Koronakriisi iski ensimmäisenä matkailuun. Euroopassa matkailu on yksi suurimmista elinkeinoista, joten taloudelliset menetykset ovat mittavia. Nyt tärkeintä on tukea yrityksiä akuutissa kassakriisissä. ”Tämän jälkeen matkailu ei palaa enää ennalleen. Ihmisten arvot ja asenteet muuttuvat. Suomen vahvuudet kuitenkin kantavat”, arvioi Visit Finland yksikön johtaja Paavo Virkkunen Business Finlandista.

Koronarajoitukset osuivat suoraan taide- ja kulttuurikenttään, vaikka näissä poikkeusoloissa kulttuurielämyksiä juuri tarvittaisiin. ”Ala on kuitenkin ideoinut mitä huikeampia uusia luovia tapoja toimia koronarajoitusten aikana. Ihmisten hyvinvoinnille sillä on iso merkitys. Jokaiseen viikkoon tarvitaan kulttuuriannos”, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen muistuttaa.

Koronakriisi on nostanut keskusteluun huoltovarmuuden ja omavaraisuuden. Suomen teollisuus on osassa tuotteita ja materiaaleja hyvin riippuvainen tuonnista. Globaalit arvoketjut tulevat tämän kriisin seurauksena muuttumaan, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ala-Yrkkö.

Koronakriisin seurauksena päästöt on pudonneet nopeammin kuin ehkä kukaan olisi uskonut. Toisaalta monia tärkeitä ilmastopolitiikan päätöksiä on lykätty. Mitä koronakriisi tarkoittaa ilmaston kannalta? Tätä arvioi Sitran johtaja Mari Pantsar.

Koronarajoitukset ovat sulkeneet koulujen ovet ympäri maailmaa. Suomalaisten koulujen nopea loikka etäopetukseen on ollut huima, kehuu Sivistystyönantajien elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Laura Rissanen. Hän kuitenkin muistuttaa, että poikkeusolojen jälkeen on entistäkin tärkeämpää investoida koulutukseen.

Koronavirus on valtava isku taloudelle Toipumista kuitenkin helpottaa se, ettei tuotantorakenteita ole tuhoutunut, ja patoutunutta kysyntää on, arvioi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen. Nyt tärkeintä on välttää konkurssiaalto.

Käsien pesemisen lisäksi koronauhkan aikana on tärkeää muistaa myös kyberhygienia. Poikkeustilanteen nostama digiloikka on otollinen kasvualusta disinformaatiolle ja kyberrikollisuudelle, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell.

Vaikka Euroopan unionin monissa uhkakuvissa virukseen ja pandemiaan oli varauduttu, ei kuitenkaan tällaisessa mittakaavassa. Nyt lähes kaikki jäsenmaat ovat yhtä aikaa akuutissa kriisissä, mikä on nostanut esiin useita haavoittuvaisuuksia, sanoo Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen.

Koronaviruksen torjumiseksi EU:n ulkorajat ja lähes kaikki sisärajat on suljettu. Osassa jäsenmaita rajoitetaan myös maan sisäistä liikennettä. Mitä tämä tarkoittaa elinkeinojen ja tavarakuljetusten kannalta, Kauppakamarin liikenteen ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Päivi Wood?