University of Eastern Finland

Kestävään yhteiskuntaan pyrkiminen vaatii meiltä kaikilta uudenlaisia ratkaisuja kuluttamisen, kulkutapojen ja ravitsemuksen suhteen.

Kestävyyspyrkimyksissä ei kuitenkaan ole välttämättä kyse luopumisesta, vaan tyytyväisyyden parantumisesta ja kestävästä hyvinvoinnista, toteaa apulaisprofessori Arto O. Salonen. Kuinka kestävyyssiirtymä tehdään radikaalisti, mutta lempeästi?

Alzheimerin taudin ehkäisyä ja hoitoa etsittäessä on keskitytty pääasiassa aivoihin kertyvän haitallisen proteiinin, amyloidin tuotannon vähentämiseen. Entäpä jos ratkaisu löytyykin ihmisen aivojen tulehdussolujen eli mikrogliojen toiminnasta?

Nuorempi tutkija Henna Konttinen kertoo, että mikrogliojen aineenvaihdunnasta voi tulla vaihtoehtoinen kohde uusille Alzheimerin tautiin kehitettäville hoidolle.

Itä-Suomen yliopistolla käynnistyi vuosi sitten kaksivuotinen tutkimushanke, jossa kansalaisten keräämien näytteiden avulla selvitetään kekoja rakentavien muurahaisten levinneisyyttä sekä tarkempia elinympäristövaatimuksia.

– Tämä on ylivoimaisen hieno tapa kerätä tällainen aineisto. Ihmiset ovat innoissaan ja tyytyväisiä, että ovat päässeet osallistumaan tutkimuksen tekoon, kuvaa apulaisprofessori Jouni Sorvari käynnissä olevaa muurahaiskeräystä.

Kuuntele kuinka tutkimus etenee!

Huippututkimusta, soveltavaa toimintaa, yritystoimintaa, koulutusta ja kumppanuuksia, muun muassa tätä on avoin terveysalan innovaatioekosysteemi Kuopio Health.

Kuopio Health -innovaatioekosysteemissä yritykset, tutkijat ja julkiset toimijat jakavat keskenään osaamista, ideoita ja verkostoja innovaatioiden ja liiketoiminnan vauhdittamiseksi.

Haastateltavana on Kuopio Health -osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Holopainen.

Tuore tutkimus toi uutta tietoa yhden Suomen arvostetuimman kalan eli kuhan liikkumisesta ja ravinnonkäytöstä. Kuhan todettiin olevan vaelluskala, joten kalakantoja on tarpeen säädellä myös järvikohtaisesti. Kuhatutkimuksesta kertoo yliopistotutkija Hannu Huuskonen.

Moniammatillisuus on noussut vahvasti keskiöön sosiaali- ja terveysalalla. Yliopistonlehtorit Kaarina Mönkkönen ja Taru Kekoni kertovat, että sujuva yhteistyö ja rajojen ylittäminen korostuvat alan murroksessa ja palveluiden digitalisoituessa. Mönkkönen ja Kekoni ovat kirjoittaneet yhdessä Aini Pehkosen kanssa hiljattain julkaistun kirjan aiheen tiimoilta.

Luottamuksella myydään vakuutuksia, autoja ja maitoa, sillä voitetaan eduskuntavaalit ja muodostetaan hallitus. Luottamus on yksi hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista.

Miksi luottamus kukoistaa Suomessa? Entä millaisia ovat luottamusta synnyttävät mekanismit? Haastateltavana on yliopistotutkija Antti Kouvo.

Punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja suositellaan käytettäväksi enintään 500 grammaa viikossa. Miehistä tämän suosituksen ylittää 79 prosenttia ja naisista 26 prosenttia.

Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi.

Mikä selittää lihaan painottuvan ruokavalion epäterveellisyyttä? Haastateltavana ravitsemusepidemiologian dosentti Jyrki Virtanen.

Suomalaiset syöpäpotilaat arvioivat yleisesti hoidon laadun hyväksi ja terveydenhuollon ammattilaisten toiminnan erinomaiseksi. Potilaat kuitenkin toivovat enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Millainen merkitys syöpäpotilaan kokemuksella hoidosta on hoitotulokseen? Haastateltavana professori Katri Vehviläinen-Julkunen.

Sytytä tuli kuivalla puulla ja vajaalla tulipesällisellä, puun lisäysvaiheessa lisää isompia puita, mutta kerralla vähemmän. Näin tiivistää puun pienpolton vinkkejä FM Miika Kortelainen. Hän tarkasteli väitöksessään puuta polttavan tulisijan ja eri biomassoja hyödyntävän pienkattilan muodostamia kaasu- ja hiukkaspäästöjä.