Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Tätä on autismin kirjo: monimuotoisia häiriöitä, kehityksellisiä ongelmia, mutta myös erityislahjakkuutta
    Arvioidaan, että noin yhdellä prosentilla väestöstä on jokin autismikirjon häiriö: vaikeampi lapsuusiän autismi tai lievempi epätyypillinen autismi, aspergerin oireyhtymä tai jotakin niiden väliltä. Mitä kaikkea autismikirjon häiriöihin kuuluu ja mistä ne johtuvat? Miten autismikirjon diagnoosit ovat muuttumassa ja miksi? Haastateltavana on lastenneurologian erikoislääkäri, dosentti, akatemiatutkija Maija Castrén Helsingin yliopistosta. Hän kertoo myös uusimmista tutkimuksista, joissa selvitetään mm. autismikirjon häiriön ja sen liitännäissairauksien ilmenemistä.
    Entä millaista on autismikirjolaisen elämä? Kuulemme siitä yhden esimerkin, kun autismin kirjolla elävä 32-vuotias Ilkka Nygrén kuvailee elämäänsä ja vaiheitaan ennen ja jälkeen asperger-diagnoosin.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva: Stock Connection/REX/All Over Press
    46 min
  • Kestääkö pää nykymeininkiä, se riippuu myös kivikautisista geeneistä
    Homo sapiensin perimässä on kasapäin geeneettisiä ansoja. Miksi evoluutio ei ole karsinut mielenterveyden riskigeenejä? Onko sairastumisen aiheuttavista alttiusgeeneistä jotain hyötyä, kun ne ovat säilyneet ihmisen perimässä evoluution karsintapaineista huolimatta, sitäkin selvitetään Tiedeykkösessä.
    Nykyihmisellä on samat geenit kuin jääkaudella, mutta elinympäristö on täysin erilainen. Luolaihmisen geeneissä piilee riskejä, jotka voivat nykyoloissa puhjeta ahdistus-tai paniikkihäiriöiksi. Onko ihminen muuttanut elinolojaan niin paljon, että kivikautinen pää ei enää kestä? Sirpaloitunut ja stressaava elämä sairastuttaa osan meistä ahdistuneisuus- tai paniikkihäiriöön. Mutta miksi ihminen panikoi, kun henki ei ole vaarassa, eikä uhkana ole tiikeriä, sotaa eikä nälänhätää. Onko liian helppo elämä tehnyt nykyihmisestä pilalle passatun pullasorsan, joka ei kestä normaaleja elämän vastoinkäymisiä.
    Meillä kaikilla on liuta alttiusgeenejä, mutta useimmilla ne eivät puhkea sairauksiksi. Miten paljon geenit säätelevät henkistä kestokykyä, siitä kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta Helsingin yliopistosta. Leena Mattila tapasi hänet Haartman instituutissa Helsingin Meilahdessa.
    (Kuva: All Over Press)
    49 min
  • Mineraalievoluutio - kivien ja elämän vahva yhteys lisäsi mineraalien määrää tuhansilla
    Miltä kuulostaa evoluution käsite elottomien mineraalien kohdalla? Yleensä evoluutio merkitsee uusien eliölajien kehittymistä varhaisemmista elämänmuodoista. Mutta nyt puhutaankin kivien maailmasta? Käsitteen loi yhdysvaltalainen mineralogi Robert Hazen tutkimusryhmänsä kanssa.
    Aurinkokunnan alussa miljardeja vuosia sitten mineraaleja oli kymmeniä, mutta planeettojen tiivistymisen myötä mineraalien määrä alkoi kasvaa. Etenkin graniittien syntyminen, laattatektoniikka ja hapellisen elämän kehittyminen saivat aikaan uusia mineraaleja.
    Varsinkin meidän kaltaisen elämän muodostuminen tuotti yli 2 500 uutta mineraalia. Geologi Kari Kinnunen sanookin, että elämää ei olisi ilman kiviä ja mineraaleja eikä maapallolla olisi näin rikasta mineraalilajistoa. Nyt mineraaleja on löydetty noin 5000.
    Mistä mineraalievoluutiossa on kysymys? Siitä kertoo kolme geologia Satu Hietala Geologian tutkimuskeskuksesta, Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Kari Kinnunen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Valokuvassa on kvartsimineraali ametisti Pelkosenniemeltä. Mineraalin kiderakenne näkyy kuvassa hyvin. Koru- tai jalokivinä käytetyt mineraalit syntyivät jo varhaisissa vaiheissa.
    49 min
  • Mustan aukon kuva ei yllättänyt mutta avasi uuden tavan tutkia mustien aukkojen ympäristöä
    Event Horizon Telescope -hankkeen (EHT) tutkijat julkaisivat huhtikuun 10. päivänä kaikkien aikojen ensimmäisen kuvan mustasta aukosta. Kuva on otettu 55 miljoonan valovuoden päässä olevan Messier 87 –galaksin keskustan supermassiivisesta mustasta aukosta, jonka massa on arvioitu 6 miljardiksi auringonmassaksi.
    Kuvassa nähdään mustan aukon pyöreähkö varjo, jota ympäröi valaiseva kehä. Varjo syntyy siitä, kun musta aukko vetää itseensä valoa ja ainetta aukon tapahtumahorisontin ääreltä. Saatu kuva vastaa hyvin Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustuksia.
    Tiedeykkösessä on haastateltava akatemiatutkija Tuomas Savolainen Aalto-yliopistosta Metsähovin radiotutkimusasemalta. Hän kertoo, miten mustan aukon kuvaa tulkitaan ja millainen tapahtumien ketju on menossa M 87 -mustan aukon ympäristössä. Tuomas Savolainen työskentelee EHT:n kuvantamisryhmässä, jonka tehtävänä on ollut valmistaa kuva kerätystä datasta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.
    EHT-hankkeessa on kerätty dataa myös Linnunradan keskustassa olevan kohteen Sagittarius A:n mustasta aukosta, ja kenties siitäkin saadaan kuva tai video tulevaisuudessa.
    EHT on teleskooppiverkosto johon kuuluu 8 teleskooppia. Ne sijaitsevat Chilessä Atacaman autiomaassa, Arizonassa Yhdysvalloissa, Havaijilla, Meksikossa, Sierra Nevadan vuoristossa Espanjassa ja Etelämantereella.
    Kuva: Musta aukko M87 EHT Collaboration
    47 min
  • Tiedeykkönen: Raamatun matka tekstikääröistä maailman käännetyimmäksi kirjaksi - ja mitä kaikkea matkalla tapahtui
    Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö tutkii mm. Raamatun alkumatkan vaiheita. Tutkimus perustuu paljolti Vanhan ja Uuden testamentin vanhimpiin säilyneisiin käsikirjoituksiin sekä kreikankieliseen Septuagintaan, mutta myös 1940-50-luvuilla löytyneisiin Qumranin tekstikääröihin. Mitä kaikkea vanhat tekstit ja niiden vertailu kertovat Raamatun synnystä ja ympäristöstä, jossa se syntyi ja muotoutui?
    Haastateltavana Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön johtaja Martti Nissinen ja varajohtaja Anneli Aejmelaeus, molemmat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professoreita ja Vanhan testamentin tutkijoita.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Ohjelman ensilähetys oli 14.4.2017.
    48 min
  • Tutkijat ovat yksimielisiä: Jeesus on elänyt Galileassa, vaikka todisteita siitä on vähän
    Mitä tiedämme miehestä, jonka toiminta sai aikaan ensin pienen paikallisen Jeesus-liikkeen ja sen jälkeen monien historian kerrosten kautta tänä päivänä vaikuttavat kristilliset kirkkokunnat? Entä mitä tiedämme ajasta, jolloin maailman suurin uskonto sai alkusysäyksensä?
    Jeesus Nasaretilainen toimi noin 2000 vuotta sitten Palestiinan alueella kiertävänä saarnaajana ja parantajana ja julisti Jumalan valtakunnan esiinmurtautumista. Kun lähdemme etsimään tietoja Jeesuksen maanpäällisestä vaelluksesta, avuksi meille tulevat historiatieteet. Tieteellisessä raamatuntutkimuksessa eli eksegetiikassa korostetaan, että Raamattua ei kirjoitettu kulttuurisessa tyhjiössä. Niinpä sen tutkimuskohteina ovat Raamatun tekstien lisäksi myös muut varhaiset juutalaiset ja kristilliset kirjoitukset sekä tutkittavan aikakauden kulttuuriset ilmiöt.
    Jeesus syntyi maailmaan, jossa hellenistinen ja roomalainen kulttuuri kohtasivat juutalaisen kulttuurin - kuuluihan Palestiinan alue laajaan Rooman imperiumiin. Nykyisen Israelin valtion alue on yksi arkeologisesti tutkituimmista alueista maailmassa. Viimeisten vuosikymmenien aikana arkeologista todistusaineistoa on käytetty laaja-alaisesti sen selvittämiseen, millainen oli se yhteiskunta, jossa Jeesus ja hänen varhaiset seuraajansa toimivat. Merkittäviä löytöjä on tehty esimerkiksi Jerusalemissa, Kapernaumissa, Magdalassa ja Qumranissa.
    Haastateltavina ovat Uuden testamentin eksegetiikan tutkija Outi Lehtipuu ja varhaiskristillisyyden tutkija Raimo Hakola Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Warras.
    Kuva: All Over Press
    47 min
  • Paasto ja ruoka liittyvät kaikkiin uskontoihin, kristityillä pöytään katetaan syötäväksi itse Jumala
    Ruoka ja uskonto kuuluvat kaikkialla läheisesti yhteen. Monissa uskonnoissa ruoat jaetaan sallittuihin ja kiellettyihin ja kaikkiin uskontoihin liittyy paastoaminen ruoista tiettyinä aikoina.
    Kristityt paastoavat pääsiäisen edellä, muslimit puolestaan vuosittain erillisen paastokuukauden, ramadanin aikana. Nämä kaksi paastoa ovat toisilleen sukua, koska islam omaksui ja muokkasi monia syntyaikansa ja -alueensa kristillisiä perinteitä. Kristillisen paaston kuten koko kristinuskonkin juuret ovat puolestaan juutalaisuudessa.
    Mistä ruoan ja uskonnon syvä yhteys johtuu? Entä mistä on kyse, kun kristillisessä ajattelussa itse Jumala päätyy ihmisten syötäväksi? Miten ruoka ja paastoaminen kuuluu kaukoidässä harjoitettuun buddhalaisuuteen? Vuoden 2019 kristillistä pääsiäistä seuraa parin viikon päästä toukokuussa muslimien ramadan. Mitä sen aikana tapahtuu?
    Tiedeykkösessä haastateltavina ovat systemaattisen teologian professori Risto Saarinen, uskontotieteen yliopistolehtori Mitra Härkönen sekä islamilaisen teologian yliopistolehtori Mulki Al-Sharmani, kaikki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.
    (Kuva: All Over Press)
    49 min
  • Tulevaisuuden työntekijän valtteja ovat empatia, kriittinen ajattelu ja vuorovaikutus - niihin eivät robotit pysty
    Millainen on ihmisen rooli tulevaisuuden työelämässä, kun tekoäly ja koneet hoitavat rutiinityöt? Mitä töitä voidaan opettaa roboteille ja mitä ei, eli missä taidoissa ihminen on ylivertainen? Millaisia ovat tulevaisuuden ammatit ja millaisia taitoja kannattaa hankkia?
    Ohjelmassa puhutaan myös tekoälystä: siitä, mitä tekoäly tarkalleen ottaen on, ja mihin kaikkeen se taipuu.
    Haastateltavana tekoälytutkija Hannu Toivonen, matemaatikko Johanna Rämö ja kognitiivinen aivotutkija Silja Martikainen.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuvassa: Ranskalaiskuvittajan näkemys noin vuodelta 1900 siitä, kuinka koulussa opiskellaan vuonna 2000.
    Keräilykortti sarjasta "En l'an 2000" (Wikimedia Commons).
    45 min
  • Ryhmään kuuluminen on ihmisille perustarve ja syy menestykseemme lajina
    Ryhmään ja ryhmiin kuuluminen ja hakeutuminen on kirjoitettu ihmisen perimään. Joukkoon kuuluminen täyttää perustarpeitamme turvallisuudesta ja ravinnosta samalla kun se tarjoaa meille mahdollisuuden esimerkiksi itseilmaisuun ja merkityksen kokemukseen. Koko inhimillisen kulttuurin paletti koostuukin erilaisista ryhmistä, lähtien perheistä ja suvusta ja päätyen työyhteisöihin, harrastus- ja vaikutuspiireihin ja lopulta asukkaana ja kansalaisena olemiseen.
    Kuinka varhainen on ihmislajin taipumus toimia ja elää ryhmässä? Miten ryhmä määritellään ryhmäksi? Minkälalaiset lainalaisuudet liittyvät ryhmässä toimimiseen? Mitä tutkimustietoa meillä on pienryhmistä? Onko ryhmälle eduksi vai haitaksi, jos sen jäsenet ovat keskenään erilaisia persoonaltaan ja osaamiseltaan? Minkälaisia rooleja ryhmässä yleensä on?
    Tiedeykkösessä ovat äänessä Helsingin yliopiston biologisen antropologian dosentti Sonja Koski, Itä-Suomen yliopiston innovaatiojohtamisen yliopisto-opettaja Pasi Hirvonen sekä Helsingin yliopiston sosiaalispykologian dosentti Jukka Lipponen. Toimittajana on Ville Talola.
    48 min
  • Iloakin pitää säädellä ja suru tuo esiin meille merkityksellisen
    Ilo tekee keveäksi ja antaa hyvää virettä. Se värittää todellisuutta miellyttävään suuntaan ja ohjaa tekemään lisää sitä, mikä tuntuu hyvältä. Iloisuus on tavoiteltava tunne, mutta joskus sen tuoma nautinto voi johtaa addiktioon tai uupumiseen. Sen estämiseksi tarvitaan säätelyä ja rauhoittumista.
    Suru auttaa hidastamaan tahtia ja pysähtymään silloin, kun menetämme jotain merkityksellistä, jota ei voi saada takaisin. Suru auttaa myös näkemään, mikä on itselle tärkeää. Suru tekee meidät helpommin lähestyttäväksi ja antaa muille mahdollisuuden lohduttaa. Jos surun mitätöi tai se jatkuu liian kauan, voi se muuttua masennukseksi.
    Psykologi Katja Myllyviita kertoo ilon ja surun tunteista. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin ilo ja suru tuntuvat. Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.
    Kuva: All Over Press
    Psykologi Katja Myllyviita kertoo ilon tunteesta. Kehon tunnekartasta selviää, missä päin kehoa ja millä tavoin ilo tuntuu.
    Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.
    42 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.