Tiedeykkönen

Mitkä ovat ne asiat, joista ihminen tunnistaa oman paikkansa yhteiskunnassa?

Suurin osa suomalaisista ajattelee kuuluvansa heihin, jotka ovat kiivenneet yhteiskunnan tikapuilla korkealle. Itsensä huono-osaisiin arvioivien ihmisten määrä on kuitenkin kasvanut 2020-luvulla.

Sosiaalisen statuksen merkitys on suuri. Se, miten ihminen asemoi itsensä yhteiskunnan sosiaalisessa hierarkiassa, on yhteydessä mm. elämänlaatuun ja mielipiteisiin.

Eriarvoisuutta vuosikymmeniä tutkinut Juho Saari näkee isoja muutoksia suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisessa rakenteessa. Monet muutoksista ovat tapahtuneet vasta hiljattain.

Haastateltavana jaksossa on Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspoltiikan professori Juho Saari

Toimittajana on Juuso Pekkinen

Äänisuunnittelija Katja Kostiainen

Melulla on yllättäviä haittavaikutuksia terveyteen. Miksi se aiheuttaa jopa sydänsairauksia ja ylipainoa? Mitä elimistössämme tapahtuu, kun altistumme melulle?

Asiantuntijoina ovat johtava tutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, työterveyshuollon erikoislääkäri Marja Heinonen-Guzejev ja kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti Meri Kytö. Toimittaja on Minna Korhonen. Äänisunnittelija on Juha Hjelm.

Sosiaalinen ekstrovertti saa automaattisesti päälleen älykkään ja empaattisen ihmisen sädekehän, eikä piirteen varjopuolia tunnisteta. Mutta sosiaalinen tyyppi on usein myös dominoiva ja janoaa korkeaa statusta. Sosiaalisesta tyypistä tuleekin helpommin työpaikkakiusaaja kuin vetäytyvämmästä persoonasta.

Työhönotossa keskitytään epäolennaisuuksiin, harhakuvitelmat jylläävät rekrytoinnisssa.

Mitä haittaa toivotuista piirteistä voi olla työelämässä? Entä mitä hyötyä epäsuotavina pidetyistä piirteistä?

Hakijasta voi syntyä työhaastattelussa vääränlainen kuva vain hymyn tai pukeutumisen perusteella. Hakijan herättämät tunteet, ennakkoluulot ja stereotypiat saavatkin usein ylivallan valinnassa, ja pätevyysvaatimukset unohtuvat.

Asiantuntijana akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta, toimittajana on Pirjo Koskinen ja äänisuunnittelijana Juha Hjelm.

Ihokontakti vaikuttaa aivoihimme syvällisesti, ja sen merkitystä on tutkittu vauvojen silityskokeessa, jossa havaittiin, miten hellä kosketus aktivoi aivojen tunnekeskukset. Tutkimukset osoittavat, että jo kuukauden ikäisenä vauvan aivot reagoivat kosketukseen samalla tavalla kuin aikuisilla, mikä korostaa fyysisen läheisyyden merkitystä varhaisessa vuorovaikutuksessa.

Miksi iholla on näin keskeinen merkitys? Miksi kosketus ei ainoastaan rauhoita, vaan vaikuttaa myös aivojen kehitykseen?

Haastateltavana: aivotutkija Jetro Tuulari ja ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund. Toimittajana Minna Korhonen.

Disinformaatio, infoähky, some-pahoinvointi, älypuhelimet ja dopamiinikoukku – monet tutkijat puhuvat sosiaalisen median ja uusien teknologioiden haittapuolista viitaten “informaatioympäristön” saastumiseen. Mutta voiko tästä kaikesta syyttää vain teknologiaa itseään?

Tässä Tiedeykkösen jaksossa etsitään ratkaisuja informaatioryönän ja digiympäristön aiheuttaman pahoinvoinnin taltuttamiseksi. Panoksena on yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi demokratian tulevaisuus.

Haastateltavina jaksossa ovat informaatiosodankäyntiä tutkinut Maanpuolustuskorkeakoulun Aki-Mauri Huhtinen, informaatioympäristön ilmiöihin erikoistunut tutkija Alicia Wanless, sekä tutkimuspäällikkö Minttu Tikka (Käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskus, THL).

Suhtautuminen kaivoksiin vaihtelee paikallisen väestön keskuudessa, ja voi olla varsin kriittistä. Kaivoskiistojen määrä kasvoi 1980 - 90-luvuilla etenkin globaalissa etelässä. Ne antoivat suuntaa kaivosalan sosiaalisen toimiluvan kehittymiseen. Syytä olikin, koska Kiinan nopea talouskasvu johti kaivannaisten kysynnän suureen tarpeeseen. Tästä Suomikin on saanut osansa, ja malminetsintää tehdään eri puolilla maata.

Sosiaalinen toimilupa on epävirallinen lupa, jonka voivat antaa paikalliset ihmiset ensin malminetsinnälle ja mahdollisesti myöhemmin kaivokselle, ja ikäänkuin ottaa hyväksynnän pois. Asiaa tutkivan Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntijan Toni Eerolan mukaan luvan puuttumisen huomaa heti paikkakunnalla.

”Sosiaalinen toimilupa on asenteen kaltainen, ja se pitää ansaita päivittäin”, sanoo puolestaan yliopistonlehtori Leena Suopajärvi Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut kaivostoiminnan sosiaalisia vaikutuksia.

Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Ikuisuuskemikaalit eli PFAS-yhdisteet ovat luonnossa hajoamattomia. Monet näistä on kielletty EU:ssa ja osa maailmanlaajuisesti. Kosteutta ja rasvaa hylkivät PFAS-yhdisteet ovat olleet käytössä 70 vuotta ja niitä on ehditty levittää ympäri maailmaa laivalasteittain.

PFAS-yhdisteet sopivat moneen tarkoitukseen vaatteista elektroniikkaan ja ruokapakkauksista aseisiin. Millä perusteilla osa luonnossa hajoamattomista aineista on kielletty ja osaa sumutellaan muina kuluttajina kosteussuojaksi kenkiin, vaatteisiin ja myös kotisohvaan? Samalla sumuttaja vetää kosteutta ja rasvaa hylkivät suihkeet henkeen eli keuhkoihin ja siitä verenkiertoon.

Kuluttajan on vaikea välttää niitä, sillä monet tuotteet on käsitelty jo valmistusvaiheessa.

Ikuisuuskemikaaleista eli poly- ja perfluoratuista yhdisteistä kertovat ryhmäpäällikkö Noora Perkola Suomen Ympäristökeskus Sykestä ja tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko THL:stä. Toimittajana Leena Mattila.

Mitä seurauksia sodalla on jälkipolville?

Moni meistä on kuullut isovanhempien kertomuksia sodasta ja lukenut tai katsonut Tuntemattoman sotilaan. Sota on osa yhteistä kansallista muistiamme.

Mutta voivatko sodan kauhut siirtyä kuultujen kertomusten lisäksi jälkipolville myös perimässä? Nyt asiaa tutkitaan historian- ja epigenetiikan tutkijoiden toimesta.

Historioitsijat ovat laatineet sotilaiden kantakorteista kattavan tietokannan, ja nyt se yhdistetään ensimmäistä kertaa maailmassa laajoihin terveystietoaineistoihin.

Asiantuntijoina ovat historiantutkija Ville Kivimäki Suomalaisen Kirjallisuuden seurasta, tutkijatohtori Ilari Taskinen kokemuksen historian huippuyksiköstä Tampereen yliopistosta ja akatamiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Ei hengitystä, ei sykettä, ei aivotoimintaa. Nämä ovat ensimmäiset merkit kuolemasta. Ellei ihmistä voida elvyttää, kehoon alkavat pian tämän jälkeen kehittyä sekundaariset kuoleman merkit, lautumat, kuolonkankeus ja kylmentyminen. Ohjelmassa selvitetään, mitkä ovat kuoleman mekanismit ja millaiset ovat viimeiset hetket ennen kuolemaa. Millaisista merkeistä lääkäri osaa päätellä, että kuolema on lähellä? Mitä ruumiissa tapahtuu kuoleman jälkeen? Entä millainen on fysiologisesti ja lääkärin näkökulmasta hyvä kuolema?

Haastateltavina ovat palliatiivisen lääketieteen professori Reino Pöyhiä Itä-Suomen yliopistosta ja oikeuslääkäri, dosentti Lasse Pakanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Oulun yliopistosta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Syömmekö ihmiskuntana luonnon tyhjiin? Tämä tulee mieleen, kun lukee uutisia ruoan ympäristövaikutuksista. Olemme niistä tietoisia, mutta jatkamme silti kestämätöntä elämäntapaamme. Kaupat ovat yltäkylläisiä ja tehdasmainen ruoantuotanto tuhoaa metsiä, vesistöjä, ilmaa ja eläinlajeja. Miten pysäytämme tuhoisan noidankehän?

Mitä me suomalaiset syömme ja millaisia muutoksia eri ruokatuotteiden kulutuksessa on tapahtunut? Miten uusissa ravitsemussuosituksissa on huomioitu kestävyys? Millaisia ratkaisuja tiede tarjoaa kestävään ruokamurrokseen?

Haastateltavina: Elintarvike ja ravitsemustieteiden professori Maijaliisa Erkkola ja Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Minna Kaljonen. Toimittajana Minna Korhonen.