University of Eastern Finland

Nykyään puhutaan paljon metsien merkityksestä hiilinieluina. Metsien pitäisi antaa kasvaa, mutta samalla niitä pitäisi hakata, jotta niistä saataisiin rahallista hyötyä.

Mitä tämä tarkoittaa tavallisen metsänomistajan kannalta? Miten oman metsän hiilivarastot lasketaan? Ja millä hinnalla olisi kannattavaa lopettaa hakkuut kokonaan? Kuuntele metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkalan mietteitä aiheesta!

Tekstivastine:

https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-oma-metsa-hiilinieluna

Koronakriisi pakottaa meistä jokaisen miettimään totuttua arkea uusiksi. Kriisi horjuttaa kokemustamme elämänhallinnasta ja haastaa meitä etsimään elämän merkityksellisyyden kokemuksia uudella tavalla.

Mitä korona-arjesta ajatellaan Suomessa, Espanjassa, Italiassa ja Puolassa? Tätä selvitetään kansainvälisessä tutkimusprojektissa. Haastateltavana on yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen.

Tartuntataudit ovat muuttaneet historian kulkua vuosituhansien ajan. Kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen kertoo, että olemme unohtaneet tartuntatautien olemassaolon lähes täysin, kun ei-tarttuvat taudit ovat olleet etualalla keskustelussa ja kansanterveyden tutkimuksessa.

– Tartuntataudit ovat luonnossa käytävä taistelu, jossa eliöt kamppailevat elintilasta. Tätä kamppailua on käyty aina, mutta se muuttaa muotoaan historian kuluessa ja nyt käynnissä on taistelu koronapandemiaan liittyen.

Itä-Suomen yliopiston tuore kasvatustieteen professori Markku Niemivirta ampuu alas tieteenalansa myyttejä Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin Tapio Määtän haastattelussa.

Miksi myytti diginatiiveista ei pidä paikkaansa? Entä miksi erilaiset oppimistyylit eivät olekaan kaiken oppimisen perusta? Kuuntele!

Koronaviruksen leviäminen on kääntänyt koko maailman katseet epidemioihin ja pandemioihin. Mitä olemme oppineet maailmalla aiemmin riehuneista taudeista? Millaisia ovat pandemian kehittymisen vaiheet ja uhkatasot? Entä miten tartuntataudit leviävät joukkoliikenteen solmukohdissa? Akateemisen vartin haastateltavana on tutkimusjohtaja Pertti Pasanen.

Ilmastonmuutokseen varautuminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ympäristöriskien ehkäisy – ympäristöoikeus painii muun muassa näiden maailmaasyleilevien teemojen kanssa.

Itä-Suomen yliopistossa ympäristöoikeuden professorina toimivan Niko Soinisen erityisalue eli vesioikeus on erityisen ajankohtainen kun jättimäiset biotuotetehtaat hakevat toiminnalleen ympäristölupia. Kuuntele lisää!

Ilmastonmuutos vaikuttaa allergikkojen elämään Suomessa, kun siitepölykaudet pitenevät, siitepölyjen määrät muuttuvat ja allergiataakka lisääntyy uusien vieraslajien myötä.

Suomen Akatemian rahoittamassa ALL-IMPRESS -hankkeessa selvitetään siitepölykausien dynamiikassa ja allergiataakassa odotettavia muutoksia ja mietitään keinoja muutoksiin sopeutumiseksi. Tutkimuksesta kertovat apulaisprofessori Marjut Roponen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Mika Komppula Ilmatieteen laitokselta.

Itä-Suomen yliopisto syntyi vuoden 2010 alussa, kun Joensuun ja Kuopion yliopistot päättivät yhdistää voimansa tiivistääkseen itäsuomalaista yhteistyötä.

– Tämä fuusio on ainutlaatuinen suomalaisessa yliopistohistoriassa. Strategioiden valossa yliopiston ensimmäisen vuosikymmenen taivalta voisi kutsua matkaksi monialaisuudesta tieteidenvälisyyteen, kuvaa rehtori Jukka Mönkkönen. Kuuntele haastattelu!

Vuorovaikutus, tuki ja palaute ovat avainasemassa työstä innostumisessa, toteaa työelämän vuorovaikutuksen merkitystä työn mielekkyyteen, työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen tutkinut psykologian lisensiaatti Petri Karkkola.

Arkinen vuorovaikutus työtovereiden kanssa voi olla yllättävänkin suuressa roolissa työhyvinvoinnin kannalta. Mitä on hyvä työ? Kuuntele lisää!

Psykologinen sopimus on työntekijän ja työnantajan vastavuoroinen sanaton sopimus, jossa määritellään yhteisen työtaipaleen karttamerkkejä. Psykologisen sopimuksen täyttyminen lisää työntekijän tyytyväisyyttä, tuottavuutta ja sitoutumista ja sen rikkoutuminen puolestaan aiheuttaa työtyytymättömyyttä ja heikentää organisaatioon sitoutumista.

Tutkija, työnohjaaja Marjo Ring kertoo psykologisesta sopimuksesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.