Unen aikana aivot lepäävät ja nimenomaan syvän unen aikana ne ikään kuin puhdistuvat kuonasta, jota sinne on päivän mittaan kertynyt.

Huonosti nukkunut on usein ärtynyt, reaktiokyky sekä tarkkaavaisuus on heikentynyt ja muisti saattaa pätkiä. Nämä muutokset altistavat univajeisen virheille ja tapaturmille. Suoriutuminen kognitiivisia toimintoja mittaavista testeistä on valvotun yön jäljiltä yhtä heikko kuin 0,6 promillen humalassa. Hyvät yöunet siis todellakin kannattavat.

Miten unesta voi pitää huolta? Siihen vastaavat huoltamolla unihoitaja ja Uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi sekä lääkäri, tietokirjailija ja biohakkeri Olli Sovijärvi.

Entä miten aloittaa sen kirjoittaminen?

Meillä kaikilla on oma tarinamme, joka koostuu erilaisista yhteen kietoutuvista juonista. Milloin tarinassa seikkailee ruuhkavuosia elävä vanhempi, milloin taas sinkku Kalliosta, urheileva nuori, musiikkiluokkalainen, työntekijä, lapsi, aikuinen ja jotain siltä väliltä. Ja nämä kaikki elämän aikana eletyt roolit kietoutuvat yhteen muodostaen ainutlaatuisen identiteetin. Oman sisäisen tarinan.

Mikä merkitys omalla sisäisellä tarinalla on elämän suunnalle? Kuka on kertoja ja millainen hänen äänensä on? Voiko omaa tarinaa pohtimalla löytää merkitystä ja suuntaa elämälle?

Tätä pohditaan huoltamolla Elina Jokisen kanssa.

Elina Jokinen on kirjallisuuden tohtori ja esikoiskirjailija. Hän on juuri julkaissut kirjaparina tietokirjan Säröjen kauneus. Sisäisen tarinasi voima sekä esikoisromaaninsa Päivä, jona Stella Julmala tuli hulluksi.

Kirjoittamaan oppii puolestaan kirjoittamalla, ja jos haluaa hyväksi kirjoittajaksi, on harjoiteltava paljon. Kirjoittajana kehittymiseen apua antavat kun Mirjami Haimelin ja Satu Rämö, joilta ilmestyy tänä syksynä opas: Kynä - kaikki tärkeä kirjoittamisesta.

Tässä huoltamon jaksossa tartutaan sosio-emotionaalisiin taitoihin eli tunnetaitoihin, joita on alettu nostaa esiin työelämässä, kasvatuksessa, parisuhteen hoidossa ja oman itsen hyvinvoinnissa. Korona-aika on vaikuttanut myös sekä työyhteisöjen että perheiden haasteisiin. Miten vaikeista tunteista ja oloista voi ponnistaa eteenpäin?

Vieraana ovat psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, joilta saadaan pohjatiedot tunnetaidoista ja tunnekasvatuksesta. Miten toimii askeleittain etenevä aikuisen ja lapsen tunnetaito-ohjelma?

Toisen näkökulman tuo työelämäkouluttaja Camilla Tuominen, jonka kanssa pohditaan työelämää ja tunneilmaisua. Millaiset tunteet ovat ok työpaikalla?

Otsikoista on luettu, kuinka korona-arki on koetellut parisuhteita ja toisaalta normaali hektinen arki voi sekin viedä eri suuntiin. Voiko eri suuntiin kasvamisen estää? Mitkä ovat tyypillisiä kriisin paikkoja parisuhteissa? Kuinka paljon oman kodin ja omien vanhempien parisuhdemalli vaikuttaa vielä aikuisena omissa suhteissa?

Vieraana on seksuaaliterapeutti ja parisuhdeasiantuntija Marika Rosenborg, joka on työskennellyt eronneiden parissa viidentoista vuoden ajan. Hän järjestää eroseminaareja ja itsetuntemuskursseja.

Toisen näkökulman tarjoaa seksuaaliterapeutti Anna Kolster-Weckström, joka tuo esiin uusperheen näkökulmaa. “Parisuhde pitää uusperhettä koossa ja siksi parisuhdetta tulisi vaalia erityisesti”, hän toteaa.

Urheilu- ja liikuntakenttää viedään eteenpäin ymmärtämällä yksilön tarpeet ja tavoitteet sekä ottamalla niin pienet kuin isotkin liikkujat aktiivisesti mukaan.

Euroopan urheiluviikkoa vietetään näin syyskuun lopussa. Sen tavoite on innostaa eurooppalaisia olemaan #BeActive säännöllisesti ja liikkumaan omassa arjessaan enemmän.

Huoltamolla tartutaan nyt teemaan kolmesta eri kulmasta: puhumme urheiluvalmennuksesta, vanhempien roolista lasten urheilussa ja pohditaan myös, miten koko urheilun ja liikunnan kentällä toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Haastateltavina ovat Suomen valmentajat ry:n puheenjohtaja Jorma Kemppainen ja toiminnanjohtaja Sari Tuunainen, urheiluperheiden mentori ja valmentaja Kari Helander sekä liikuntatieteen tohtori Kati Kauravaara, joka on toimittanut Jouko Kokkosen kanssa kirjan “Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa”.

Miten urheilukentillä toteutuvat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo? Entä miten urheiluseuroissa voidaan puuttua tilanteeseen jos esiin tulee epäasiallista käytöstä? Miten vanhempana uskaltaa ottaa puheeksi epäasiallisuudet?

Hieno ura, muhkea pankkitili, naapuria komeampi talo. Harmoninen sisustus. Läheiset ihmissuhteet. Mitä elämässä kannattaa tavoitella?

Löytyykö onnellisuus siitä että tekee asioita joissa kokee olevansa pätevä, hänellä on ympärillä sosiaalinen verkosto, hän kokee pystyvänsä vaikuttamaan elämäänsä ja viimeisenä tuntee tekevänsä asioita joita maailma tarvitsee? Vai tuoko raha onnea? Mikä merkitys raha-asioilla on ihmisen hyvinvointiin?

Vieraana on positiivisen psykologian kouluttaja Rosa Nenonen, jolta on ilmestynyt kirja “Merkityksellisen työn kaava”. Toisen näkökulma onneen antaa psykologi ja psykoterapeutti Maarit Lassander, joka puhuu siitä miten raha ja mielen hyvinvointi liittyvät yhteen.

Merkityksellisyyttä, hyvää itselle ja muille - näin tiivistetään huoltamon tämänkertaisessa jaksossa syitä, miksi hyväntekeväisyysjuoksut ja muut liikunnalliset tempaukset vetävät puoleensa, yhdistämään oman itsensä haastamista ja toisaalta muiden auttamista.

Bold Projects rf on nuorten helsinkiläisten hyväntekeväisyyteen keskittyvä yhdistys, joka kerää rahaa extreme-urheilutempauksillaan eri tarkoituksiin. Takana on mm. soutureissu Tukholmasta Helsinkiin Itämeren hyväksi ja viime kesän Bold Offroad viiden yön juoksu Haminan suurlipulta Neitvuoren huipulle Mikkeliin, jolla kerättiin varoja Mieli ry:lle. Boldin Valtteri Ikäheimo ja Linus Lehto kertovat mikä saa nuoret miehet laittamaan itsensä likoon hyvän asian puolesta?

Kapua kerää puolestaan varoja kehitysmaiden tukemiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Vuodesta 2006 on Kapuamalla kerätty yli 1 000 000 euroa kehitysmaiden ihmisten ja luonnon hyväksi. Kapua on tarjonnut yli 200 suomalaiselle mahdollisuuden osallistua kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Kaksi heistä, Tiina Koutajoki ja Tero Mäkinen, kertovat millaisen jäljen Kapua heihin jätti.

Sylva ry:n Fuck Cancer Run järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti syyskuun 12. päivä. Millaisia fiiliksiä on vapaaehtoisella Johanna Pikkaraisella? Miksi hyväntekeminen kannattaa?

Jenny Lehtinen on kehopositiivisuuden tunnetuin puolestapuhuja. Yle Puheen Aktissa juontajana nykyään työskentelevä Jenny on koonnut nyt omat kokemuksensa ja ja näkemyksensä lihavuudesta, laihduttamisesta ja elämänhallinnasta Vaakakapina -kirjaksi. Koko ikänsä painonsa kanssa kamppaillut Jenny Lehtinen haluaa kyseenalaistaa ajatusmallin, jonka mukaan paino määrittelee ihmisen arvon.

Tässä huoltamon jaksossa pyritään Jennyn kanssa haastamaan ajatukset painosta ja puhumaan painosta uudella tavalla. Keskustelu pyörii usein lihavuuden terveyshaittojen kauhistelussa ja negatiivisten ajatusmallien pyörittelyssä kun oikeasti hyväksyntä ja positiivisuus voisi tuoda hyvinvointia huomattavasti enemmän.

Luonnossa oleskelu ja liikkuminen lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Luonto auttaa palautumaan stressistä ja unohtamaan arjen huolet sekä parantaa mielialaa. Verenpaineen alenee ja sydämensyke tasoittuu. Ihminen elpyy etenkin luonnossa sijaitsevissa mielipaikoissaan - oma rakas mielimaisema vie stressin tehokkaammin kuin vieraammaksi koettu luontoaihe.

Suomen luonnon päivää vietetään elokuun viimeisenä viikonloppuna ja tästä innostuneena huoltamolla saadaan inspiraatiota retkeilyyn.

Suomen ladun viestinnänsuunnittelija Sampsa Sulonen kertoo pidemmista retkistään ja vie muun muassa seikkailulle Etelä-Amerikkaan. Suomen ladun hankesuunnittelija Elli Keisteri-Sipilä puolestaan liputtaa lähiretkeilyn nimeen ja vinkkaa helppoja kohteita, joissa voi retkeillä vaikkapa lasten kanssa.

Pysyvässä elämäntapamuutoksessa on aina kyse motivaatiosta ja psykologisesta joustavuudesta. Pelkkä päätös tehdä asioita eri tavalla kuin ennen ei riitä.

“Tahdonvoima on kuin lihas, joka ei aina ole vahvimmillaan ja siksi elämäntapamuutosta ei pidä tehdä pelkän itsekurin voimalla” painottaa psykologi Anu Tevanlinna, joka on kirjoittanut kirjan “Hyvinvointia mielelläsi”.

Arvot sitovat elämäntapamuutoksen laajempaan kokonaisuuteen. Elämäntapamuutos ei ole muusta elämästä irrallaan oleva projekti, vaan elämän kokonaiskuva tulee ottaa muutoksessa huomioon. Muu elämä ei jää tauolle vaikka päättäisikin alkaa liikkua enemmän.

Miten elämäntapamuutos kannattaisi tehdä? Kuinka pohtia omia tavoitteita tai arvoja? Miten muutoksesta tulisi pysyvä eikä taas uudenvuoden jälkeen tarvitsisi aloittaa samaa projektia uudelleen?

Huoltamon vieraaksi saapuu Anu Tevanlinna, joka on laillistettu psykologi, sertifioitu coach, hyvinvointia ja muutoksia edistävä valmentaja ja mindfulness-ohjaaja.