttu aina ole niin. Ihmisen ruumis on todellakin evoluutionsa aikana kehittynyt niin, että osaa pitää kiinni saavutetuista linjoista. Muilla konsteilla ei olisi selvinnyt hengissä aikuiseksi ja lisääntymään ja tuottamaan kaltaisiaan jälkeläisiä. Yltäkylläisyyteen tottumaton kivikautinen elimistö pistää tosissaan kampoihin, jos ihminen yrittää laihduttaa ja paino alkaa pudota. Se on ollut elämisen ehto. Meitä edeltävät sukupolvet ovat kamppailleet pikemminkin nälän kuin ylipainon kanssa.
    Nykyisin elävien ihmisten esi-isät ovat niitä, jotka pystyivät ottamaan kaiken irti vähäisestä ravinnosta. Hengissä selvisivät ne, joiden elimistö hyödynsi ruuan tehokkaasti. Varastorasvaa todella tarvittiin, jotta selvittiin seuraavasta kuivasta tai kylmästä kaudesta. Ja meillä on näiden useista nälkäkausista selvinneiden geenit.
    Rasvakudoksen aineenvaihduntaa ja tekemisiä tutkii kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. Leena Mattila tapasi hänet Meilahden sairaala-alueella.
    (Kuva: All Over Press)
    49 min
  • Haluatko antaa näytteen biopankkiin? Mitä näytteellä tehdään?
    Suomessa on tällä hetkellä 10 biopankkia. Biopankki on lääketieteellinen kokoelma, joka sisältää biologisia näytteitä (verinäyte, kudospala, DNA-näyte tai vastaava) ja terveys- ja elintapatietoja kustakin näytteenantajasta. Biopankkeja ylläpitävät julkiset sairaalat, THL ja Punaisen Ristin Veripalvelu. Lisäksi yhdellä yksityisellä terveyspalveluyrityksellä on biopankki.
    Näytteitä ja niihin liitettyjä tietoja käytetään tautien syntytavan tutkimiseen ja yksilöllisen lääketieteen kehittämiseen. Syövän hoito on hyötynyt biopankkitutkimuksesta. Tulos syöpähoidoissa voi olla hyvinkin erilainen riippuen, minkälainen kunkin ihmisen syöpä on. Biopankkinäytettä analysoimalla voidaan löytää juuri hänelle sopiva lääke. Tuloksia on saatu aggressiivisessa leukemiassa, ja tutkimusta tehdään muiden syöpien lisäksi munasarjasyövässä. Tauti löytyy yleensä vasta sitten, kun se on jo levinnyt. Munasarjasyövästä ja biopankeista kertoo patologian professori Olli Carpen Helsingin yliopistosta.
    Ihminen antaa näytteensä biopankkiin tietoisella suostumuksella. Hän saa informaation, mistä on kysymys ja ymmärrettyään asian ihminen voi suostua tai kieltäytyä asiasta. Biopankkilain uudistusta valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on ollut keskustelua, että laista haluttaisiin poistaa tietoinen suostumus silloin, kun on kysymys hoidon yhteydessä syntyneestä näytteestä. Potilaan ylimääräinen näyte menisikin automaattisesti biopankkiin. Näytteen antajalle annettaisiin tieto, mistä biopankkitoiminnassa on kysymys, ja sen jälkeen siitä voisi myös kieltäytyä.
    Helsingin biopankin johtaja Kimmo Pitkänen kertoo biopankkitoiminnasta. Mitä biopankeista pohtii bioeetikko Heikki Saxen Tampereen ja Lapin yliopistosta?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    (Kuva All over press)
    54 min
  • Ulkoavaruuden hiippari Oumuamua hämmentää - oliko kyseessä komeetta vai vieraan sivilisaation avaruusalus?
    Aurinkokunnassamme vieraillut outo avaruuskappale Oumuamua on noussut jälleen otsikoihin.
    Harvardin yliopiston tutkijat, professori Abraham, Avi Loeb ja tutkijatohtori Shmuel Bialy kohahduttivat julkistamalla vastikään tutkimuksen, jossa he ehdottavat että kyse saattoi olla vieraan sivilisaation avaruusaluksesta. He ovat tehneet päättelynsä laskelmista, jotka on julkaistu arXivissa ja Astrophysical Journal Lettersissä. Päätelmä on kohahduttanut tutkijayhteisöä kautta maapallon. Useimmat heistä ovat tätä päätelmää vastaan, koska kyseisen kappaleen outo liikehdintä voidaan selittää myös luonnollisen kappaleen liikkeenä.
    Tiedeykkösessä pohditaan Oumuamuan mahdollista rakennetta ja liikkeitä aurinkokunnassa. Haastateltavana on Mikael Granvik, joka on Luulajan teknillisen yliopiston professori ja akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. Mikael Granvikin mukaan tällaisia ulkoavaruuden kappaleita havaitaan tulevina vuosina yhä enemmän koska käytettävissä on entistäkin parempia havaintolaitteita. Mikael Granvikia haastattelee Sisko Loikkanen.
    PanStarrs -teleskooppi Havaijilla havaitsi Oumuamuan lokakuussa 2017. Sille annettiin havaijinkielinen nimi Oumuamua, joka tarkoittaa kaukaa avaruudesta tullutta vierasta. Oumuamua on ensimmäinen havainto ulkoavaruudesta aurinkuntaamme tulleesta kappaleesta.
    Kuva Oumuamua, taiteilijan näkemys/ESO M Kornmesser
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.