Astetta parempi elämä Podcast

Pitkäaikaispotilaasta mielenterveysalan työntekijäksi – ”Onneksi minua lopulta kuunneltiin” | Toivon tuoja -sarjan 7.osassa vieraanani on nimimerkki ”Joku toinen”.

Muun muassa näistä asioista puhumme tässä jaksossa:

Jaksossa mainittua:

Psykologi Ronald Bassmanin haastattelu Madness Radio podcastissa. Täältä löydät hänen haastattelun True Psychiatry podcastissa.

Bassmanin kirja A Fight to Be.

Tomi Bergströmin haastattelu: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström

Vieraani kirjoitukset Mad in Finlandin sivustolla.

Kaikki Toivon tuoja -sarjan jaksot löydät täältä.

Oletko jo katsonut maksuttoman 3 toipumisen mahdollistavaa ajattelutapaa -luennon?

The post Pitkäaikaispotilaasta mielenterveysalan työntekijäksi appeared first on Astetta parempi elämä.

Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! | Masennuslääkkeiden käyttäjiä on Suomessa jo yli 600 000.

En tiedä, oletko jo nähnyt esimerkiksi Kelan tutkimus ja tilastot tilillä X:ssä vastaan tullutta tietoa siitä, että masennuslääkkeiden käyttäjiä on Suomessa jo yli 600 000. Minusta meillä on ongelma, josta meidän täytyy puhua.

Äsken mainitussa tilastossa näkyy masennuslääkkeiden käyttömäärä vuosina 2011-2023.

Etsiessäni tilastoja siitä psyykenlääkkeiden käyttömääristä ennen vuotta 2011 tuli vastaan mm. Ida-Emilia Helantin lääketieteen kandin tutkielma Muutokset psyykenlääkkeiden kulutuksessa 1996–2011 iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin mukaan. Siitäkin näkyi hyvin, että masennuslääkkeiden käyttömäärä on lisääntynyt paljon jo tuolloin.

Mikä ongelma tässä nyt sitten on, että masennuslääkkeiden käyttäjiä on näin paljon?

Selventääkseni mikä pulma tässä minusta on, ehdotan vilkaisemaan tätä aiempaa Kelan tutkimus ja tilastot -tilin päivitystä, jossa mainitaan, että mielenterveyskuntoutujien määrä on kasvanut 890% viimeisen 25 vuoden aikana.

Psyykenlääkkeiden, esim. masennuslääkkeiden käyttömäärän kasvaessa on samalla siis kasvanut myös mielenterveyskuntoutujien määrä. 

Minusta meidän tarvitsee enemmän ja avoimemmin keskustella siitä, toimivatko nämä lääkkeet? Onko niistä hyötyä?

Mikä meille kertoo siitä, että nämä lääkkeet täällä tosielämässä toimii ja että niitä kannattaa määrätä siihen tahtiin kuin niitä määrätään, kun se lopputulos on tähän mennessä ollut se, että ihmisiä päätyy mielenterveyskuntoutujiksi aina vain enemmän?

Missä vaiheessa me oikeasti alamme vakavasti pohtia, onko sillä oikeastaan suurta merkitystä, jos lääke vaikuttaa toimivan julkaistujen tutkimusartikkeleiden perusteella, jos ne tulokset eivät näy myös ihmisten elämässä?

Ja toisaalta meidän olisi tärkeää keskustella enemmän myös siitä, mitä sillä tarkoitetaan, kun tutkimusartikkeleissa sanotaan, että ”lääke toimii”.

Tähän liittyvistä pulmista olen kirjoittanut mm. Psyykenlääketutkimusten ongelmat | 7+ keskeistä syytä, miksi lääkkeet eivät monilla toimi -artikkelissa.

Aihetta käsitellään myös Hoitoresistentti masennus -artikkelissa.

Olen näissä aiemmissa blogiartikkeleissa kertonut, mitä tätä aihetta tutkivat lääkärit, psykologit, psykiatrit, muut tutkijat ovat kirjoittaneet psyykenlääketutkimuksiin liittyvistä pulmista.

Niistä käynee ilmi mm. syitä siihen, mitä se käytännössä tutkimuksissa tarkoittaa, että ”hoito toimii” vs. mitä monet ihmiset ajattelevat sen tarkoittavan, kun heille jotakin hoitoa suositellaan. 

Meidän täytyy uskaltaa kysyä, että mitä jos nämä meidän yleiset hoitokeinot ovat osasyy siihen, että ihmiset voi aina vain huonommin.

Lisäksi meitä, jotka olemme toipuneet jotenkin muutoin kuin näillä yleisillä keinoilla, alkaa olla jo niin paljon, ettei meitä mielestäni voi enää pitkään ohittaa erikoisina poikkeuksina.

Ihmisiä, jotka ovat aiemmin olleet hoidettavana näillä keinoilla, mutta päätyneet toteamaan: ”Tämä hoito ei toimi, tämä ei auta. Saamani hoito ei vie tilannettani ja elämääni hyvään suuntaan.”

Tämä on aihe, mikä ei varmaankaan usein tule puheeksi, mutta meitä on aika paljon.

Olemme olleet potilaina tässä nykyisessä hoitojärjestelmässä, ja päätyneet luopumaan potilaan roolista ja löytämään avun jostain muualta, kuka mitenkin. 

Esimerkiksi minulle on kyllä sanottu: ”Ei sinulla sitten varmaan niin vaikeaa ollutkaan, kun kerran toivuit jotenkin muutoin kuin lääkehoitojen avulla.”

Mitä jos onkin niin, että meidän oikeasti kannattaisi kuunnella niitä jotka on toipuneet jotenkin muutoin, ja päässeet siitä potilaan roolista eroon jotenkin muutoin?

Siksi esimerkiksi Toivon tuoja -sarja on olemassa. 

Meidän tarvitsee enemmän ja vakavasti keskustella siitä, millä perusteella näitä lääkkeitä määrätään niin paljon ja minkä takia hoito keskittyy niin pitkälti näihin.

Lisäksi on oleellista pohtia, miksi ihmiset, jotka on päässeet elämässä eteenpäin mielellään laittavat sanan ”hoito” lainausmerkkeihin.

Tästä on ollut puhetta mm. tässä Toivon tuoja sarjan jaksossa: Psykiatrian absurdissa todellisuudessa – Etenevän psykoosisairauden puhkeaminen vai ymmärrettävä kriisi?

Ymmärrän, että tämä on ikävä asia pohdittavaksi: Mitä jos nämä meidän yleiset hoitokeinot, ja se miten ihmisiä pyritään auttamaan, pahentaa tilannetta avuksi olemisen sijaan?

Minusta meidän täytyy uskaltaa keskustella tällaisesta vaihtoehdosta.

Oletko jo katsonut maksuttoman 3 toipumisen mahdollistavaa ajattelutapaa -videoluennon?

Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia tästä postauksesta herää!

The post Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! appeared first on Astetta parempi elämä.

Edistysaskel psykiatriassa – Kerro tästä lääkärillesi!

Välillä tuntuu siltä, että tuskallisen hitaasti asiat muuttuu psykiatrian parissa, vaikka muutettavaa ja muutostoivetta olisi paljon. Tänä vuonna (2024) on tapahtunut kuitenkin eräänlainen edistysaskel. 

Kyse on uuden The Maudsley Deprescibing Guidelines kirjan julkaisusta.

The Maudsley Prescribing Guidelines -kirjasarja opastaa psyykenlääkkeiden käytössä.

Deprescribing Guidelines -kirja on tervetullut ja tarpeellinen lisä tähän kirjasarjaan, ja se siis opastaa, miten turvallisesti voi vähentää tai lopettaa psyykenlääkityksiä. Tässä ensimmäisessä teoksessa on muutamia eri lääkeryhmiä, mm. mielialalääkkeet. 

Vastikään kuuntelin psykiatri Josef Witt-Doerringin ja psykiatri Jon Jureidinin keskustelun aiheesta How Pharma Controls Psychiatrists. Hekin puhuivat tästä poikkeuksellisesta teoksesta. 

Jureidini mainitsi, että tämän kirjan julkaisu vaikuttaa melko radikaalilta ottaen huomioon sen, että Maudsley on yksi konservatiivisimmista psykiatrian instituutioista. 

Kirjan ovat kirjoittaneet David Taylor, joka on kaikkien The Maudsley Prescribing Guidelines -teosten johtava kirjoittaja ja psykiatri Mark Horowitz. 

Syy, miksi tällainen kirja oli mahdollista julkaista, on kiinnostava. 

Psykiatri Mark Horowitzilla on omakohtaista kokemusta siitä, ettei masennuslääkkeestä vieroittautuminen onnistunutkaan niin yksinkertaisesti kuin oppikirjat, professorit, kollegat ja viralliset ohjeistukset kertoivat. Hän joutui törmäämään siihen, että erilaisissa netin vertaisryhmissä oli enemmän tietoa siitä, miten lääkitystä vähennetään turvallisesti. Nämä hänen kokemuksensa ohjasivat hänet tutkimaan sitä, miten lääkkeistä voisi vieroittautua turvallisemmin.

Jureidini lisäsi, että yksin Horowitz tuskin olisi saanut aikaan tällaisen Deprescribing teoksen lisäämistä Maudsleyn teoksiin. Sattuu olemaan niin, että tämän teossarjan johtava kirjoittaja, professori David Taylor on myös omakohtaisesti kokenut vaikeuksia masennuslääkevieroituksessa.

Sen takia saimme tällaisen uuden teoksen tähän lääkäreille suunnattuun kirjasarjaan.

Tämä on edistysaskel. Todellakin. Mutta sinänsä on surullista, että tarvitsemme ns. ammattilaisten omakohtaisia kokemuksia siitä, että nykyiset viralliset ohjeistukset ei ehkäpä pidäkään paikkaansa.

On surullista, että tarvitaan riittävän kunnioitettavalla ammatillisella tittelillä varustettu ihminen kertomaan, että olemme ymmärtäneet asian väärin.

Taatusti monille psykiatreille ja lääkäreille on tästä jo heidän ”potilaat” kertoneet. 

Onni onnettomuudessa sinänsä, että esimerkiksi Mark Horowitz päätyi tutkimaan tätä vieroitusasiaa tarkemmin. Hän on mm. selventänyt sitä, miksi ns. häviävän pieni annos lääkettä voi vaikuttaa lääkevieroittautujaan tosi paljon, vaikka monien lääkärien mielestä pienet annokset eivät voi vaikuttaa sillä tavalla kuin potilaat ovat väittäneet.

Ehdotan, että kerrot tuosta kirjasta lääkärillesi ja kehotat myös tuttavia tutustumaan asiaan. Esimerkiksi masennuslääkkeiden käyttäjiä kun on Suomessa yli 600 000.

Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – Vieraana Tomi Bergstöm

MAKSUTON 3 toipumisen mahdollistavaa ajattelutapaa – luento

The post Edistysaskel psykiatriassa – Kerro tästä lääkärillesi! appeared first on Astetta parempi elämä.

Hyvän mielen luovuushaaste – Osallistujan kokemus

Tällä videolla juttelen Jennin kanssa siitä, millaista oli osallistua Hyvän mielen luovuushaasteeseen. Mitä odottamatonta tapahtui haasteen aikana? Entä millä tavalla hän katselee maailmaa luovuushaasteen jälkeen?

Lisätietoa Hyvän mielen luovuushaasteesta löydät täältä.

Sinua voisi kiinnostaa myös: Mitä tehdä jos toipuminen ei edisty

The post Hyvän mielen luovuushaaste – Osallistujan kokemus appeared first on Astetta parempi elämä.

Kriisivaihe on osa ihmisenä kasvamista – vieraana Katya Maantaika | Tässä Toivon tuoja -sarjan jaksossa vieraanani on Katya Maantaika. Miten Katya aikanaan päätyi psykiatriseen hoitoon? Mikä hoidossa järkytti? Miten hän nyt suhtautuu ihmiselämän kriiseihin? Muun muassa näistä aiheista Katya jakaa ajatuksia tässä jaksossa.

Katya on yhtenä kirjoittajana Kultainen sulka -yhteisössä. 

Lisätietoa Toivon tuoja -sarjasta löydät täältä. 

Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström

Keskustelussa Katyan kanssa mainitsin myös tämän aiemman Toivon tuoja -sarjan jakson: Psykiatrian absurdissa todellisuudessa – Etenevän psykoosisairauden puhkeaminen vai ymmärrettävä kriisi?

Mitä ajatuksia tästä jaksosta herää? Kirjoita kommenttina tai laita viestiä [email protected]

The post Kriisivaihe on osa ihmisenä kasvamista – vieraana Katya Maantaika appeared first on Astetta parempi elämä.

”Ihmisyys ensin” -Vieraana kirjallisuusterapiaohjaaja Karoliina Maanmieli

Tässä jaksossa minulla on vieraanani Karoliina Maanmieli. Karoliina on filosofian tohtori, kirjoittamisen opettaja, kirjallisuusterapiaohjaaja ja -kouluttaja sekä mielenterveystyöhön suuntautunut lähihoitaja, ja tällä hetkellä tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Puhumme mm. siitä, miksi osallistuminen kirjallisuusterapiaryhmään voi olla todella vapauttavaa mm. ”psykoottisia oireita” kokeneelle.

Skitsofrenia -onko diagnoosi totta

Viisi vuodenaikaa -psykoosista kuntoutumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia

Mieletön häiriö – Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu

Suomen kirjallisuusterapiayhdistys ry 

Mieletön muuvi -hanke

Psykiatriakriittiset ryhmä (Facebookissa)

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula

Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström

The post ”Ihmisyys ensin” -Vieraana kirjallisuusterapiaohjaaja Karoliina Maanmieli appeared first on Astetta parempi elämä.

Lähisuhdeväkivalta – Mistä ja miten hakea apua | Vieraana Viola ry:n tiimi

Tässä podcast-jaksossa minulla on vieraanani Viola Ry:n lähisuhdeväkivaltatyön avopalveluiden tiimi: Merja Kortelainen, Kari Hallikainen, Elisa Saari-Lahikainen ja Maria Merta.

Linkit jaksossa mainittuihin nettisivustoihin,  chat-palveluihin yms. löydät tämän postauksen lopusta.

Jaksossa käsiteltäviä aiheita:

Linkit:

Viola ry – Väkivallasta vapaaksi 

Ensi- ja turvakotien liitto

Apua väkivaltaan chat

Nollalinja

Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia tämä jakso herättää!

Myös tämä voisi kiinnostaa sinua: Puhutaan mielenterveydestä – Vieraana Aku Kopakkala

The post Lähisuhdeväkivalta – Mistä ja miten hakea apua | Vieraana Viola ry:n tiimi appeared first on Astetta parempi elämä.

Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström

Psykologian tohtori Tomi Bergström on kirjoittanut kirjan Mieletön häiriö – Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu. Tämä video on tallenne Facebook livekeskustelusta, jossa Tomia haastattelin hänen kirjaan liittyvistä teemoista.

”Väitän, että usein mielenterveyshoito itsessään aiheuttaa enemmän harmia kuin hyötyä, eikä tilanne tästä parane lisäämällä nykyisiä resursseja tai kouluttamalla ihmisiä nykyisiin käytäntöihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö voisi lääketieteellisesti tai muuten auttaa ihmisiä, joiden olemme määritelleet kärsivän asiasta nimeltä mielisairaus, mielenterveysongelma tai mielenterveyshäiriö. Päinvastoin. Myös tieteen historia osoittaa, että vaikka käsityksemme todellisuudesta ovat jatkuvassa muutoksessa ja joudumme siksi alati kuoppaamaan vanhoja käsityksiämme, eivät aiemmat käsitykset ja tavat tehdä asioita ole suinkaan olleet turhia. Meidän täytyy vain yrittää oppia niistä.”

Yllä oleva lainaus on Tomi Bergströmin kirjasta Mieletön häiriö – psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu.

Koen vahvasti, että nykyaikana tämä on meitä kaikkia koskettava asia ja meidän kaikkien on hyvä tarkastella tätä aihealuetta.

Se vaikuttaa merkittävästi omaan ja läheistemme hyvinvointiin, miten ns. mielenterveysongelmiin suhtaudutaan.

On tärkeää tiedostaa, mitä pulmia nykyisin yleisiin käytäntöihin ja ajattelutapoihin liittyy ja miten voisimme näitä aiheita lähestyä paremmalla tavalla.

Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia tämä keskustelu sinussa herättää!

Myös tämä voisi kiinnostaa sinua: Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula

The post Psykiatrian ongelma ja sen ratkaisu – vieraana Tomi Bergström appeared first on Astetta parempi elämä.

Kannabispsykoosi vai loppuelämän sairaus | Toivon tuoja -sarjan 5. jaksossa vieraanani on Topi.

Muun muassa näistä asioista kuulet tässä jaksossa:

Millaisia vaikutuksia psykiatrisella hoidolla oli?

Miksi Topi päätti lopettaa psyykenlääkkeiden käytön?

Millaisia hämmentäviä hetkiä Topi on kohdannut terveydenhuollossa lääkkeiden lopettamisen jälkeen?

Millaisista asioista olisi ehkä ollut enemmän apua kuin siitä, mitä hänelle tarjottiin?

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua:

Avoimet dialogit ja psykoosien hoito -Vieraana Jaakko Seikkula

Miten ”Samista” tuli entinen skitsofreenikko

Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia tämä jakso sinussa herättää!

The post Kannabispsykoosi vai loppuelämän sairaus appeared first on Astetta parempi elämä.

Toivottomaksi leimattu – ”Ihmisissä on valtavasti potentiaalia!” | Toivon tuoja-sarjan neljännessä jaksossa vieraanani on Laura, joka kertoo oman tarinansa siitä, miten hän päätyi psykiatrisen hoidon piiriin ja sieltä pois.

Mitä ajatuksia tämä keskustelu sinussa herättää?

Sinua voisi kiinnostaa myös: Psykiatrian absurdissa todellisuudessa – Etenevän psykoosisairauden puhkeaminen vai ymmärrettävä kriisi?

Jakson lopussa mainitsin nämä:

Puhutaan mielenterveydestä – Vieraana Aku Kopakkala

Puhutaan mielenterveydestä – Vieraana Ben Furman

Oletko jo katsonut tämän maksuttoman videoluennon?

The post Toivottomaksi leimattu – ”Ihmisissä on valtavasti potentiaalia!” appeared first on Astetta parempi elämä.