Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Mieti mihin aivosi viet? Mikä vahvistaa stressistä selviämistä?
    Stressissä ihmiset aivot sopeutuvat negatiiviseen ympäristöön. Näin käy nimenomaan stressin pitkittyessä eikä ihminen pysty palautumaan. Stressaantuneen ihmisen aivoissa mantelitumake suurentuu, mutta aivojen kuorikerroksessa etuotsalohko puolestaan kutistuu.
    Mantelitumakkeen toiminta liittyy tunnemuistiin ja pelkoreaktioihin. Aivojen kuorikerros vastaa tietoisuustaidoista ja toiminnanohjauksesta, siksi stressiin liittyviä tunteita ja ajatuksia on niin vaikea säädellä, sanoo psykologian tohtori Satu Pakarinen Työterveyslaitokselta.
    Pakarinen on tutkinut kollegoidensa kanssa ydinvoimalan valvomohenkilöstön toimintaa stressitilanteessa. Mitä tutkimuksessa saatiin selville ja kuinka se on sovellettavissa muihin ammatteihin? Toimittaja Teija Peltoniemi kysyy erikoistutkija Satu Pakariselta, onko parempi stressin taltuttamisen kannalta vältellä itse ongelmaa vai tarttua siihen päätä pahkaa?
    48 min
  • Persoonallisuus muuttuu vain vähän - monta minuutta auttaa sopeutumaan eri tilanteisiin
    Mitä on persoonallisuus ja mitä kaikkea siihen kuuluu? Mitä ovat ne persoonallisuuden piirteet, joilla persoonallisuutta määritellään? Ja mitä hyötyä persoonallisuuden määrittelystä on? Joskus voi myös olla vaikeaa määritellä, mikä on persoonallisuuspiirre ja mikä psyykkinen häiriö.
    Entä voiko persoonallisuus noin vain muuttua, vai mikä sen aiheuttaa? Tai voiko persoonallisuutta muuttaa omasta tahdosta? Ja ylipäätään: mistä johtuu, että persoonallisuus muuttuu elämän aikana? Monta minuutta auttaa selviämään erilaisissa tilanteissa, mutta onko se persoonallisuuden muutosta vai ihmisen luontainen keino selviytyä itselleen mahdollisesti hankalissa tilanteissa?
    Haastateltavana on Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva: AOP/Alamy
    47 min
  • Metallien kierrätys - piirilevyjätteessä ja jätevesilietteessä on korkeammat pitoisuudet arvometalleja kuin kaivoksissa
    Kun vanhat piirilevyt murskataan ja niistä erotetaan metallit talteen, saadaan runsaasti arvoaineita, kuten kuparia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja. Pitoisuudet ovat moninkertaiset kaivoksiin verrattuna.
    Ja millainen kultakaivos on jätevedenpuhdistamo. Osa viemäriveden mukana virtaavasta kullasta ja hopeasta voi olla peräisin sinun sormuksestasi tai kaulakorustasi. Tai teknisistä alusasuista, joissa käytetään hopeaa hajujen hallitsemiseksi. Menetelmiä niiden talteenottamiseksi kehitetään.
    Mutta metallien kierrätys kuitenkin takkuaa. Vanhat kännykät ja tietokoneet jäävät herkästi pölyttymään kodin nurkkiin - arviolta Euroopassa vain viidennes elektroniikasta päätyy asianmukaisesti kierrätykseen. Tämä on huono yhtälö, sillä metallien tarve kasvaa jatkuvasti. Sähköautoissa ja elektroniikassa, kuten kännyköissä, magneeteissa, led-valoissa ja näytöissä, vaaditaan yhä enemmän harvinaisia metalleja.
    Kiinalla on lähes monopoli harvinaisten maametallien tuotannossa, mutta on jo kehitetty menetelmiä, jolla nuo metallit voidaan saada talteen elektroniikkaromusta. Koska erottaminen on toistaiseksi hyvin haastavaa, metalleja louhitaan vielä mielummin kaivoksista.
    Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen kertoo, mistä metalleista voi tulla pulaa, mitä meiltä Suomen maaperästä löytyy ja miten metallien kierrätys onnistuu. Hän on ryhmineen kehittänyt uusia menetelmiä metallien eristämiseen elektroniikkaromusta.
    Ryhmä selvittää ICP-OES-laitteella eli optisella emissiospektrometrilla, miten paljon piirilevyissä on arvokkaita alkuaineita ja hyödyntää 3D-printterillä tulostettuja metallisieppareita niiden talteenotossa. Jyväskylään on suunnitteilla tehdas, jossa jätemateriaaleista voidaan louhia arvokkaita metalleja talteen.
    Toimittaja on Mari Heikkilä.
    Kuva: All Over Press
    49 min
  • Uusi megateleskooppi tuo uuden ajan tähtitieteeseen: eksoplaneettoja ja tähtiä kaukaisista galakseista
    Suurimmat kaukoputket maailmassa ovat tällä hetkellä peiliteleskooppeja, joiden halkaisija on noin kymmenen metriä. Nyt on jo tekeillä seuraava sukupolvi: näiden teleskooppien pääpeilin halkaisija on no 30 metriä tai enemmän.
    Suurin lähitulevaisuuden jättiteleskoopeista on eurooppalainen ELT, Extremely Large Telescope, eli Äärimmäisen Suuri Teleskooppi. Sen peilin läpimitta lähes 40 metriä ja kooltaan teleskooppi on suuren jalkapallostadionin kokoinen.
    ELT:n sijoituspaikalla Chilessä tehdään jo pohjatöitä, ja itse teleskoopin osia ollaan rakentamassa täällä Euroopassa. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, aloittaa tämä jättiläinen havaintojen teon vuonna 2025.
    Tiedeykkösessä projektipäällikkö Roberto Tamai Euroopan Eteläisestä Observatoriosta kertoo enemmän ELT:stä ja sen rakentamisesta.
    Tähtitieteilijä Petri Väisänen puolestaan on nyt työssä Etelä-Afrikassa sijaitsevalla SALT-teleskoopilla. Kyseessä on virallisen listan mukaan maailman viidenneksi suurin kaukoputki, jonka peili on jotakuinkin kymmenmetrinen. Petrillä on siten hyvä kuva siitä, millaista tutkimusta valtavan suurilla havaintolaitteilla voi tehdä ja millaisia uusia näkökulmia ne avaavat avaruuden tutkimukseen. Hän myös selittää laajemmin mitä kaikkea tähtitieteessä on tapahtumassa.
    Spoiler alert: elämme jänniä aikoja ja paljon tapahtuu varsin pian.
    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
    48 min
  • Somessa viestintä menee usein pieleen - ja usein niin on tarkoituskin
    Internet viestintäalustana on ehtinyt nuoren aikuisen ikään. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana se on valloittanut arkiset askareemme kaikilla tavoilla, halusimmepa tätä tai emme. Kasvavassa määrin myös keskustelumme ja vuorovaikutustilanteemme ovat siirtyneet verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.
    Mutta miksi viestintä verkossa helposti kärjistyy ja viestijän tarkoitusperät hämärtyvät? Joissakin tapauksissa viestinnän väärin ymmärtäminen johtuu verkon luonteesta itsestään - emme kohtaa toisiamme kasvokkain. Yhä useammin kyseessä on kuitenkin tahallinen tarkoitus hämmentää ja tuottaa disinformaatiota.
    Tiedeykkösessä viestinnän dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistolta kertoo verkossa tapahtuvan viestinnän haasteista tavallisen verkonkäyttäjän kannalta. Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta puolestaan puhuu verkossa tapahtuvasta trollaamisesta ja valeuutisten levittämisestä. Toimittajana on Ville Talola.
    49 min
  • Pehmeää perinnöllisyyttä – monenteenko sukupolveen vanhempien pahat ja hyvät teot jatkuvat?
    Kun ihminen syntyy, hänen perimänsä on fiksattu. Geenit eivät muutu elinkaaren aikana, mutta miten elämänkulku, ympäristö vaikuttavat yksilöön ja hänen jälkeläisiinsä? Entä varhaiset kasvun vuodet ja aikuisuus – määrääkö perimä vai olosuhteet? Minkälaisessa ympäristössä ihminen elää? Onko ravinto terveellistä, liikunta riittävää ja alkoholia kohtuudella?
    Epigenetiikka pyrkii hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin. Epigeneettiset merkit liittyvät perimän emäksiin ympäristön vaikutuksesta – hyvässä ja pahassa. Epigenomi on dynaaminen muuttuva kokonaisuus toisin kuin perimä. Tunnetuin epigeneettinen merkkiaine on DNAn metyloituminen. Sen perusteella voidaan tutkia, onko ihminen kalenteri-ikäänsä nuorempi vai vanhempi.
    Akatemiatutkija Miina Ollikainen Suomen Molekyylilääketieteen instituutista tutkii muun muassa tupakan vaikutusta ihmisen biologiseen ikään. Yliopistotutkija Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta selvittää, onko identtisten kaksosten biologisessa iässä eroa, kun toinen heistä on liikkunut elämänsä aikana runsaasti? Ollikainen ja Sillanpää tuntevat hyvin nk. Horvathin epigeneettisen kellon, jonka avulla ihmisen biologinen ikä voidaan mitata. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Epigeneettisellä kellolla saa selville perimän DNA-näytteen metylaation määrän ja laskenta-algoritmi määrittää ihmisen biologisen iän. Kuva Laura Rahinantti Yle.
    49 min
  • Maailmalla vitsaillaan, kasvatetaan haukkoja ja saunotaan - perinteet sekä yhdistävät että erottavat meitä
    Aineetonta kulttuuriperintöä on maailma täynnä, mutta Suomella ei ole vielä yhtään omaa kohdetta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa. Ensimmäistä on nyt esitetty ja se on itseoikeutetusti saunominen - ja pari muutakin esitystä on vireillä: kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne, jälkimmäinen yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Mitä kaikkea aineeton kulttuuriperintö voi olla ja painottuvatko erityyppiset perinteet tietyille alueille maailmaa? Mitä hyötyä Unescon luetteloon pääsystä on? Ainakaan Suomen elävän perinnön wikiluettelosta ei ehdotuksia puutu, ja ehkä jotkut niistä vielä päätyvät Unescon luetteloonkin.
    Entä millaiset kohteet voivat saada Euroopan kulttuuriperintötunnuksen, European Heritage Labelin?
    Haastateltavana yliopistotutkija Tuuli Lähdesmäki Jyväskylän yliopistosta ja erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva: AOP / imago stock
    50 min
  • Kvanttiaikakausi on ovella - suomalainen startup-yritys kehittää kaupallista kvanttitietokonetta Otaniemessä
    Suomalainen startup-yritys IQM Finland Oy, joka on syntynyt Aalto-yliopiston spin outina, on aloittanut Espoon Otaniemessä kehitystyön, jossa tähdätään kaupalliseen kvanttitietokoneeseen.
    IQM:lla on yli 11 miljoonaa euroa siemenrahaa hankkeen käynnistämiseen. Tiedeykkösessä kerrotaan, miten IQM syntyi, millaiseen kvanttikoneeseen se tähtää ja miten kvanttikoneen bitti eli kubitti rakennetaan.
    Haastateltavana ovat yrityksen perustajajäsenet Mikko Möttönen ja Juha Vartiainen. Mikko Möttönen toimii professorina Aalto-yliopistossa ja VTT:ssä sekä lisäksi tieteellisenä asiantuntijana IQM:ssa. Juha Vartiainen on IQM:n operatiivinen johtaja.
    Kvanttitietokoneita on kehitetty jo vuosia ja tunnettu alan pioneeri on kanadalainen D-Wave Systems, joka on toteuttanut useita toimivia kvanttiprosessoreita. Kvanttitietokonetta kehittävät myös isot yritykset kuten IBM, Microsoft ja Google. Kaupallisesti kvanttitietokoneita ei ole vielä saatavilla.
    Ohjelmassa luodataan myös laajempaa, meneillään olevaa kvanttiteknologioiden kehitystä, johon vaikuttavat kvanttifysiikan lukuisat tieteelliset löydöt. On alettu puhua jopa toisesta kvanttivallankumouksesta. Kvanttiaikakausi on ehkäpä lähempänä kuin aavistammekaan.
    Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen
    Kuvassa Mikko Möttöstä ja Juha Vartiaista hymyilyttää. He panivat hynttyyt yhteen ja perustivat yrityksen, jonka päämääränä on rakentaa kaupallinen kvanttitietokone (Kuva Sisko Loikkanen)
    48 min
  • Tuhoaako älylaite Homo sapiensin kivikautiset aivot?
    Ihminen voi elämässään tyhmistyä, kuplautua tai viisastua, koska aivot on muovautuva elin. Terveen ihmisen aivot muovautuvat sen mukaan miten ja mihin päätään käyttää, joten sillä on väliä miten ihminen päivänsä kuluttaa. Jatkuva sinkoilu asiasta toiseen ei sovi sen enempää aikuisten kuin lastenkaan aivoille. Itseaiheutettu keskittymishäiriö vaivaa myös monia aikuisia. Onneksi keskittymishäiriöistä voi päästä myös eroon, koska aivot on muovautuva elin.
    Netissä on tuhansittain koukuttavia vaihtoehtoja, ruudun tuijottelijoille. Käytetty ruutuaika ei kuitenkaan ole pääasia, tärkeätä on se, mitä netissä puuhataan. Vaihtoehtojen joukosta löytyy sekä aivojen kannalta hyviä että huonoja sovelluksia. Toisaalta, jos somemaailma täyttää kaiket päivät niin ei ole eduksi kenellekään, jos liikunta ja nokakkain tapahtuva sosiaalinen elämä jää liian vähiin.
    Ruudun tuijotus ja ruutuaika puhuttavat ihmisiä, mutta mitä asiasta tiedetään? Somettamisen vaikutuksista aivoihin kertoo aiheesta väitellyt aivotutkija, psykologian tohtori Mona Moisala. Hän on itsekin kävelevä esimerkki aivojen muovautuvuudesta, ja siksi siitä alkaa Leena Mattilan toimittama Tiedeykkönen.
    Kuva: Brian-Moore / Alamy / All Over Press
    48 min
  • Kivusta ja masennuksesta eroon magneettistimulaatiolla
    Kallonläpäisevä magneettistimulaatio tehoaa kipuun sekä lievään että keskivaikeaan masennukseen, jos lääkkeet eivät auta. Magneettistimulaatio, lyhenteenä TMS, kehitettiin 1980-luvun puolivälissä, ja sairaaloissa se otettiin käyttöön parikymmentä vuotta myöhemmin. Menetelmää kehitetään edelleen, ja aivosähkökäyrä ja magneettikuva tuovat uusia piirteitä ja käyttöaiheita esiin magneettistimulaatiosta.
    Tyypillisesti magneettistimulaatiolla paikannetaan potilaan aivoista liike- ja puhealueita. Tällainen tieto on perin tärkeää ennen aivoleikkausta, jotta ko. alueet voidaan säästää mahdollisimman tarkasti. Nyt suunnitellaan monikanavaista magneettistimulaatiota, eli potilaan aivoja voitaisiin stimuloida samalla kertaa tai hyvin lyhyen ajan sisällä useammasta kohdasta.
    Magneettistimulaatiossa aivoja stimuloidaan lyhyesti kallonläpäisevällä magneettipulssilla, ja tämä magneettikenttä saa aikaan aivokuorella sähkökentän. Sähkövirta muovaa hermoverkkojen toimintaa ja aktivoi hermosoluja. Käytetystä magneettistimulaation taajuudesta riippuen hermosolujen vasteet kiihtyvät tai estyvät.
    Magneettistimulaation merkittävä kehittäjä on professori Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta. Hän on innoissaan monikanavaisen magneettistimulaation kehitystyöstä, ja sen tuomista tulevaisuuden edistysaskeleista. Kliininen neurofysiologi Selja Vaalto HUSista hoitaa potilaita kallonläpäisevällä magneettistimulaatiolla, ja tutkii sen käyttöä Aallossa. Toimittaja Teija Peltoniemi pääsi katsomaan, kun potilaan kipuun vaikuttavaa kohtaa etsittiin aivoissa.
    Kuvassa kliininen neurofysiologi Selja Vaalto HUSista mallintaa kallonläpäisevän magneettistimulaation antamista sairaanhoitaja Susanna Sirkkomaalle. Valokuva Teija Peltoniemi.
    49 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.