Huoltamon historian tältä erää viimeisessä jaksossa pohditaan sitä miten esihenkilöt voivat tukea työntekijöiden hyvinvointia.

Johtaminen on muuttunut viime vuosikymmeninä. Nyt johtajat ja esihenkilöt ovat sparraajia, mentoreita ja tarjoavat parhaimmillaan psyykkista turvaa alaisilleen. Merkityksen ja tunteiden johtaminen on noussut vahvasti esille - samoin vuorovaikutustaidot.

Tästä huolimatta johtamistaitovalmentaja ja psykoterapeutti Risto Havunen nostaa tärkeimmiksi työhyvinvointia tukeviksi aiheiksi työn perusedellytykset: tavoitteet, toimintamalli, rooli- ja vastuukysymykset, pelisäännöt ja osaaminen. Hyvä vuorovaikutus ei pelasta jos edellä mainitut eivät ole kunnossa.

Tässä huoltamon jaksossa saamme lisäksi kuulla organisaatiokonsultti Karoliina Jarenkon ajatuksia tulevaisuuden orgeniaatioista ja Barbababa-mallista sekä Liikkuva työelämä - ohjelman kehityspäällikkö Miia Malvelan vinkit liikunnallisen hyvinvoinnin johtamiseen.

Tiina Lundbergin huoltamo päättyy tähän jaksoon.

Huoltamolla puhutaan motivaatiosta kahdesta eri kulmasta. Karoliina Jarenko on uuden työn puuhanainen, organisaatiokonsultti ja kirjoittaja. Hänen kanssaan puhutaan työelämästä ja motivaatiosta. Akseli Ahola puolestaan on ratkaisukeskeinen coach, jonka kanssa pohditaan arjen motivaatiota ja sitä miten maalaisjärkisesti voi itseään manipuloida toimimaan.

Haastattelujen pohjalla väreilee itseohjeutuvuusteoria. Se on professoreiden Edward Decin & Richard Ryanin kehittämä teoria, jonka mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Ja kun nämä toteutuvat ihminen kokee onnellisuutta ja myös motivoituu tekemiseen.

Ja toisaalta voiko niitä syödä liikaa?

Huoltamolla mietitään, mistä kannattaa napata vitamiinit kehoonsa ja miten urheilevat lapset ja nuoret söisivät tarpeeksi!

Ravitsemustarapeutti Reijo Laatikainen on kirjoittanut kirjan Vitamiinit, hivenaineet ja ravintolisät - tunnista tarpeesi, valitse viisaasti. Hän painottaa sitä, että meidän tulisi tuntea ja pohtia elintapojamme, jotta tunnistaisimme esim. vitamiinitarpeen. Varmuuden vuoksi ei kannata vitamiineja popsia, mutta jos tietää syövänsä kehnosti, niin purkista tai shoteista voi löytää apua vitamiinivajeeseen.

Voimisteluliitossa on koostettu laaja Terve-voimistelija -infopaketti. Paketin ravintomateriaali tarjoaa tutkittua tietoa siitä, miten urheilevan lapsen ja nuoren tulisi syödä, jotta kroppa jaksaa ja urheilija voi hyvin. Terve voimistelija -asiantuntija Veera Kainulainen toteaa huotamolla, että laajasti urheilun parissa lasten ja nuorten energiansaanissa on puutteita. Nälkää korjataan helposti energiapatukoilla, jotka eivät ole paras vaihtoehto urheilevan nuoren ravinnonlähteeksi. Miten pitää syödä jotta urheileva nuori saa tarvitsemansa vitamiinit ja energiaa treeniin?

Huoltamolla puhutaan perheistä, joita kohtaa perheenjäsenen sairastuminen vakavaan sairauteen.

Henna Mäkelin on toimittaja, jonka esikoisromaani Syöpäkortti ilmestyi syksyllä. Kirja pohjalla on Hennan omat kokemukset lapsen sairastumisesta, mutta kirja on täysin fiktiivinen teos. Henna Mäkelin kertoo, että läheisten ihmisen tuki oli ensiarvoisen tärkeää koko perheelle, mutta hänelle itselleen ehkä suurin apu tuli traumaterapiasta, joka antoi keinoja vaikeiden tunteiden käsittelyyn.

Sairauden aiheuttama kriisi altistaa eroille, muistuttaa parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Laru, ja painottaa sitä, että kriisin kohdatessa kannattaa painaa jarrua ja antaa tilanteelle sekä tunteille aikaa, ja muistaa että me kaikki käsittelemme vaikeita tilanteita eri tavalla.

Suvi Laru on psykologi ja erityistason paripsykoterapeutti. Suvi Larulla on myös omakohtaista kokemusta puolison sairastumisesta.

Elämänmuutos voi viedä kohti onnellisempaa arkea, mutta onnellisuutta voi myös opetella tässä ja nyt - jo ennen muutosta.

Ystävykset Kaisa Livson ja Johanna Cedergren hyppäsivät tuntemattomaan ja muuttivat maatilalle Karjaalle. Unelma rauhasta ja yksinkertaisuudesta on toteutunut ja elämän merkityksellisyyden kokemus on vahvistunut. Mika maalla on yllättänyt?

Vieraana on myös itsensä johtamisen valmentaja Ilkka Koppelomäki, joka on omassa elämässään toteuttanut monia unelmia triathloneista ja vuorikiipeilystä aina oman yrityksen pyörittämiseen ja maalle muuttoon. Ilkka on kehittänyt Saa mitä haluat -kolmion, jonka avulla voidaan lähteä kohti unelmia, tavoitteita ja vaikkapa elämänmuutosta. Mistä muutos lähtee liikkeelle?

Arviolta 10-30% suomalaisista kärsii lievästä kaamosmasennuksesta tai kaamosrasituksesta. Lieviä oireita voi hoitaa itse panostamalla kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ympäri vuoden. Entinen huippu-urheilija ja nykyään verkkovalmennusyritystä johtava Mika Poutala toteaa, että kannattaa ensin tutkia, onko itse ihminen, joka reagoi pimeään vuodenaikaan ja sitten tehdä asialle jotain. Elämästä saa enemmän, jos siitä pystyy nauttimaan jatkuvan päivästä toiseen selviytymisen sijaan. Mitkä ovat Mika Poutalan omat kokemukset - millä kaamosta jaksaa paremmin?

“Jos vain odotat kesää niin paljon menee elämästä hukkaan”, toteaa jakson toinen vieras toimittaja Tiina Torppa, joka on kirjoittanut kirjan Kylmä kutsuu - hyvinvointia talvesta. Hän kehottaa ottamaan kylmästä kaiken parhaan irti ja jakaa parhaat vinkkinsä mm. kylmävesiuintiin.

Mitä sanoa surevalle? Ja miten kuolemasta voi puhua?

Huoltamolla käydään nyt läpi sitä, miten mm. työelämässä voidaan ottaa huomioon sureva ihminen. Entä miten kohdata suuren läheisen menettänyt ystävä? Suru on raskas vieras, mutta sen myös muuttaa muotoaan ja muokkaa ihmistä uudelleen.

“Suru syö voimia, ja se ei näy ulospäin”, toteaa itse nuorena leskeksi jäänyt Tuuli Krekelä.

Hän tekee vapaaehtoistyötä Surevan kohtaaminen -hankkeessa kokemusasiantuntijana ja kehottaa kysymään rohkeasti ja myötätuntoisesti menetyksen kokeneelta ihmiseltä vointia - vielä pitkän ajan jälkeenkin.

Toinen vieras on Sarianne Hartonen Hän on käynyt saattohoidon vapaaehtoiskoulutuksen ja haluaa olla tukena nimenomaan hoitokodeissa ja vanhusten yksiköissä, jotta kenenkään ei tarvitsisi kuolla yksin. Sarianne Hartonen on myös kirjoittanut tuoreen tietokirjan “Kuolevaisen käsikirjan”, jossa hän käy läpi mitä kaikkia meidän pitäisi tietää kuolemasta.

Me kaikki tiedämme alkoholin haitoista. Liiallinen alkoholinkäyttö vaikuttaa psyykkeeseen, sosiaalisiin suhteisiin ja ihmisen fyysiseen kuntoon. Uni heikkenee dokatessa ja seuraavan päivän pienikin krapulanpoikanen saa mielen kireäksi. Tieto alkoholin haitoista ei kuitenkaan ole yksin tie siihen, että suomalaiset lopettaisivat ryyppäämisen ja juomisen haitoista päästäisiin eroon.

Nyt huoltamolla pyritään ymmärtämään suomalaisten alkoholinkäyttöä ja etsimään tapoja vähentää tai mennä kohti tiedostavaa alkoholinkäyttöä. On ok juoda lasillinen silloin tällöin mutta pitäisi olla myös ok olla juomatta. Alkoholittomuuteen pitää myös oppia. Mitä teet kun et enää notkukaan baaritiskillä? Millä muulla kuin rohkaisuryypyllä kerätä rohkeutta laulaa karaokessa? Mitä laitetaan lasiin kun on snapsilaulujen aika?

Näkyykö raittiustrendi jo alkoholitutkimuksessa?

Huoltamolla vieraana ovat Darravapaa-yhteisön Laura Wathén ja Katri Ylinen. Naiset perustivat yhteisön, jotta raitistelevilla ihmisillä olisi ympärillään tukiverkko ja ihmisiä jotka pyrkivät samaan - miettimään alkoholin käyttöään ja vähentämään sitä. Tarkoitus on tarjota vertaistukea, jota ilman he kokivat itse jäävänsä kun päättivät lopettaa juomisen.

Haastateltavana on myös THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä, joka seuraa ilahtuneena sober curious -ilmiön leviämistä: “Suomessa pitäisi todella miettiä ja opetella ymmärtämään, että sosiaalisuus ei tarkoita aina sitä, että alkoholi on mukana kuvoissa!” hän toteaa.

Huoltamolla kolistellaan rautaa, mutta myös kiivetään köysissä. Voimaharjoittelu on tärkeää joka iässä - lapsuudesta vanhuuteen. Lapsuudessa tärkeää on kehittää motoriikkaa ja sitä kautta myös lihaksistoa - ja kun taitoa on tarpeeksi voi myös painoja ottaa mukaan harjoitteluun.

Viimeistään myöhäisessä keski-iässä kannattaa tosissaan miettiä voimaharjoittelua osana omaa fyysistä harjoittelua. Vahvalla lihaksistolla on merkitystä niin arjen askareisiin kuin mielen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan voimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti veren rasva- ja sokeriarvoihin ja sen on osoitettu pienentävän esim. aikuistyypin diabeteksen puhkeamisriskiä. Tämän lisäksi voimaharjoittelun on osoitettu vahvistavan luita ja ehkäisevän osteoporoosia. Voimaharjoittelu myös helpottaa painonhallintaa.

Miten sitten kannattaa treenata? Mikä ero on painonnostolla ja kuntosaliharjoittelulla? Voiko lapsena oikeasti harjoitella voimaominaisuuksia? Mitä erityistä pitää ottaa huomioon naisten voimaharjoittelussa? Muun muassa näitä aiheita käsitellään painonnostovalmentaja Katariina Variksen ja liikuntafysiologi Petri Jalangon kanssa.

Korona-aika sai ensihoitaja Anne Paunan miettimään omia urasuunnitelmia uudelleen. Kysymykset kuten, mitä työltä haluan, mikä on vapaa-ajan ja työn suhde, nousivat pintaan ja hän totesi kolmivuorotyön tehohoidossa liian kuormittavaksi ja lähti toisiin tehtäviin.

Anne Pauna ei ole yksin, sillä miltei jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa. Yhä useampi nuori hoitaja ei katso jaksavansa työuran loppuun sote-alan tehtävissä.

Huoltamolla tavataan Anne Pauna ja kysytään millaista oli työskennellä koronan eturintamassa ja toisaalta mikä sai lähtemään? Miksi lähes jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa?

Entä mitä on tarkoittanut pitkittyneiden korona oireiden kanssa taistelu? Viestintäpäällikkö ja kirjailija Ina Westman kertoo omasta sairastumisestaan ja siitä, millaista on ollut elää lähes 1,5 vuotta koronan jälkioireiden kanssa.

Lopuksi tavataan vielä psykologi Nina Lyytinen ja hänen kanssaan pohditaan voidaanko korona-ajasta puhua kollektiivisena traumana ja mitä se tarkoittaa.