Tiedeykkönen

Fibromyalgia, ärtyvän suoli, krooninen väsymysoireyhtymä, pitkittynyt borrelioosi tai koronatauti. Siinä muutamia tiloja, joille on tyypillistä monenlainen oirekuva: uupumus, aivosumu, lihassärky. Nämä ihmiset kärsivät eivätkä he yleensä saa riittävää hoitoa terveydenhuollosta. Siksi HUSiin on perustettu pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikka.

Joku yksittäinen kehoon tai psyykkeeseen liittyvä seikka ei selitä oireilua, vaan se johtuu monesta tekijästä. Tutkimus on osoittanut, että biopsykososiaalisesa stressijärjestelmässä on häiriö. Mitä tekemistä on varhaisella kiintymyssuhteella?

Toimittaja Teija Peltoniemi keskusteli aiheesta University College of Londonin professorin Peter Fonagyn sekä dosentti Helena Liiran kanssa. Liira oli perustamassa HUSin pitkittyneiden oireiden klinikkaa.

Vielä hetki sitten näytti siltä, että psykedeeliavusteiset terapiat lyövät läpi vuonna 2024. Yllättäen Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto hylkäsi kaikkein pisimmälle edenneen tutkimuksen. Ennen hylkäyspäätöstä hoitoja ajava yritys joutui vakavien syytösten kohteeksi. Mitä oikein tapahtui?

Yhdysvaltalaisen MAPS-organisaation alulle panemaan MDMA-avusteiseen terapiaan oli ladattu paljon odotuksia. Miten vuosikymmenten työ hoitomuodon edistämiseksi sai vastaansa antikapitalistisen psykedeeliaktivistien organisaation?

Haastateltavina ovat psykedeelitutkimukseen perehtynyt Tampereen yliopiston yliopistonlehtori, psykologi Samuli Kangaslampi, sekä psykedeeliterapia-koulutuksen saanut terapeutti Hedda Retu sekä psykiatrian ylilääkäri Tanja Laukkala (HUS).

Toimittajana: Juuso Pekkinen

Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila

Miten lukeminen muovaa aivojamme ja ajatteluamme? Kuinka se vaikuttaa kehoomme, hermostoomme ja ominaisuuksiimme? Entä miten meihin kansana vaikuttaa, jos osa ihmisistä ei enää tartu kirjaan? Haastateltavina aivotutkija Minna Huotilainen ja sosiologi Riie Heikkilä. Toimittaja Minna Korhonen.

Geenit pysyvät samanlaisina satoja tuhansia vuosia, mutta erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden säätelyyn epigeneettisten mekanismien kautta.

Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu näkyy miehen siittiösoluissa, nälänhätä lastenlasten sairastumisriskissä. Rasvainen ruoka tai lenkki ja monet muut ympäristötekijät vaikuttavat geenien epigeneettisiin mekanismeihin välittömästi.

Kuinka pitkä on solujen epigeneettinen muisti? Nyt tutkitaan, voivatko epigeneettiset muutokset siirtyä lapsillemme.

Asiantuntijoina kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki ja akatemiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet hävittivät Saksan kemiallisia aseita ynnä muuta sotakalustoa. Nopein tapa oli mereen upottaminen. 50 000 tonnin kemiallinen asevarasto on jo vuosikymmeniä ruostunut Itämeren syvänteissä, ja osa kemiallisista aseista on jo vuotanut myrkkyjä Itämereen

Mereen upotettiin ammuksia, myrkkytynnyreitä, laivoja ja niiden tiedetään osittain vuotavan, ja ne tulevat vuotamaan vielä pitkän aikaa, toteaa dosentti Paula Vanninen. Tiedeykkösessä tavataan myös kemisti Hanna Niemikoski, joka kehitti väitöksessään menetelmiä vuotojen toteamiseen.Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelu: Juha Hjelm.

Melkein kaikki maailman dataliikenteestä on kuluttajien katsomia videoita. Kaikki kuluttamamme data on tallessa jossain valtavassa datakeskuksessa joko naapurissa tai valtameren takana.

Tekoälyn yleistymisen vuoksi datakeskuksia rakennetaan lisää niin valtavalla vauhdilla, että sähkö meinaa loppua. Kaiken lisäksi 8K-jättiruudut moninkertaistavat sähkön kulutuksen. Google rakentaa jo omia ydinvoimaloita, mutta yhä useammin tämä sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Mitä ihmettä digitaalisuuden räjähdysmäinen kasvu tarkoittaa ympäristönäkökulmasta?

Haastattelussa Sitran kestävyysohjelmatoiminnan asiantuntija Lotta Toivonen ja Haaga-Helian tietohallinnon johtamisen yliopettaja Kari Hiekkanen. Toimittajana Hanna Asikainen. Äänisuunnittelijana Panu Willman.

Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat?

Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa.

Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tiilen tarina alkaa 8000 vuoden takaa ennen ajanlaskumme alkua. Tiiliä tehtiin alkuun käsin eikä vielä poltettu. Antiikin roomalaiset kunnostautuivat tiilirakentamisessa.

Keskiaikainen tiilirakentaminen kehittyi Pohjois-Italiassa, mistä se alkoi levitä Pohjois-Eurooppaan. Suomen ensimmäiset merkit tiilirakentamisesta löytyvät Varsinais-Suomesta.

Tiilien valmistus kulki käsikädessä rakentamisen kanssa. Tiilien lyömisessä muotin märkä massa tarjosi herkullisen alustan erilaisille jäljille ꟷ tahattomasti ja tarkoituksella. Tiileimat kertovat tiilen omistajuudesta ja tekijästä. Emerita professori Margareta Steinby Oxfordin yliopistosta on tutkinut Keski-Italian tiiliä Rooman valtakunnan ajalta. Rakennusarkeologi Tanja Ratilainen Aalto-yliopistosta on tutkinut tiiliä Turun seudulta Koroistenniemeltä ja Kuusiston linnasta sekä Hämeen linnasta ja Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Yhdysvaltain ufoprojektit ovat mediassa paljon esillä, mutta todellisuudessa ainoa tieteellisesti ufohavaintoja tutkiva hanke koko maailmassa on Ranskan avaruushallinnon CNES:in GEIPAN.

Yleisö voi lähettää omituisia havaintojaan heille, ja asiantuntijat katsovat mistä on kyse. Suurin osa havainnoista voidaan saman tien - jopa automaattisesti - todeta lentokoneiksi tai tähtitaivaan luonnollisiksi ilmiöiksi, mutta pieni osa on oikeasti kummallisia. Ranskalaisilla onkin vakuuttava paketti tietoa siitä, mitä kaikkea omituista taivaalla tapahtuu – ja miten havainnot ovat muuttuneet vuosien varrella.

Haastateltavina ovat GEIPAN-toimiston johtaja Frédéric Courtade sekä toimiston apuna toimivat vapaaehtoiset Pascal Guillaumes ja Antoine Cousyn.

Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Miten kaupungit sopeutuvat ilmastonmuutoksen tuomiin helteisiin ja rankkasateisiin, vai sopeutuvatko? Suomessa hulevedet ja kaupunkitulvat ovat pahin ilmastonmuutoksen tuoma riesa. Lisäksi hellejaksot pahentavat lämpösaarekeilmiötä, joten yölläkään ilma ei viilene kivikylissä.

Puut ja muu vihreys viilentävät myös kaupungeissa, kunhan vihreyttä on siellä, missä ihmisetkin. Kilometrien päässä oleva metsä ei viilennä eikä varjosta siellä, missä asutaan. Tähän ongelmaan ollaan heräämässä täydennysrakentamisen ja ylitiiviiden tihiöiden rakentamisen huumasta.

Onko kaupunkirakentamisen keinoista apua ilmastonmuutokseen sopeutumisessa? Sitä pohtivat kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi, Helsingin yliopistosta ja maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki, Aalto yliopistosta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.