Sosiaalipolitiikka ja ylipäätään “sosiaalisen” piirin kehittyminen ovat olleet keskeinen osa hyvinvointivaltion rakentumista pitkällä aikavälillä. Sosiaalisen kysymyksiin ja keskusteluihin sosiaalipolitiikan instituutioista, käytännöistä ja ratkaistavista ongelmista on vahvasti liittynyt myös kontrollin teema - sosiaalipolitiikan kautta on harjoitettu ohjausta, valvontaa ja myös jaettu rankaisuja, joiden kohteena työväestöllä on ollut keskeinen asema. Sosiaalisen piiri ja kontrolli ovat olleet osa myös työväenliikkeen omaa toimintaa, jossa on niin ikään käyty keskustelua ihanteellisesta toimijasta pyrkien samalla kehittämään työväkeä toivottuun suuntaan.
Tässä ensimmäisen kauden viimeisessä jaksossa tarkastelemme sosiaalipolitiikkaa kontrollin näkökulmasta. Kuinka sosiaalipolitiikan kautta on valvottu, ohjattu ja jopa rankaistu? Kenelle kontrolli on suunnattu, ja millä tavoin? Pohdimme myös, miten hyvinvointivaltion rakentuminen vaikutti kontrollin muotoihin, ja kysymme, ketkä ovat olleet kontrollin kohteena eri aikoina – ja ketkä sen toteuttajina. Keskustelemme myös siitä, mihin elämänalueisiin sosiaalipoliittinen kontrolli on kohdistunut – työhön, kotiin, vapaa-aikaan – ja pohdimme, onko kontrollia ollut mahdollista vastustaa. Keskustelu painottaa työväentutkimuksen näkökulmia ja liikkuu pitkällä aikavälillä ulottuen myös nykykeskusteluun.
Asiantuntijat: Leena Enbom ja Sakari Saaritsa
Haastattelija: Elina Hakoniemi
Miksaus: Jussi Lahtinen
Lähteet:
Enbom, Leena (2014): Työväentalolle vai seurahuoneelle? Työväen vapaa-ajantoiminta, politiikka ja vastarinta 1920- ja 1930-lukujen tehdasyhdyskunnassa. THPTS.
Enbom, Leena (2023): The working poor: labour strategies of erlfare recipients in Helsinki 1890-1970. University of Helsinki.
Saaritsa, Sakari (2003): Kerjäläisyys sosiaaliturvajärjestelmänä. Teoksessa Saaritsa, Sakari & Teräs, Kari (toim.): Työväen verkostot. Väki voimakas 16, THPTS, 235-265.
Saaritsa, Sakari & Selin, Sinikka (toim.) (2016): Työväki ja sivistys. Väki voimakas 29, THPTS.