Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Itkupotkuraivarit ja ovienpaiskonta eivät ole aina kiukuttelua, vaan voivat kertoa lasten ja nuorten stressistä
    Lasten ja nuorten kiukunpurkaukset ovat usein merkki ylikuormituksesta, pelosta ja huolista - stressistä. Kun lapsi kiukuttelee, nuhtelemme häntä, vaikka pitäisikin kysyä mikä on hätänä. Kun teini paiskoo ovia, annamme hänen kuulla kunniansa, vaikka meidän pitäisikin kuunnella, mitä hänellä on sydämellään. Tunnemyrskyissä elävä ja puutteellisten tunnesäätelytaitojen kanssa sinnittelevä lapsi tai nuori koetaan usein hankalaksi häiriköksi, vaikka hänelle itselleen tilanne on yhtä hankala: kuinka minä tästä tilanteesta selviän?
    Mistä lasten ja nuorten stressi johtuu, ja kuinka vanhemmat, läheiset ja opettajat voivat heitä auttaa itsesäätelyssä?
    Neuropsykologian erikoispsykologi, professori Nina Sajaniemi Itä-Suomen yliopistosta on Tiedeykkösen vieraana.
    Toimittajana on Jaana Sormunen
    Kuva: imago/blickwinkel/AOP
    48 min
  • Huono työmuisti ja hahmotushäiriö voivat olla oppimisvaikeuksien taustalla
    Hahmotushäiriöt ilmenevät tilan hahmottamisen, liikkeen ja etäisyyksien arvioinnin tai asioiden välisten suhteiden hahmottamisen vaikeuksina, tai esim. motorisena kömpelyytenä. Koulussa se löytyy usein oppimisvaikeuksien taustalta, erityisesti matematiikassa ja luetun ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä.
    Neuropsykologian erikoispsykologi Pekka Räsänen kertoo, mitä kaikkea hahmotushäiriö voi pitää sisällään ja kuinka sitä voidaan kuntouttaa.
    Työmuisti on yksi osa ihmisen muistijärjestelmää, mutta oppimisen kannalta hyvin tärkeä osa. Huono työmuisti näyttäytyy esim. vaikeutena ymmärtää moniosaisia ohjeita tai muistaa mitä pitää tehdä seuraavaksi. Työmuistin vaikeudet voivat johtua erilaisista oppimisvaikeuksista - tai olla oppimisvaikeuksien taustalla. Erityispedagogiikan dosentti Minna Törmänen Helsingin yliopistosta kertoo huonosta työmuistista ja sen kuntoutusmenetelmistä.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva: Alamy / All Over Press
    42 min
  • Kuinka teet toisen hulluksi, haastattelussa Claes Andersson (1937-2019)
    Tiedeykkönen palaa ajassa taaksepäin ja hiljattain edesmenneen psykiatri ja kirjailija Claes Anderssonin kanssa vuonna 2003 tehtyyn ohjelmaan: ”Miten teen toisen hulluksi?”.
    Haluatko tieten tahtoen tehdä heilasi hulluksi - vai toimitko tiedostamattasi? Ristiriitaiset viestit, piiloaggressiivisuus ja marttyyrin rooli saavat kanssaihmiset hämmentymää ja ärsyyntymään, joskus jopa raivon partaalle. Syyllistämällä hallitseminen sopii ehkä kuusivuotiaalle, mutta ei aikuisen ihmisen elämäntavaksi.
    Ihmisillä on varastoissaan yllättävän monta tapaa syyllistää toisiaan ja käydä toistensa hermoille. Toisaalta, mitä jäisi jäljelle maailmankirjallisuudesta ja teatterista ym., jos sairastuttava ja ristiriitainen kommunikaatio sekä läheisiään syyllistävät marttyyrit siivottaisiin pois? Hermoille käymisen konsteista kertoo psykiatrian erikoislääkäri Claes Andersson Leena Mattilan toimittamassa ohjelmassa.
    Ohjelma on uusinta vuodelta 2003, jolloin psykiatrian erikoislääkäri Claes Andersson sai Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Kulttuuripalkinnon.
    (Kuva: Markku Ojala / All Over Press)
    48 min
  • Lukivaikeus voi haitata vielä työelämässäkin ja dyskalkuliasta kärsivä voi oppia laskemaan, mutta se vaatii kovaa työtä
    Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on yleisin oppimisvaikeuksista, ja dysleksia on yksi osa sitä. Lukivaikeudesta voi kärsiä vielä aikuisenakin, vaikka kouluiän kuntoutuksella saadaan hyviä tuloksia.
    Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, mitä lukivaikeuden synnystä tiedetään tällä hetkellä ja millaisia apukeinoja sen kanssa arjessa selviytymiseen on.
    Laskemiskyvyn häiriöstä eli dyskalkuliasta kärsivälle perusmatematiikka, kuten esim. yhteen- ja vähennyslaskut tai määrien arvioiminen, tuottaa suuria vaikeuksia. Dyskalkulia vaikuttaa muutenkin koulunkäyntiin, arkipäivään ja jopa ammatinvalintaan.
    Matemaattisten oppimisvaikeuksien professori Pirjo Aunio Oslon yliopistosta kertoo millä tavoin dyskalkulia ilmenee, kuinka sitä voidaan kuntouttaa ja miten sen kanssa tulee toimeen.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    (Kuva FS-Stock / Alamy/All Over Press)
    44 min
  • Ilman tilaa kuvaavat mallit perustuvat tarkkoihin mittauksiin - yksi tärkeä mittausasema sijaitsee Lapissa, Pallastuntureilla
    Suomen Lapissa on maailman puhtainta ilmaa, sanotaan. Pitääkö väite paikkaansa? Entä millaisella salapoliisityöllä selviää kuka on päästänyt tiettyjä saasteita ilmaan tai mistä yksittäinen vesipisara on peräisin? Mistä voi johtua, että viime aikoina ilmakehässä on mitattu aiempaa enemmän metaania? Pallastuntureilla on Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä mittausasema, jolla on tärkeä tehtävä ilman laadun ja -koostumuksen tarkkana mittarina. Tiedeykkösessä selviää tarkemmin mitä tunturin päällä ja sen alla olevilla asemilla tapahtuu ja miten ne linkittyvät koko maailman ilman tilan tutkimiseen.
    Haastateltavina tutkimusprofessori Hannele Hakola ja tutkija Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta, Valtteri Hyöky, sekä tutkija Kaisa-Riikka Mustonen Oulun yliopistosta. Toimittaja on Minttu Heimovirta.
    Kuva: Maisema Särkitunturilta Pallastuntureille. (All Over Press/Ismo Pekkarinen)
    48 min
  • Tulivatko elämän rakennusaineet Maapallolle komeetoilta?
    Onko tuntemamme elämä voinut syntyä kometaarisen pölyn mukana tulleista orgaanisista molekyyleistä ja raskaista alkuaineista? Entä mistä maapallon vesi on tullut?
    Turun yliopiston tutkijat Boris Zaprudin ja Esko Gardner tutkivat dataa, jota Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Rosetta-luotain keräsi komeetta 67P:stä. Tutkijoiden käytössä oli myös valokuvia, joissa komeetan pöly oli iskeytynyt COSIMA-mittalaitteen keräyspinnalle. Mitä kuvista nähtiin?
    Geologi Kari Kinnunen tuo nähtäväksi harvinaisen hiilikondriitin, joka on komeetalta lähtöisin oleva kivimeteoriitti. Mitä se kertoo aurinkokunnan varhaisista vaiheista?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    32 min
  • Pyörremyrskyt sikiävät lämpötilaerosta ja saavat suunnan Coriolis-ilmiöstä eli maapallon pyörimisliikkeestä
    Trombit voivat aiheuttaa kesäisten ukkosmyrskyjen yhteydessä aikamoista tuhoa. Puut kaatuvat lakoon, talojen katot vaurioituvat, autot kaatuvat kyljelleen.
    Ohjelmassa selvitämme, miten trombit syntyvät, eli mikä saa ilman pyörimään niin vinhasti. Käymme Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jenni Rauhalan kanssa läpi muutamia Suomen tuhoisimpia tapauksia. Keskustelemme myös siitä, miksi Itä-Suomessa trombeja havaitaan eniten.
    Suomeen asti ei onneksi tule trooppisia hirmumyrskyjä, mutta niitäkin seurataan Ilmatieteen laitoksella. Ne saattavat iskeä moniin suomalaisten suosimiin lomakohteisiin.
    Hirmumyrskyt ovat nimensä mukaisesti hirmuisia. Pahimmillaan niissä on kuollut satoja tuhansia ihmisiä. Tiettävästi eniten kuolonuhreja kautta aikojen aiheuttanut trooppinen hirmumyrsky oli
    Bangladeshiin vuonna 1970 iskenyt Bholan sykloni, joka aiheutti arviolta jopa yli 500 000 kuolonuhria.
    Meteorologi Pauli Jokinen kertoo, miten ja milloin hurrikaanit, taifuunit ja syklonit kehittyvät lämpimillä merialueilla.
    Toimittaja Mari Heikkilä.
    Kuva: Trombeja esiintyy paitsi maalla, myös vesillä, jolloin niitä kutsutaan vesipatsaiksi. Kuvan vesipatsas kuvattu Italiassa, mutta vastaavia voi nähdä myös Suomessa. (Kati Johansson)
    49 min
  • Komeetoista tietoa elämän synnystä Maassa
    Jäiset komeetat ovat parhaiten säilyneitä taivaankappaleita aurinkokunnassa. Siksi ne tarjoavat tietoa elämän synnystä ja elämän kehityksestä myös Maassa. Tuleehan kotiplaneetallemme vuodessa 40-60 000 tonnia kometaarista pölyä. Mitä tämä aines on? Euroopan avaruusjärjestö ESA lähetti sitä tutkimaan Rosetta-luotaimen vuonna 2004. Se saavutti 10 vuotta myöhemmin satojen miljoonien kilometrien päässä olevan 67P-komeetan kaasukehän.
    Rosetan COSIMA-mittalaite mittasi pölyn alkuainekoostumusta sekä orgaanisten ja epäorgaanisten molekyylien koostumusta. Millaista uutta tietoa Maan elämän synnystä komeetalta saatiin?
    Turun yliopiston Tuorlan observatorion tutkijat Boris Zaprudin ja Esko Gardner tekivät töitä tulosten parissa. Geologi Kari Kinnunen puolestaan tuntee komeettojen mineraalikoostumusta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva: Hale Bopp -komeetta kuvattu Britanniassa 1997. (All Over Press)
    29 min
  • Yleisestä suhteellisuusteoriasta kertominen on kuin vedeltäisiin siveltimellä värejä sinne tänne, sanoo kosmologi Kari Enqvist
    Kari Enqvist on kosmologi, joka on kirjoittanut useita fysiikkaa ja kosmologiaa popularisoivia kirjoja, ja hänet on niistä myös palkittu. Nuorena Enqvistiin teki suuren vaikutuksen Nobelilla palkittu, näytelmistään tunnettu kirjailija Samuel Beckett, sillä seurauksella että 19-vuotias Enqvist voitti vuonna 1973 Salpausselän kirjailijoiden kirjoituskilpailussa 2. palkinnon ”Beckett-plagiaatillaan”.
    Enqvist on kertonut kuuntelijoille maailmankaikkeuden alun tapahtumista, alkuräjähdyksen kulusta ja Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriasta lukuisissa radio-ohjelmissa. Hän vertaa yleisestä suhteellisuusteoriasta kertomista impressionistiseen maalaukseen. Kyse ei ole hänen mukaansa yksinkertaistetusta suhteellisuusteorian esityksestä vaan pikemminkin kuin siveltimenvedoista, mikä lopulta antaa tunteen että ollaan suhteellisuusteorian ytimessä.
    Kari Enqvist kertoo Tiedeykkösessä tieteen popularisoinnista, kirjoittamisesta ja kirjoistaan. Hän pohtii myös kosmologian kehitystä viime vuosikymmeninä ja muistelee omia opiskeluaikojaan, kuinka hän lopulta päätyi fyysikoksi ja kosmologiksi. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuvassa Kari Enqvist/kuva Sisko Loikkanen
    49 min
  • Mikä oli elämän alkuneste ja mitä on elämän informaatio?
    Kun elämä sai alkunsa yli 4 miljardia vuotta sitten, oliko alkuliemessä vettä vai jotain muuta? Mikä sai elämän kehittymään?
    Elämään on kehittynyt erilaisia eliöitä ja haaroja. Silti kaikki eliöt ovat samaa alkujuurta: bakteereista sieniin sekä kasvi- ja eläinkuntaan. Elämä on yksi prosessi, sanoo fyysikko Pekka Janhunen. Dosentti Kirsi Lehto puolestaan puhuu solujen muistoista, me kaikki kannamme tätä perimään liittyvää koodia soluissamme. Nukleiinihappojen kopioituminen oli yksi kehityksen ratkaiseva hetki: informaatio alkoi siirtyä seuraavalle solulle ja sukupolvelle. Entä onko elämä tietoista?
    Minkälaista on ollut molekyylien vuorovaikutus varhaisina aikoina: kilpailua vai yhteistyötä? Evoluutiossa on oleellista kilpailu, mutta myös yhteistyötä tarvitaan. Jo alussa sellaiset elämänmuodot alkoivat säilyä, jotka sopeutuivat parhaiten ympäristöön, muistuttaa Kirsi Lehto Turun yliopistosta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuvassa Stromatoliitti-kivimuodostelmia Länsi-Australian Shark Bayssa. Ne ovat syntyneet syanobakteerien, mineraalien ja sedimenttien muodostelmista ja ne ovat todisteita varhaisimmasta yksinkertaisesta elämästä maapallolla. (All Over Press)
    26 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.