Vallan maantiede

Joulukuussa Israel tunnusti Somalimaan itsenäisyyden ensimmäisenä maana maailmassa. Strategisesti tärkeällä paikalla, Punaisenmeren rannalla sijaitseva Somalimaa on osa Somaliaa, vaikka alue julistautui itsenäiseksi jo vuonna 1991. Nyt maa on saanut ensimmäistä kertaa kansainvälistä tunnustusta ja tärkeän liittolaisen.

Mitä Israel haluaa Somalimaasta ja miten sen toimet liittyvät sotaan Irania ja sen vastarinta-akselia vastaan? Entä mitä Somalimaa tilanteesta hyötyy? Yhteistyön tekeminen Israelin kanssa tekee Somalimaasta maalitaulun useiden suurvaltojen - niin Turkin, Kiinan kuin Saudi-Arabiankin silmissä. Vastaavasti Somalimaalla on Israelin lisäksi tukenaan myös Etiopia, Taiwan sekä Yhdysvallat. Spekulaatiot kiihtyvätkin sen suhteen, että seuraavaksi Somalimaan itsenäisyyden tunnustaa Yhdysvallat. Mitä siitä seuraisi? Alkaako suurvaltojen välinen proxy-sota sittenkin Afrikan sarvessa?

Vuonna 2022 Jemenin sisällissodan osapuolet sopivat tulitauosta, jota seurasi väkivaltaisuuksien laantuminen. Pinnan alla kuitenkin kyti. Huthikapinalliset saivat Gazan sodasta uutta nostetta propagandalleen ja ovat nyt sotilaallisesti vahvempia kuin koskaan. Viime joulukuussa avoimeen konfliktiin ajautuivat myös Arabiemiraattien aseistamat eteläisen Jemenin separatistit ja Saudi-Arabian tukemat hallituksen joukot. 

Mistä Jemenin eri sotilaallisten ryhmien taisteluissa on kyse? Miten huthikapinallisista kasvoi kaikessa hiljaisuudessa Lähi-idän vaarallisin militanttiryhmä? Ja voiko maa, jonka kahtiajakautumisella on niin pitkä historia, ikinä saavuttaa rauhaa?

Vuosi lähestyy loppuaan ja on aika pysähtyä pureskelemaan kuluneen vuoden tärkeimpiä tapahtumia ja suunnata katsetta ensi vuoteen.

Mitä opimme Yhdysvaltojen uudesta kansallisen turvallisuuden strategiasta, ja miten se auttaa meitä ennakoimaan tulevaa? Entä millaista maailmanjärjestystä povaa tasavallan presidentti Alexander Stubb tuoreessa esseessään? Kuka voitti kauppasodan, vai voittiko siinä kukaan?

Aiheet eivät lopu ensi vuonnakaan. Tekoäly, teknologiakilpailu, ilmastonmuutos ja kilpailu viljelykelpoisesta maasta. Myös nämä teemat pysyvät suurvaltakilpailun keskiössä ja aiheuttavat jännitteitä. Onko edessä toivon vai kaaoksen vuosi?

Voimapolitiikan aikakaudella suuret vievät ja pienet vikisevät. Liittoumia luodaan, ja lupauksia petetään. Ja siinä sivussa hierotaan diilejä. Miten tässä pelissä pärjää Afrikka, jolle jaettiin lähdössä huonommat kortit? 

Liian usein puhumme Afrikasta suurvaltapolitiikan näyttämönä, ja liian harvoin pohdimme, olisiko Afrikasta suurvaltapeluriksi. Mitä siihen vaadittaisiin? Kuka sitä johtaisi? Ja uskooko siihen kukaan?

Paholainen pukeutuu hijabiin. Näin totesi kenialainen aktivisti Boniface Mwangi Tansanian vaalipäivänä pari viikkoa sitten. Kun Tansania sai ensimmäisen naispresidenttinsä vuonna 2021, ilmassa oli runsaasti optimismia. Samia Suluhu Hassan lunastikin odotukset alussa, ja vapautti esimerkiksi poliittisia vankeja. Vähitellen presidentin otteet kuitenkin muuttuivat yhä itsevaltaisemmiksi, ja tuoreimmat vaalit olivat jo suoranainen demokratian irvikuva. Mitä Suomenkin kehitysyhteistyön lempilapselle oikein tapahtui? Ja mikä on Kiinan rooli siinä, että Tansania luisuu yhä kovempaa vauhtia kohti suoranaista diktatuuria?

Yhdysvallat toi maailman suurimman sotalaivan Karibianmerelle ja uhkaa Venezuelaa sotatoimilla. Trumpin mukaan kyse on huumeiden vastaisesta sodasta, mutta onko todella näin? Sosialistinen Venezuela on olemassaolollaan ärsyttänyt Yhdysvaltoja pitkään, ja nyt mitta saattaa olla täynnä. Mutta kuinka helppoa Maduron hallinnon kaataminen on? Ja onko uhkana jopa laajempi alueellinen konflikti?

Presidentti Trump kehuskelee päättäneensä lyhyen virkakautensa aikana jo seitsemän sotaa. Yksi niistä on konflikti Itä-Kongossa. Ylevistä puheista huolimatta konflikti on kuitenkin ratkaisematta eikä sen keskeisiä osapuolia ole edes huolittu mukaan rauhanneuvotteluihin. Kongon demokraattisessa tasavallassa on käyty monta veristä sotaa viime vuosikymmeninä. Tuoreimpien taisteluiden juuret juontavat siirtomaa-aikaan, keinotekoisiin rajoihin ja Ruandan kansanmurhaan. Ja kuten usein - tätäkin sotaa ruokkivat Kongon rikkaudet. Onko rauha edes mahdollinen, kun niin moni taho hyötyy konfliktin jatkumisesta?

Iranin valtion historia on yksi maailman pisimmistä ja monivaiheinen on myös maan historia suhteessa ulkovaltoihin. 70-luvun lopun islamistisesta vallankumouksesta lähtien maa on ollut kansainvälisen yhteisön hylkiö. Nyt Iran on ennennäkemättömässä ristipaineessa: pakotteiden köyhdyttämä kansa janoaa vapauksia, mutta pelkää myös uusia Israelin iskuja. Miten Iranissa menee sodan jälkeen ja miltä tulevaisuus näyttää?

Mali, Burkina Faso, Niger… Yksi toisensa jälkeen armeija otti vallan ranskankielisessä Afrikassa. Pian uudet johtajat marssittivat Ranskan joukot ulos maasta ja toivottivat venäläiset tervetulleeksi. Mitkä ovat Venäjän tavoitteet Afrikassa ja mihin perustuu sen kasvava vaikutusvalta Sahelin alueella? Ja voiko imperialistinen itänaapurimme voittaa puolelleen myös afrikkalaisten sydämet?

Kiina on omasta mielestään maailmannapa. Monet Kiinan kansallisen turvallisuuden huolenaiheista kilpistyvät Etelä-Kiinan merelle. Yhdysvallat liittolaisineen on piirittänyt Kiinan eteläpuolelta, ja se osaltaan selittää Kiinan ystävyyttä Venäjän kanssa. Etelä-Kiinan meri on Kiinalle kriittinen kauppareitti ja luonnonvarojen lähde. Pääsy merelle on myös tärkeää, mikäli Kiinan olisi toimittava Taiwanin suhteen. Mikä on yhden Kiinan politiikka? Mitä tarkoittaa Yhdysvaltojen strategisen epämääräisyyden linja? Ja kuinka todennäköistä on, että seuraava suurvaltojen välinen konflikti käydään Kiinan eteläisillä merialueilla?