Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Läski vatsaontelon sisällä on pahempi kuin rasva ihon alla – onko syytä muuttaa lihavuuden kriteerejä
    Lihavuus määritellään painoindeksin perusteella: paino jaetaan pituuden neliöllä. Ihmistä voi sanoa lihavaksi, jos painoindeksi on yli 30. Mutta painoindeksi ei kerro sitä, minne rasva kerääntyy. Onko se ihon alla vai sisäelinten ympärillä? Toisaalta normaalipainoisillakin voi olla liikaa rasvaa vatsaontelossa, missä se on haitallisempaa kuin ihon alla.
    Vyötärölle kertyvä rasva on aineenvaihdunnan kannalta aktiivisempaa kuin lantiolle ja reisiin kertyvä rasva. Vatsaontelon rasva on myös sairaampaa ja siksi terveydelle vaarallisempaa kuin ihon alla. Tähän sisälmysrasvaan tulee tulehdussoluja, jotka ylläpitävät haitallista tulehdusta. Rasva kulkeutuu helposti maksaan, jolloin maksakin voi rasvoittua. Tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa selvästi.
    Mittanauhalla voi sujuvasti mitata vyötärönympäryksensä. Pitääkö sisälmysrasvaa mitata jollain laitteella? Antavatko kuntosalien kehonkoostumusmittarit ja kotipuntarit luotettavaa tietoa sisälmysrasvasta? Vai riittääkö tiettyjen laboratorioarvojen otto ja arvio niiden perusteella? Liikunta tepsii vyötärölihavuuteen. Helsingin yliopistossa on tutkittu pienenevätkö vatsamakkarat reilun 10 minuutin hulailulla päivässä?
    Mukana sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki, professorit Kirsi Pietiläinen ja Hannele YkiJärvinen sekä lääkäritutkija Mari Lahelma Helsingin yliopistosta, emeritus professori Raimo Sepponen Aallosta sekä tutkija Kim Blomqvist. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva All over Press.
    49 min
  • Valolla ohjattava mikrorobotti, keinoiiris ja kärpäsloukku – akatemiatutkija Arri Priimägi palkittiin tieteellisestä rohkeudesta
    Professori Arri Priimägin tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa Hervannassa tutkitaan valon ja aineen yhteistyötä, valolla ohjattavia aineita ja sitä, kuinka valolla voidaan vaikuttaa materiaalin ominaisuuksiin.
    Tutkimusryhmässä on tehty pieniä, vain sentin mittaisia robotteja, jotka kävelevät kun niihin kohdistetaan valoa. Toinen sovellus on keinotekoinen, ihmisen silmää jäljittelevä iiris, joka sulkeutuu kun siihen saapuu valoa ja avautuu, kun valontulo lakkaa. Kärpäsloukkua jäljittelevässä sovelluksessa materiaali aistii, mitä sen lähettyvillä on ja se pystyy tekemään yksinkertaisia päätöksiä. Loukku on herättänyt paljon huomiota myös ulkomailla.
    Robotit tehdään nestekide-elastomeerista, jonka ominaisuuksia muunnellaan tarpeen mukaan.
    Priimägin tutkimuksessa yhdistyy osaaminen kemiassa, fysiikassa, fotoniikassa ja materiaalitieteissä. Fotoniikan piirissä tutkimusryhmä kehittää pieniä lasereita ja sensoripintoja.
    Suomen Akatemia palkitsi Arri Priimägin helmikuussa akatemiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta. Palkinto annetaan tutkijalle, joka on osoittanut työssään poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta ja ennakkoluulottomuutta.
    Haastateltavana ovat professori Arri Priimägi, tohtorikoulutettava Markus Lahikainen ja tutkijatohtori Heikki Rekola Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuvassa Arri Priimägi. Tietokoneen näytöllä on auki oleva keinoiiris.
    Kuva: Sisko Loikkanen
    47 min
  • Sopeutuminen ilmastonmuutokseen voi tehdä maanviljelijöistä tulevaisuuden ilmastosankareita
    Suomessa maatalousmaan osuus pinta-alasta on seitsemän prosenttia, mutta maatalouden osuus maaperän hiilidioksidipäästöistä on peräti 40 prosenttia. Entäpä jos tuo menetetty hiili saataisiinkin palautumaan takaisin maaperään?
    Ilmakehän hiilidioksidia on mahdollista vähentää palauttamalla sitä takaisin maanviljelysmaahan. Samalla köyhtynyt maaperä muhevoituu tuottavammaksi ja sään ääri-ilmiöitä paremmin kestäväksi.
    Suomalaisilla pelloilla tehdään tänä keväänä toimenpiteitä joilla vauhditetaan hiilen sitoutumista. Meneillään on Sitran käynnistysrahoittama Carbon Action -hanke, johon osallistuu reilut sata suomalaista maatilaa. Toimittaja Hilkka Nevala haastatteli Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattilaa, sekä hankkeeseen osallistuvia maanviljelijöitä. He puhuivat myös siitä miten suomalainen maatalous ja ruuantuotanto voisi selvitä meneillään olevan ilmastonmuutoksen haasteista.
    Kuva: All Over Press
    49 min
  • Miten lentokoneen nostovoima syntyy?
    Osa 1/4. Miten lentokone nousee ilmaan ja miten nostovoima syntyy? Miten konetta ohjataan?
    Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.
    Osa 2/4. Matkalentokorkeudessa liikennelentokonetta ohjataan automatiikalla. Mikä on koneen lentonopeus nykyisin ja miksi lentokorkeus on tavallisesti 11-12 kilometriä? Ovatko pienet koneet alttiimpia turbulenssin heittelyille?
    Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sisko Loikkanen ja äänisuunnittelijana Katja Kostiainen.
    Kuva All Over Press
    32 min
  • ADHD vai migreeni, sukupuolikromosomit säätävät miehelle ja naiselle erilaiset sairausriskit
    Riskien jako näyttää tältä: pojalle ADHD ja tytölle migreeni ja vanhemmiten miehelle Parkinsonin tauti ja naiselle Alzheimerintauti. Sukupuolikromosomit säätävät sukupuolen lisäksi naiselle ja miehelle erilaiset sairausriskit
    Tiedeykkösessä ihmetellään sitä, miksi naisilla ja miehillä on erilainen riski sairastua esim. Parkinsoniin tautiin, kihtiin, MS-tautiin, sydän- ja verisuonitauteihin? Miten ihmeessä sairastumisriski kulkee sukupuolikromosomeissa X ja Y. Miehillä on enemmän autismia ja ADHD:tä ja naiset käsivät enemmän migreenistä sekä reumasta ja muista autoimmuunitaudeista.
    Homo sapiensin, ihmisen, sukupuoli vaikuttaa moniin ulospäin näkyviin piirteisiin esim. kokoon, kuten muillakin isoilla apinoilla. Sukupuolen lisäksi sukupuolikromosomien tiedetään vaikuttavan sairastumisriskeihin. Naisilla ja miehillä on erilaiset riskit sairastua eri tauteihin.
    Sairastumiseroja selvittää akatemiatutkija Taru Tukiainen Suomen Molekyylilääketieteen Instituutista, FIMMistä. Leena Mattila tapasi hänet Helsingin Meilahdessa.
    Kuva: All Over Press
    48 min
  • Eurooppalaiset arvot ovat syntyneet kriiseistä
    Yhteiset eurooppalaiset arvot on kirjattu Euroopan unionin perusarvoihin, mutta mitä ne ovat ja millaisia kriisejä on tarvittu niiden syntymiseen? Millaista historiaa on eurooppalaisten arvojen taustalla ja missä vaiheessa nykyiset arvot ovat vakiintuneet? Entä miten ja miksi eurooppalaiset arvot eroavat esimerkiksi amerikkalaisista ja venäläisistä arvoista? Jonkin verran eroja arvomaailmassa on myös eri Euroopan maissa. Mutta mikään ei ole pysyvää, eivät edes arvot. Mihin suuntaan eurooppalaiset arvot ovat siis muuttumassa?
    Haastateltavana on eurooppalaisen aatehistorian professori Kaius Tuori Helsingin yliopistosta. Hän on myös Suomen Akatemian Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuvassa Euroopan kartta v. 1920, All Over Press/Alamy
    47 min
  • Asunto avaruudesta – asuuko sukusi tulevaisuudessa avaruuskodissa?
    Ihmiskunta on aina halunnut laajentaa elinpiiriään, etsiä uusia paikkoja. Avaruuden asuttaminen on ollut jo pitkään tieteiskirjallisuuden aihepiiriä. Tutkimus avaruuden asuttamisesta sai vauhtia 1970-luvulla kuututkimuksesta.
    Tällä hetkellä suunnitellaan pyöriviä lieriöitä ihmisten asuinsijoiksi asteroidivyöhykkeelle tai päiväntasaajan yläpuolen kiertoradalle, jossa säteily on alhaisempi kuin muualla avaruudessa. Toki osa visioi Marsissa asumisesta, mutta Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Pekka Janhunen pitää sitä jokseenkin epärealistisena. Onhan Marsin vetovoima vain noin kolmannes Maan vetovoimasta, joten siellä kasvanut lapsi ei ehkä sopeutuisi enää aikuisena Maan olosuhteisiin, vaikka haluaisi muuttaa maankamaralle.
    ”Hän jäisi tavallaan Mars-ympäristön vangiksi”, sanoo Janhunen.
    Muitakin haasteita on, Marsin ilmakehä koostuu lähes kokonaan hiilidioksidista. Meillä taas on runsaasti typpeä ja jonkun verran happea.
    Ovatko avaruuden asuttamiseen tähtäävät tutkimushankkeet pelkkää utopiaa? Tätä pohtii dosentti Pertti Grönholm Turun yliopistosta. Hän vertaa avaruuden asuttamista 1400-luvulla alkaneisiin löytöretkiin. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva All Over Press
    50 min
  • Jos sataa, tarvitaan sateenvarjo - ihminen päättelee luontaisesti loogisesti ja se on tieteen perusta
    Logiikka on päättelyn tiedettä, jossa annetuista lähtökohdista muodostetaan järkevä johtopäätös. Tällaisia ajatuskulkuja ihminen käy jatkuvasti läpi mielessään. Esimerkiksi juuri nyt toivottavasti ajattelet deduktiivisesti: ”Olen kiinnostunut tieteestä. Tiedeykkönen kertoo tieteestä. Olen siis kiinnostunut kuuntelemaan Tiedeykkösen.”
    Käymme ohjelmassa Jyväskylän yliopiston yliopisto-opettaja, filosofi John Pajusen läpi loogisen ajattelun periaatteita, kuten deduktiivista ja induktiivista päättelyä sekä niihin liittyviä sudenkuoppia. Puhumme Aristoteleen syllogismista ja poliittisesta argumentoinnista sekä pohdimme loogisia pähkinöitä. Tietotekniikan yliopisto-opettaja Antti-Juhani Kaijanahon kanssa keskustelemme muun muassa logiikan ja tietotekniikan historiasta, Boolen artimetiikasta ja Turingin koneesta.
    Toimittaja on Mari Heikkilä.
    49 min
  • Melu rassaa hermoja ja terveyttä - haittojen torjumiseen tarvitaan pelisääntöjä ja rakenteellisia ratkaisuja
    Häly vaikeuttaa töihin keskittymistä ja väsyttää. Avokonttorit ovat joidenkin mielestä vihoviimeinen keksintö, sillä naapurin liikehdintä ja äänet häiritsevät. Kotona saattaa rassata esimerkiksi yläkerran naapurista kuuluva töminä. Ääniä on vaikea paeta.
    Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Tapani Ollilan. He keskustelevat, mitä on melu, miten se voi vaikuttaa terveyteen ja miten siltä voisi suojautua. Ohjelman loppupuolella vieraillaan Helimäki akustikot oy:n toimistolla. Akustiikkasuunnittelija Olli Santala kertoo, miten äänien sinkoilua huonetilassa voidaan hillitä jo melko yksinkertaisin akustisin keinoin. Myös äänieristystä pystytään usein huomattavasti parantamaan.
    Kuva: All Over Press
    49 min
  • Suomi valitsee uusia hävittäjiä - tarjolla on lähes mielikuvituksellista tekniikkaa
    Suomi on hankkimassa Ilmavoimille uusia hävittäjäkoneita. Tämä HX-hävittäjähanke alkoi vuonna 2015, ja nyt tammikuun lopussa viisi lentokoneenvalmistajaa antoi Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle tarjouksensa nykyisten Hornet-hävittäjien tilalle ehdottamistaan monitoimihävittäjistä.
    Aikataulun mukaan päätös tehdään vuonna 2021 ja ensimmäiset uudet koneet saapuisivat Suomeen vuodesta 2025 alkaen.
    Mukana kilpailussa ovat amerikkalaiset Boeing Super Hornet ja Lockheed Martin F-35, ruotsalainen Saab Gripen, eurooppalaisena yhteistyönä tehtävä Eurofighter ja ranskalainen Dassault Rafale.
    Tiedeykkösessä paitsi tutustutaan näihin koneisiin, niin myös tutkitaan sotilasilmailun historiaa: miten tällaisiin koneisiin on tultu, ja mihin perustuvat koneenvalmiestajien käyttämät ilmaisut eri hävittäjäsukupolvista? Mitä monitoimihävittäjillä voi tehdä?
    Ohjelmassa toimittaja arvioi mikä kone voisi olla Suomelle sopivin.
    Ilmavan Tiedeykkösen toimittaa Jari Mäkinen ja siinä ääneen pääsevät myös lentäjät niin täällä Euroopan puolella kuin Yhdysvalloissakin.
    Kuva: Jari Mäkinen
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.