Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Suvaitsevana pidettyä Intiaa johtaa äärinationalistinen puolue, jonka mielestä vain hindut ovat oikeita intialaisia
    Intia on enemmän maanosa kuin maa. Se koostuu 28 osavaltiosta, joiden alueella puhutaan yli 1000 eri kieltä. Intian ikivanhaan kulttuuriin liittyy keskeisesti hindulaisuus, jonka juuret ovat Indus-kulttuurissa. Mutta jo vuosisatojen ajan sen kanssa rinnan ja rauhanomaisesti ovat eläneet myös muut uskonnot.
    Intian itsenäistymistaistelun yhteydessä osa intialaisista omaksui eurooppalaisena tuontitavarana nationalistisia ajatuksia, joiden pohjalta on syntynyt nyky-Intiaan äärihindulainen ja äärikansallinen hindunationalismin muoto. Ilmiö ei ole lainkaan marginaalinen, sillä vuoden 2014 vaaleissa hindunationalistinen puolue BJP sai parlamenttiin ehdottoman enemmistön ja pääministeriksi puheenjohtajansa Narendra Modin. Intian politiikalla on myös suora heijastusvaikutus muuhun maailmaan. Puhutaanhan valtiosta, joka on 2020-luvun puolessa välissä väkiluvultaan maailman suurin.
    Hindunationalistien mukaan Intia kuuluu intialaisille - ja intialaiset ovat hinduja. Hindunationalistinen politiikka kuristaa vähemmistöjen asemaa, mutta monista muista maista poiketen Intiassa on verrattain toimiva demokratia ja vapaa lehdistö suitsimaan ääriajattelijoiden toimintaa.
    Haastateltavina Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriatropologian professori Sirpa Tenhunen ja uskontoteologian ja ekumeniikan dosentti Jyri Komulainen. Tiedeykkösen toimittaa Ville Talola.
    Kuva: Taiteilija esiintyy pukeutuneena hindujumalatar Shaktiksi, Maha Shivaratri -festivaaleilla Allahabadissa, 2016. (All Over Press)
    49 min
  • Sademetsien kaataminen soija- ja öljypalmuplantaasien tieltä voimistaa ilmastonmuutosta
    Sademetsät ovat ikivanhoja, siis ne ovat, joita ihminen ei ole hävittänyt. Trooppisten sademetsien kannalta ihminen on haitallinen tuholainen. Amazonas on pärjännyt trooppisena sademetsänä yli 200 000 vuotta, mutta nyt ihminen on ahneuksissaan hävittänyt sitäkin ruokottomasti.
    Sademetsiä on hävitetty karjan laidunten sekä laajojen soija- tai öljypalmuplantaasien tieltä. Epäselvien maanomistusolojen vuoksi maankaappaajat ovat saaneet hankittua suuria maa-alueita, joilta on raivattu sekä metsät että paikkakunnan asukkaat. Paikalliset viljelijät raivataan kaupunkien slummeihin ja bisnes kukoistaa - ympäristön ja ihmisten kustannuksella. Plantaaseilla tuotettu soija syötetään Euroopan sioille ja öljypalmusta saadaan biopolttoainetta teollisuusmaihin.
    Kun sademetsiä hävitetään soija- tai öljypalmuplantaasien tieltä, niin puhutaan biodiversiteetin köyhtymisestä. Yleensä silloin tarkoitetaan lajidiversiteettiä eli lajien monimuotoisuutta. Runsaslajinen sademetsä hävitetään ja tilalle perustetaan monokulttuuri, missä viljellään vain yhtä lajia esim. soijaa tai öljypalmua.
    Ilmasto ja ihminen vaikuttavat sademetsiin, ihminen usein haitallisesti. Vastaavasti sademetsän hävitys ja maankäytön muutos vaikuttavat ilmastoon, sademääriin ja sitä kautta ihmisten oloihin. Ihminen ei kuitenkaan ole täysin toivoton tapaus. Ihmisen toiminnasta löytyy hyviäkin esimerkkejä, kertoo uusiutuviin luonnonvaroihin perehtynyt trooppisen metsätieteen professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta ja Helsingin kestävyystieteen instituutista. Brasilia on rajoittanut karjatilojen ja plantaasien pinta-alojen lisäämistä ja Costa Rica lopetti sademetsien hävittämisen ja vaihtoi elinkeinoksi ekoturismin.
    Toimittaja on Leena Mattila, äänisuunnittelija Katri Koivula.
    Kuvassa sademetsään raivattu palmuöljyviljelys Indonesiassa, 2017.
    (EPA/HOTLI SIMANJUNTAK)
    44 min
  • Maapallo on kosmisen hyökkäyksen kohteena – milloin, se on epäselvää, mutta uhkia varten valmistaudutaan
    Tiedeykkönen on nauhoitettu Euroopan avaruusjärjestön Avaruussäätoimistossa, Saksan Darmstadtissa. Siellä istuu Juha-Pekka Luntama. Hänen vastuullaan on avaruussää, eli se, miten Eurooppa varautuu Auringosta tuleviin geomagneettisiin myrskyihin.
    Luntaman viesti on selvä: Aurinko on rökittänyt maapalloa oikein kunnolla historiassa, ja tulee tekemään niin myös tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin tähän voidaan varautua, mikä onkin tarpeen, sillä nykyiselle teknoyhteiskunnalle voimakas avaruusmyrsky olisi tuhoisa.
    Avaruus uhkaa meitä myös muilla tavoilla. Asteroidit tai komeetat ovat törmäyskurssilla myös tulevaisuudessa Maan kanssa, mutta nyt meillä on temput törmääjien torjumiseen. Ainakin periaatteessa.
    Helpointa on kuitenkin vaikuttaa siihen avaruuden haittaan, jonka olemme aiheuttaneet itse. Avaruusromun määrä kasvaa koko ajan, mutta kasvu on onneksi hidastunut. Nyt avaruusromun määrää pitäisi vain saada vähennettyä ennen kuin tilanne karkaa käsistä.
    Globaalin tuhon kanssa flirttaavan ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
    Kuva: Aurinkoa tutkiva luotain sijoitettaisiin Maan ja Auringon ns. tasapainopisteeseen, noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Sieltä se pystyy paitsi tarkkailemaan Aurinkoa, niin myös näkemään tarkasti milloin ja miten varattujen hiukkasten pilvet tulevat kohti maapalloa. (ESA)
    49 min
  • Ilmastonmuutos kuivaa suot ja purkaa niihin varastoituneen hiilen ilmastoa lämmittämään
    Muuttuvatko maailman suot hiilinieluista hiilen lähteiksi? Kas siinä pulma, joka johtuu paljolti ihmisistä.
    Siperian sulavista soista ryöppyävät metaani ja sitäkin voimakkaampi kasvihuonekaasu, ilokaasu, vauhdittavat ilmaston lämpenemistä enemmän kuin tarpeeksi. Siperian turve on yhteyttänyt iät ajat ja pistänyt pakkaseen tonneittain hiilidioksidia. Kymmenien tuhansien vuosien aikana kertynyt hiilivarasto on säilynyt lahoamatta hyisen Siperian oloissa. Nyt sulavista soista voi vapautua kerta rysäyksellä suuria määriä metaania. Metaania syntyy, kun märkä turve mätänee hapettomissa oloissa. Tuhansia vuosia turpeeseen varastoitunut typpi karkaa ilokaasuna, typpioksiduulina
    Kuivatut suot, sekä pohjoiset että trooppiset suot, muuttuvat hiilinieluista hiilen ja metaanin sekä ilokaasun lähteiksi. Tuhansien vuosien aikana kertynyt lahoamaton turve alkaa maatua, kun suo kuivataan. Kuivatun suon hapellisissa oloissa turve lahoaa mullaksi ja hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään. Pahimmassa tapauksessa kuiva suo palaa ja tukahduttaa valtavat alueet kitkerään savuun.
    Indonesian puuturvesoiden palaminen on aiheuttanut savuongelmia myös naapurivaltioissa. Paloalueiden lähiseuduilla joudutaan sulkemaan koulut ja työpaikat sankan savun vuoksi, ja koko ajan kytevät paksut turvekerrokset aiheuttavat jatkuvasti terveysongelmia. Myös meren takana Malesiassa kärsitään savuista, sillä kytevän turvepalon savupilvet eivät välitä valtionrajoista. Suuri osa paloista johtuu ihmisen holtittomasta tulen käsittelystä – jopa palomiehet tupakoivat vastasammutetulla paloalueella, kertoo suometsätieteen professori Harri Vasander.
    Turpeeseen varastoitunut hiilidioksidi vapautuu turhan nopeasti ja runsaasti. Homo sapiens voisi ajatella omaa tulevaisuuttaan ja jättää suot kuivattamatta, koska niistä vapautuvalla hiilidioksidilla pilataan omia elinoloja. Leena Mattila tapasi suometsätieteen professori Harri Vasanderin Helsingin yliopiston Metsätieteiden talossa Viikissä. Äänisuunnittelu Katri Koivula.
    Kuva: Indonesian armeijan sotilas sammuttaa satojen hehtaarien suopaloa, joka on osin syttynyt kuivuudesta, mutta paloja on myös sytytetty soiden raivaamiseksi maanviljelykseen, 2017.
    (EPA/HOTLI SIMANJUNTAK)
    45 min
  • Fysiikan läpimurrot - suprajohtavaa grafeenia ja kaikuja maailmankaikkeuden pimeältä kaudelta
    Physics World -lehti valitsi vuoden 2018 tärkeimmäksi läpimurroksi tutkimuksen, jossa MIT:n tutkijat saivat tehtyä grafeenista suprajohtavaa. Tästä on virinnyt kokonaan uusi tutkimusala, twisttroniikka. Tiedeykkösessä puhutaan tästä ja parista muusta viime vuoden fysiikan alan läpimurrosta. Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat kvasikiteet ja miten pimeä aine on saattanut maailmankaikkeuden alkuhämärissä vuorovaikuttaa tavallisen aineen kanssa.
    Haastateltavina Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Teemu Peltonen ja kosmologian professori Kimmo Kainulainen. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.
    Kuva: Korkean lämpötilan suprajohde leijuu ilmassa magneetin yllä. Kyse on niin sanotusta Meissnerin ilmiöstä, jolle etsitään käyttöä muun muassa luotijunissa.
    (All Over Press)
    49 min
  • Geneettinen sukututkimus löytää sukulaiset ja kertoo, mistä geenisi ovat kotoisin
    Suomalaiset teettävät innolla kaupallisia DNA-testejä rapakon takana, mutta miten erottaa humpuukitestit luotettavista? Miten löytyy tuntematon isä, jos äiti ei kerro kuka se on? Miten lapsena adoptoitu löytää biologiset vanhempansa entä löytyykö Suomesta vaihdokkaita, synnytyslaitoksella vaihtuneita vauvoja?
    Geneettinen sukututkimus voi löytää yllättäviä sisko- tai velipuolia, ja joku voi huomata, ettei isä olekaan biologinen isä. Lisäksi Usassa tehdyt testit tarjoavat monelle eskimo-perimää, mutta Tiedeykkönen menee monta sukupolvea pitemmälle Siperiaan, sillä Siperia opettaa. Geneettisiä sukujuuriaan kaivelemalla voi päätyä Aasiaan. Itä-Aasiasta periytyy mutaatio, joka tuottaa kuivaa korvavaikkua ja estää hienhajua. Sama mutaatio on yleinen japanilaisilla, intiaaneilla ja kiinalaisilla ja Suomestakin sitä löytyy.
    Suomalaisten muinaiset esiäidit vaelsivat jääkauden jälkeen läntistä reittiä ja esi-isät tulivat idästä. Väkeä on saapunut tuhansien vuosien aikana milloin mistäkin suunnasta. Ihmiset ovat vaeltaneet maasta toiseen iät ajat ja lapsia on tehty vähän väliä, joten etäsukulaisia voi löytyä vaikka mistä. Tutkittavaa riittää, mutta ennen testin tilaamista kannattaa miettiä, mitä haluaa tietää ja kestääkö pää, jos testi löytääkin vääriä sukulaisia.
    Testeistä ja tulosten tulkinnoista kertoo geneettisen sukututkimuksen asiantuntija Marja Pirttivaara. Toimittaja on Leena Mattila.
    (Kuva: All Over Press)
    47 min
  • Nerokas Edward Witten on kehittänyt säieteoriaa, josta toivottiin kaiken teoriaa
    Tämän hetken kuuluisin teoreettinen fyysikko lienee amerikkalainen Edward Witten, joka työskentelee professorina Princetonissa Yhdysvalloissa Institute for Advanced Study –tutkimuslaitoksessa, jossa Albert Einsteinkin aikoinaan työskenteli. Witten on varsin tunnettu säieteoreetikko. Hänelle on myönnetty ainoana fyysikkona matematiikan arvostetuin palkinto, Fieldsin mitali, vuonna 1990, ja hänet on palkittu myös lukuisilla muilla palkinnoilla kuten Crafoord –palkinnolla, joka myönnetään sellaisille aloille, joilla ei ole Nobelin palkintoa.
    Witten liikkuu monipuolisesti fysiikan ja matematiikan välimaastossa. Säieteorian lisäksi hän tutkii kosmologiaa ja hiukkasfysiikkaa. Säieteoria on rypäs teorianpoikasia, joista on pyritty kehittämään ns. kaiken teoriaa, joka kuvaisi saman kehyksen alla hiukkaset ja tunnetut luonnon voimat, vahvan ja heikon vuorovaikutuksen, sähkömagneettisen vuorovaikutuksen ja painovoiman. Toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu ja säieteoria onkin tällä hetkellä vastatuulessa. Säieteorian piirissä kehitettyä matematiikkaa sovelletaan nykyisin sujuvasti muissa sovelluksissa.
    Claus Montosen ohjelmassa mainitsema matemaatikko Michael Atiyah on menehtynyt tammikuun 11. päivänä 2019.
    Wittenin työstä ja säieteoriasta kertoo dosentti Claus Montonen Helsingin yliopistosta. Häntä haastattelee Sisko Loikkanen.
    Kuva: Edward Witten puhumassa Chalmersin teknillisellä korkeakoululla Göteborgissa, 2008.
    (Wikimedia Commons)
    49 min
  • Revontulia alettiin ymmärtää satelliittien myötä ja niiden ennustamisessakin on edetty
    Tiesitkö että revontulien värit ovat erilaisia eri planeetoilla - värit kertovat toisten planeettojen kaasukoostumuksesta - jos jollain planeetalla havaitaan samanvärisiä revontulia kuin meillä, kielii se happipitoisesta, meidän kaltaiselle elämälle suopeasta ilmakehästä.
    Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen oikaisee yleisiä väärinkäsityksiä liittyen revontuliin. Vaikka nyt ollaan menossa kohti auringonpilkkujen minimiä, ei se suinkaan tarkoita etteikö revontulet edelleen loimottaisi - ainakin Lapin korkeuksilla.
    Tieteellisesti revontulet pystyttiin selittämään vasta 1950-luvulla. Siihen saakka oli vallalla kaikenlaisia selityksiä. Eri kansojen tarinoissa revontulet on usein yhdistetty kuolleisiin henkiin. Niitä on kunnioitettu ja myös pelätty.
    Ohjelmassa selviää, että tekeillä on maailman edistyksellisin suurtehotutka Skibotniin, Pohjois-Norjaan. Vastaanottimet tulevat Ruotsin Abiskoon ja Suomen Karesuvantoon. Tutka-asemien avulla pystytään mittaamaan hyvin tarkasti lähiavaruuden tapahtumia koko Pohjois-Skandinavian yllä, ja kuvantamaan kolmiulotteisesti revontuliin liittyviä sähkövirtoja. Suurtehotutkan odotetaan valmistuvan vuonna 2022.
    Toimittaa Minttu Heimovirta.
    Kuva: Revontulia Kilpisjärvellä, edessä Pikku-Malla tunturi.
    (AOP)
    49 min
  • Musiikin ja matematiikan pitkä historia - Pythagoras kehitti intervallit ja Kepler tutki sfäärien harmoniaa
    Musiikki oli aikoinaan osa matematiikkaa. Tämä selittää, miksi useat kuuluisat tieteentekijät ovat olleet myös merkittäviä musiikin teorian luojia. Pythagoras havaitsi numeeriset suhteet, jotka määrittelevät musiikillisen sävelasteikon. Matemaatikko, tähtitietelijä Johannes Kepler tunnetaan planeettojen ratoja kuvaavista laeista, mutta todellisuudessa hän käytti paljon aikaa musiikkia koskevien tutkimusten parissa. Hän kehitti teorian planeettojen tuottamasta musiikista, sfäärien harmoniasta.
    Tiedeykkösessä keskustellaan, miten matematiikkaa on hyödynnetty musiikin teorian luomisessa ja millaista matematiikkaa musiikkiin liittyy. Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck sekä musiikkitieteilijä, muusikko Antti Peltomaa.
    (Kuva: All Over Press)
    49 min
  • Sotilaslääketieteessä varaudutaan pahimpaan - influenssapandemiat, isorokko ja pernarutto isoja biouhkia
    Sotilaslääketieteen keskuksen Tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja, professori Simo Nikkari kertoo Tiedeykkösessä, millaisia biouhkia tulevaisuus voi tuoda ja mihin kaikkeen sotilaslääketieteessä pitää varautua. Biotieteiden kehitys tuo uusia haasteita: yksi uhkakuva on, että isorokkovirus valmistetaan keinotekoisesti. Se olisi periaatteessa jo mahdollista. Myös uuteen influenssapandemiaan pitää varautua. Bioaseiden lisäksi ohjelmassa puhutaan kemiallisista aseista ja säteilevistä aineista. Ohjelmassa piipahdetaan myös Washingtonissa sotilaslääketieteen museossa. Taistelualueille lähtevät saavat nykyisin virtuaalivalmennusta ja telelääketieteen avulla hoitoa saadaan paikan päälle. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.
    Kuva: Biouhkia, säteilyä ja kemiallisia aineita vastaan suojautunut palomies, 2015.
    (AOP)
    50 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.