Millä keinolla voisi saavuttaa 100 vuoden maagisen iän? Millainen on hyvinvoiva nainen?

Aivot, vatsa, lihakset, luusto - miten niistä voisi pitää hyvää huolta? Huoltamolla vieraana on urheilulääkäri Pippa Laukka, joka itse liputtaa neljäkymppisen rennon elämän puolesta:

- Nelikymppisenä jostain pilkistää järjen ääni - tulee armollisuus ja vapautus itselle, että ei tarvitse aina olla täydellinen ja myös ymmärrys, siitä että kukaan ei ole täydellinen, hän kuvaa.

Pippa Laukka toivoo, että löytäisimme jostain kunnioituksen omaa kehoa kohtaan. Toisaalta tarvitaan armollisuutta, että ei tarvitse grillata itseään tai pakottaa tekemään asioita, mutta kuitenkin siten, että otetaan vastuu oman kehon hyvinvoinnista.

Hyvinvoiva ihminen lihaksistoineen, luineen ja vatsoineen syntyy monipuolisesti syöden, omaa kehoa kuunnellen ja positiivisesti ajatellen.

Käsi ylös - kuka muisti venytellä edellisten treenien jälkeen? Vai suuntasiko matka suihkun kautta sohvalle?

Venyttely jää liian vähälle monella kuntoilijalla - kiire vaivaa ja venyttely on tylsää. Silti venyttelyä kannattaisi harrastaa, sillä venyttelemättömyys näkyy kaventuneina liikeratoina, vääränä tekniikkana ja jopa kipuina.

Huoltamolla saadaan laaja paketti venyttelytietoa - studiovieraana on Trainer4You:n kouluttaja ja valmentaja Mikael Witick. Lisäksi vierailemme telinevoimistelusalilla Kauniaisissa, missä voimisteluvalmentaja Tessa Alanko johdattaa kohti spagaatia.

Mikael Witickin vinkit, joilla parantaa omaa liikkuvuutta:

1. Tee aina huolellinen lämmittely, johon sisältyy dynaamista venyttelyä - venytykset max 10 sek

2. Älä tingi tekniikasta - treenaa täydellä liikeradalla oman tason mukaisesti

3. Jäähdyttelyn jälkeen muista palauttavat venytykset, näin palautetaan lihas lepopituuteen - venytys max 30 sek per lihas.

Lapsen aivot kehittyvät sylissä, mielikuvitusleikeissä ja liikkumalla!

Oletko kuunnellut klassista musiikkia raskausaikana tai hankkinut virikkeellisiä harrastuksia vauvalle? Millä tavalla lapsen aivojen kehitystä voisi tukea?

Huoltamolla vieraana ovat Pää edellä -kirjan kirjoittaneet tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen ja neurotieteen lisensiaatti Tiina Huttu.

- Jos yhtä asiaa voisi suositella aivojumpaksi, niin se on liikunta, sanoo kahden pojan äiti Tiina Huttu.

- Ja kannattaa tavata ystäviä, sillä sosiaalisuus on tärkeää aivoille kaikissa ikävaiheissa, muistuttaa puolestaan kahden tyttären äiti Kirsi Heikkinen.

Lisäksi ohjelmassa perehdytään musiikin vaikutuksiin - niistä kertoo tutkimusjohtaja Mari Terveniemi Helsingin yliopiston kongnitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

- Muusikkolapsilla on hieman paremmat valmiudet äänten erotteluun, mikä näkyy vieraiden kielten ääntämisen opiskelussa. Lisäksi keksittymiskyky ja työmuisti on tutkimusten mukaan parempi ja he jaksavat keskittyä paremmin myös akateemisin tehtäviin, listaa Mari Tervaniemi soittoharrastuksen hyötyjä.

Jos loman päättyessä paluu arkeen tuntuu uuvuttavalta, voi paikallaan olla elämänmuutos. Mistä lähteä liikkeelle? Miten löytää avaimet muutokseen? Miten unelmiin voi tarttua? Tiina Lundbergin huoltamolla vieraana on mentaalivalmentaja Mirva Mäki-Petäjä. Unelmoinnista kertoo Hidasta elämää -sivuston perustaja Sanna Wikström.

Aivot johtavat ihmistä luonnnostaan ihmistä negatiiviseen ajatteluun, muistuttaa Mirva Mäki-Petäjä, joka on kirjoittanut yhdessä Ville Kormilaisen kanssa Elämänmuutos-kirjan.

- Aivot haluavat iltaisin miettiä, että se ja se asia meni pieleen, joten olisi hyvä opetella tapa että nostaa joka päivä esiin hyviä pointteja - tämä meni hyvin, tämä oli kiva juttu ja olen kiitollinen tänään näistä asioista, hän vinkkaa.

Sanna Wikström toteaa, että onnellisuuden yksi peruspilareista on se, että me osaamme unelmoida meille tärkeistä asioista. Anna itsellesi lupa johonkin ihanaan!

Ohjelmassa kuullaan myös Menolippu maalle -bloggaajan Jaana Tapion ajatuksia elämänmuutoksesta ja menestyksestä.

Kevät, valoisat illat, linnunlaulu ja putsatut tiet houkuttelevat vetämään lenkkarit jalkaan ja suuntaamaan lenkille. Pitäisikö harjoittelulle asettaa tavoitteita? Millaisia lenkkejä kannattaa juosta? Ja miten juoksusta saisi elämäntavan?

Huoltamolla vieraana ovat Runner’s High -juoksukoulun Carita Riutta ja mm. Helsinki Core Trainersissa valmentava Joonas Laurila. Omat vinkkinsä kertoo myös Candy on the Run -blogin Karoliina Alanne.

Joonas Laurila kehoittaa antamaan juoksulle aikaa:

- Tee päätös, että nyt juoksen kaksi vuotta. Jos liian nopeasti tai hätiköidysti halutaan tuloksia niin - oli harrastus mikä tahansa - se loppuu äkkiä.

Samoilla linjoilla on Carita Riutta. Alkusysäyksen voi saada yhteistreeneistä tai juoksukoulusta. Tavoitteita voi lisätä pikkuhiljaa yhdestä viikkoharjoituksesta eteenpäin - eikä tarvitse olla heti maraton tavoitteena.

- Matalan kynnyksen juoksutapahtuma voi olla hyvä tavoite. Harjoittelun ei tarvitse olla tiukkapipoista mutta pienikin tavoite pakottaa lenkille, hän vinkkaa.

Mikä kutsuu pöllyttämään puuteria? Mistä löytyy vapaalaskijan mielenmaisemat?

- Se fiilis, kun on omin voimin noussut mäen päälle ja sieltä lähtee liukumaan alas on aika toinen kuin se, että nousee tuolihissistä ja lähtee kissan jälkeä alaspäin, kuvaa vapaalaskun lumoa Antti Laiho, joka pyörittää Vapaalasku.com -sivustoa ja Pipo silmillä -blogin Milja Fromholtz säestää:

- Sellainen ihana aurinkoinen harva metsä, jossa ei kukaan ole laskenut ja sinne kun pääsee piirtämään ensimmäisen jäljen... Ja kyllä minä myös vauhdista tykkään, hän nauraa.

Ohjelmassa kuullaan myös vuoristo-opas Petter Reuterin tunnelmia Ruotsista ja ennakoidaan Ylläs-rando tapahtumaa.

Huoltamolla mietitään, mitä nyt saa syödä. Ja ketä uskoa kun niin monenlaista informaatiota on ilmoilla?

Ruokaan liittyviä erilaisia ns. tutkimuksia ja uskomuksia tulvii eteen netissä ja sosiaalisessa mediassa. Meillä on myös ihan oikeaa tietoa ihan valtavasti, ja ihmiset ovat ihan mestareita selittämään ja tulkitsemaan tietoa itselleen sopivasti.

Viralliset ravitsemussuositukset tuntuvat tylsiltä ja trendikkäitä dieettejä on vaikea noudattaa. Mistä tasapainoinen, hyvä ja energinen olo löytyy?

Vieraana ovat ravitsemustieteilijä Eeva Voutilainen ja See how you eat -sovelluskehittäjä Mia Karlsson.

- Jos haluaa saada ruokarytmin kuntoon niin ohjeena on 3-5 ateriaa 3-5 tunnin välein ja oleellista on ruoasta nauttiminen, ohjeistaa Eeva Voutilainen.

Mia Karlsson muistuttaa että aamiaista ja lounasta ei kannata jättää väliin:

- Kannattaa rohkeasti kokeilla sitä, että siirtäisit rohkeammin energian saantia aamupäivään.

Huoltamolla saadaan myös Pöperöproffa-blogin Patrik Borgin ajatuksia aikamme kohuotsikoista:

- Sokeri aineena ei koukuta, mutta ihminen voi kehittää käyttäytymismalleja, joissa sokeriin ikäänkuin koukututaan. Se on syömiseen liittyvä riippuvuus ja ratkaisumallit löytyy muualta kuin siitä, että yritetään olla ilman sokeria, hän painottaa.

Marja Putkisto painottaa ryhtiä ja liikkumisen vapautta. Studiossa omat vinkkinsä kadonneen ryhdin metsästykseen antavat liikunta-alan moniosaaja, erityisesti kehonpainoharjoitteluun keskittyvä Jarno Härkönen sekä personal trainer, hyvinvointi- ja ravintovalmentaja Elisa Mattila, joka lupaa laittaa korsetit kuntoon.

- Ryhti vaikuttaa hengitykseen, ja hengitys vaikuttaa energiatasoon. Jos suoristaa selkäänsä niin henki kulkee eri tavalla ja siitä saa puhtia päivään, vinkkaa Elisa.

Jarno Härkönen painottaa myös liikkumisen hauskuutta ja leikillisyyttä - esimerkiksi roikkuminen on tärkeää:

- Kaupungit rakentavat ilmaisia aikuisten treenipaikkoja leuanvetotankoineen, ja kannattaa muistaa että keho ei liiku vain eteen ja taakse vaan myös kiertyy ja taipuu. Enemmän leikillisyyttä ja monipuolisuutta niin keho kiittää, hän painottaa.

Riitely ei ole vaarallista - se kuuluu elämään. Mutta kuten lapsillekin opetetaan: toista ei saa satuttaa - ei fyysisesti eikä henkisesti. Riidan ilmaatuessa tai ainakin sen jälkeen kannattaa pohtia, mistä oikein riidellään? Oliko riidan syy tyhjentämätön tiskikone tai tyhjentynyt pankkitili? Vai onko taustalla esim. hylätyksi jäämisen tunteita?

- Riitojen taustalla on melkein aina tunne siitä että ei tule nähdyksi, kuulluksi tai rakastetuksi, toteaa psykoterapeutti Kirsikka Arkimies.

- Nuoret miehet ovat vähemmän väkivaltaisia parisuhteissaan kuin aiemmat sukupolvet - naisilla muutos on päinvastainen, kertoo puolestaan palvelukehittäjä Joonas Kekkonen Väestöliitosta.

Huoltamolla kysytään myös, mitä vanhemman pitäisi tehdä kun lapsi raivoaa? Vastaamassa on Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

Liiku, syö hyvin, nuku hyvin ja elä omien arvojen mukaista elämää. Pidä huolta ihmissuhteista ja muista että useimpien onnellisten parisuhteiden taustalla on toimivaa seksiä. Tällä reseptillä meille luvataan pitkää, onnellista ja hyvinvoivaa elämää.