Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

By Yle Areena
Download on the App Store

Tiedeykkönen episodes

  • Mikä meitä ihmisiä ajaa eteenpäin? - Motivaatiopsykologia tuo selityksiä
    Mikä saa meidät hakeutumaan tiettyihin tilanteisiin ja toimimaan tietyllä tavalla? Miksi ylipäätään teemme yhtään mitään? Tiedeykkösessä uppoudutaan motivaatiopsykologiaan. Sitä hyödynnetään niin opiskelussa, urheilussa kuin työelämässäkin.
    Freud esitti, että meitä ajavat sukupuolivietti ja aggressio, mutta muitakin selityksiä tutkijat ovat vuosikymmenten varrella löytäneet, kuten kuuluisan Maslowin tarvehierarkian. Ohjelmassa käydään läpi motivaatiotutkimuksten historiaa ja keskustellaan nykyisistä tuulista. Samalla selviää, miten itseään ja muita voisi motivoida - ja miksei huippulukioon meneminen ole välttämättä lainkaan hyvä ratkaisu.
    Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston psykologian yliopistotutkija Kati Vasalampi ja tutkijatohtori Riikka Hirvonen, jotka tutkivat etenkin koulumaailman motivaatiohaasteita. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.
    Kuva All Over Press
    49 min
  • Vihan avulla saavutamme tavoitteita ja pelko varoittaa vaaroista
    Vihantunnetta tarvitaan, jotta tunnistamme omat rajamme, reviirimme sekä itsellemme tärkeät asiat. Vihansukuiset tunteet liikkuvat pienestä ärtymyksestä silmittömään raivoon, mutta parhaimmillaan ne tuovat lisävirtaa tekemiseen, antavat pontta sanoille ja auttavat saavuttamaan tavoitteita.
    Pelon avulla tunnistamme vaaroja ja pysymme turvassa, kun jokin uhkaa meitä. Pelko voi saada meidät kokemaan asiat uhkaavina ja värittää tilannetta, jolloin emme näe niitä enää objektiivisesti. Kun pelko on ylimitoitettua tai jää päälle, voi se muuttua ahdistukseksi. Kuinka siis säädellä pelkoa?
    Haastateltavana psykologi Katja Myllyviita. Toimittaja on Jaana Sormunen. Äänisuunnittelu Katja Kostiainen.
    Kuva: All Over Press
    48 min
  • CERN tähtää pyydystämään pimeän aineen hiukkasia FASER-hankkeessa vuonna 2021
    CERNin LHC-kiihdytin on kahden vuoden ajan huoltotauolla, jonka jälkeen kiihdytin käynnistetään uudelleen. Uusien hiukkasten etsintä jatkuu vuonna 2021.
    Edellisen huoltotauon aikana LHC-kiihdyttimen törmäysenergiaa nostettiin, minkä uskottiin tuovan esiin lisää Higgsin hiukkasia ja jopa pimeän aineen hiukkasia. Näistä odotuksista kertovat Tiedeykkösessä vuonna 2013 tehdyssä haastattelussa CERNin entinen pääjohtaja Rolf Heuer ja entinen tutkimusjohtaja Sergio Bertolucci.
    Uusia Higgsin hiukkasia tai pimeän aineen hiukkasia ei ole kuitenkaan toistaiseksi havaittu LHC:n hiukkastörmäyksissä. CERNistä ilmoitettiin vastikään, että huoltotoimenpiteiden jälkeen vuonna 2021 käynnistetään FASER-koe, jossa aivan uudella ilmaisimella pyritään jäljittämään protoni-protoni -törmäyksistä pimeän aineen hiukkasia, pimeitä fotoneja ja neutraliinoja.
    CERNin nykytilanteesta ja FASER-hankkeesta on Tiedeykkösessä haastateltavana Helsingin yliopiston vararehtori Paula Eerola. Hän kertoo myös, miksi Higgsin hiukkasia voi olla useita ja mitä on supersymmetria, mitä ovat pimeät fotonit ja neutraliinot.
    Paula Eerola on Suomen edustajana mukana laatimassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuksen strategiaa, josta hän myös kertoo Tiedeykkösessä. Tulevat kiihdyttimet ovat joko lineaarikiihdyttimiä tai rengasmaisia kiihdyttimiä. CERNiin on kaavailtu uutta, jopa 100 kilometrin pituista kiihdytinrengasta. Kiinalla, Japanilla ja Yhdysvalloilla on omia kiihdytinsuunnitelmia mutta hankkeita pyritään sovittamaan yhteen Euroopan hankkeiden kanssa.
    Toimittajana on Sisko Loikkanen.
    Kuva CERN: Hiukkasten hajoaminen protoni-protoni -törmäyksessä CMS-koeasemalla vuonna 2012.
    49 min
  • Jos elämä murjoo, joustava mieli auttaa - ja sitä voi harjoitella
    Millainen on joustava mieli ja kuinka sellainen hankitaan? Miten mielen joustavuus auttaa suurissa kriiseissä tai vaikeissa elämänmuutoksissa? Mitä on resilienssi? Kuinka myötätunto itseä kohtaan, omien tunteiden kohtaaminen ja omien arvojen tunnistaminen voi estää masennusta?
    Näihin kysymyksiin vastaa Tiedeykkösessä psykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen, joka perehdyttää hyväksymis- ja omistautumisteoriaan (HOT) sekä uuden tutkimuksen hyviksi osoittamiin tapoihin selvitä vaikeista kokemuksista.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.
    Kuva All Over Press
    47 min
  • 50 vuotta sitten kurotettiin kohti Kuuta - Apollo-astronauttien jälkeen kukaan ei ole palannut sinne
    Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua.
    Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla.
    Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma lähetetään ja tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta.
    Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella.
    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
    Kuvassa Apollo 9:n laukaisu 3.3.1969 Kennedyn avaruusasemalta Floridasta. (Nasa)
    48 min
  • Ilmastomuutos ja uudet siirtomaaisännät vievät leivän köyhistä maista
    Ohjelma on pysyvästi Tiedeykkönen Extra -sivulla. Alla linkki.
    Uudet siirtomaaisännät valtaavat köyhiltä viljelysmaita entisistä siirtomaista. Land grabbing, maan kaappaus, on iskenyt uudelleen entisiin ”merentakaisiin siirtomaihin”. Vauraat maat, isot firmat ja sijoittajat ovat kaapanneet viljelymaata Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Amerikasta.
    Kaapatuilla pelloilla tuotetaan ruokaa vietiin. Siirtomaa-ajan tyylin mukaisesti sadosta tai sen myynnistä hyötyvät uudet siirtomaaisännät tai varakkaat sijoittajat, jotka ovat todenneet, että viljakaupalla voi tienata hyvin. Kauppa on sitä kannattavampaa, mitä halvemmalla viljelysmaat ja työntekijät pelloille on saatu. Paikallisten asukkaiden aliravitsemus ei uusia siirtomaaherroja hetkauta eikä halpatuotteita vaativia kuluttajia.
    Kuinka käy peltojen ja ruuantuotannon, kun ilmastonmuutos muuttaa maapallon sade- ja kuivuusalueita. Kuivuus on jo lisääntynyt tärkeillä viljanviljelyalueilla, joten ruuantuotannon epävarmuus lisääntyy. Vesi on rajallinen resurssi ja se sanelee missä viljelyä voidaan ylipäätään jatkaa tulevaisuudessa, sanoo agroekologian professori Juha Helenius. Nähtäväksi jää, kuinka suuret peltoalat ehtivät suolaantua viljelykelvottomiksi pitkäaikaisen keinokastelun vuoksi.
    Ihminen on ongelma myös itselleen. Tyhmyyksisään ihminen hävittää metsiä ja siinä samalla menee metsien kyky pidättää vettä ja sitoa maata. Sateet aiheuttavat mutavyöryjä, kun vesi vie pintamaat ja aiheuttaa pahoja tulvia. Kun metsät eivät enää ole pidättämässä sadevesiä ja sitomassa maaperää, niin voimistuneet sateet ryöppyävät mutavyöryinä alas rinteitä.
    Jokaisen kannattaisi joskus miettiä, mistä kaukaa ruoka kaupan tiskiin tulee. Onko se tuotettu epäekologisesti, epäeettisesti tai sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti ympäristön ja viljelijöiden kustannuksella. Silläkin on merkitystä, mihin kukin polkaisee vesijalanjälkensä. Toimittaja Leena Mattila tapasi professori Juha Heleniuksen Helsingin Viikissä.
    (Kuva: All Over Press/EPA)
    49 min
  • Onko avaruudessa valkoisia aukkoja?
    Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ennustaa mustat aukot, mutta se sallii myös valkoisten aukkojen olemassaolon.
    Valkoiset aukot ovat täysin hypoteettisia, teoreettisia, eikä niitä ole koskaan havaittu avaruudessa. Teoreettiset fyysikot ovat kuitenkin pohtineet valkoisten aukkojen olemassaoloa jo vuosikymmeniä. Fyysikot ovat leikitelleet ajatuksella avaruuden madonrei´istä, joita pitkin voisi nopeasti matkustaa pitkiäkin matkoja, toiseen maailmankaikkeuteen. Madonreiän toisessa päässä olisi musta aukko ja toisessa valkoinen aukko.
    Tiedeykkösessä on haastateltavana tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Hän kertoo, mistä valkoiset aukot putkahtivat fyysikoiden ajatuksiin. Hän myös valaisee sitä ajatusrakennelmaa, jonka on esittänyt valkoisista aukoista italialainen fysiikan professori ja kvanttigravitaation tutkija Carlo Rovelli Aix-Marseillen yliopistosta Ranskasta.
    Rovellin mukaan valkoiset aukot saattaisivat saada alkunsa mustista aukoista. Valkoinen aukko syntyisi, kun musta aukko menettää ainetta Hawkingin säteilyllä ja sen seurauksena kutistuu.
    Carlo Rovelli tunnetaan Suomessakin teoksestaan Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta.
    Valkoiset aukot on villeissä pohdinnoissa liitetty myös maailmankaikkeuden syntyyn ja niitä on ehdoteltu kätköksi avaruuden pimeälle aineelle. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että voimakas, vuoden 2006 gammasädepurkaus 060614 olisikin ollut valkoinen aukko.
    Tiedeykkösen toimittaa Sisko Loikkanen.
    Kuva: Valkoiset aukot/NASA/Alain Riazuelo
    47 min
  • Ilmastonmuutos vie jäiden lisäksi korallit ja kalatkin meristä
    Ohjelma on pysyvästi Tiedeykkönen Extra -sivulla. Alla linkki.
    Meriin on uponnut valtavasti lämpöä ja hiilidioksidia. Ilman CO2-pitoisuus ei ole noussut niin paljon kuin luulisi, sillä suuri osa hiilidioksidista on imeytynyt meriveteen. Merenpinta on noussut ja nousee kahdestakin syystä: vesi laajenee lämmetessään ja merenpinta nousee fysiikan lakien mukaan ja toisaalta sulavista jäätiköistä tulee lisää vettä meriin.
    Meret ovat lämmenneet varsinkin napa-alueilla. Jäämeren tumma vesi imee sen säteilyn, minkä jäätikkö ennen heijasti avaruuteen. Napa-alueet lämpiävät nopeammin, koska lumen ja jään sulaessa napaseutujen albedo vähenee eli auringon säteilyn heijastuminen takaisin avaruuteen vähenee. Valkoinen lumi heijastaa 90% auringon säteilystä takaisin, mutta jään alta paljastunut tumma meri imee 90% tulosäteilystä.
    Törmääkö Karibianristeilijä jäävuoreen kuin Titanic? Koillis- ja Luoteisväylä ovat kesäisin osittain auki, joten turistiristeilyt tunkeutuvat näille arktisille väylille. Jopa ilman jääluokitusta olevat Karibian risteilyalukset ovat seilanneet Luoteisväylän jäävuorten seassa, kertoo Merentutkimusyksikön päällikkö, tutkimusprofessori, Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta.
    Hiilidioksidi myös happamoittaa meriä ja vaurioittaa korallieläimiä, simpukoita ja muita kalkkia kaipaavia meren eliöitä. Myös merten lämmönnousu on hataillista vakaisiin oloihin sopeutuneille lajeille. Maailman suurin koralliriutta Iso Valliriutta on jo osittain kuollut, koska korallieläimet eivät kestä liikaa lämpöä.
    Ihminen itse ja alavilla rannikkoalueilla olevat suurkaupungit yrittävät varautua yleistyvien kovien myrskyjen ja tulvavuoksen tuomiin vesimassoihin. Monet miljoonakaupungit ovat alle kahden metrin korkeudella merenpinnasta. Merenpinnan nousu yhdessä myrskyn ja nousuveden kanssa voi tehdä rumaa jälkeä rannikoiden suurkaupungeissa. Leena Mattila tapasi Merentutkimusyksikön päällikön, Jari Haapalan, Ilmatieteen laitoksella Helsingin Kumpulassa.
    Kuva: Jäävuori Grönlannissa, Ammassalikin vuonossa, 2016. (All Over Press)
    49 min
  • Peliteoria on päätöksenteon tiedettä, jota sovelletaan niin biologiassa kuin ydinasestrategioissa
    Matematiikan peliteoria on useimmille tuttu nobelisti Bengt Holmströmin ja matemaatikko John Nashista kertovan Kaunis Mieli -elokuvan myötä. Mutta mikä on peliteoria - ja mitä kaikkea sen avulla tutkitaan? Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matemaatikko Mikko Parviainen sekä Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Klaus Kultti. Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat Nashin tasapaino, haitallinen valikoituminen ja moraalikato. Esimerkit paljastavat, miksi kartellin perustaminen on houkuttelevaa - ja miksi radiotaajuuksien huutokaupat voivat mennä niin pahasti pieleen.
    Kuva: JESHOOTS.COM/Unsplash
    49 min
  • Kestääkö pohjoinen havumetsävyöhyke ilman kunnon talvea, kun ilmastonmuutos etenee?
    Ohjelma on pysyvästi Tiedeykkönen Extra -sivulla. Alhaalla linkki.
    Kaataako raju talvimyrsky viimeisenkin kuusen Suomesta, ja mitä tulee tilalle vai tuleeko? Entä palaako helteen kuivaksi paahtama Siperian taiga metsäpaloissa taivaan tuuliin? Kuumat ja kuivat kesät paahtavat maastoa ja puustoa, joten metsäpalot saavat puhtia riehua. Venäjällä, Välimeren maissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa yleiset suuret metsäpalot voivat yleistyä myös meillä pohjoismaissa.
    Leutoina talvina maa pysyy sulana ja talvimyrskyt kaatavat metsää kuin heinää. Normaalin roudan puute on riesa varsinkin kuuselle. Kuusen juurakko on lähellä maanpintaa eikä jaksa pitää sulassa maassa puuta pystyssä, kun talvimyrsky iskee.
    Näiden riesojen lisäksi metsien kimppuun käyvät tuholaiset. Nykyiset metsätuholaiset tuottavat lisäsukupolven pitkän kesän turvin, lisäksi lämpö tuo myös uusia tuholaisia pohjoisiin metsiin.
    Boreaalisen havumetsävyöhykkeen metsät toimivat hiilinieluina tehokkaammin kuin trooppiset metsät, koska eloperäinen hiilipitoinen aines ei lahoa viileässä yhtä nopeasti. Myös boreaalisen vyöhykkeen metsämaa on merkittävä hiilen sitoja. Maassa on satojen vuosien aikana kertyneet hiilivarastot. Maankäytön muutokset voivat muuttaa hiiltä sitovan metsänpohjan hiilenlähteeksi. Avohakkuun jälkeen paljastunut metsämaa lämpiää ja lahottajat saavat vauhtia, joten kuntasta alkaa vapautua hiiltä. Avohakkuut lisäävät myös tulvariskiä ja lumivyöryjen riskiä vuoristoisilla alueilla.
    Sekametsät ovat varsinkin muuttuvissa oloissa monokulttuureja kestävämpiä. Tietty tauti tai tuholainen voi vahingoittaa yhden puulajin monokulttuurimetsää pahasti. Toisaalta mikään tauti tai tuholainen ei hävitä kaikkia puulajeja sekametsästä. Lisäksi lehtipuut havupuiden seassa pienentävät metsäpalon riskiä.
    Metsien ja metsämaan hiilinielua pitäisi hyödyntää paremmin, sanoo metsäekologian dosentti Timo Kuuluvainen Helsingin yliopistosta. Sarjan toimittaja on Leena Mattila. Äänisuunnittelusta vastaa Katri Koivula.
    (Kuva All Over Press)
    47 min

About Tiedeykkönen

From the publisher's feed

Tieto muuttaa näkökulmasi.