BIOS-podcast

Ympäristökriisi on yhtaikaa ykseys ja moneus. Ympäristöongelmia on valtava kirjo, eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtä kaikkia yhdistävää tekijää. Ne vaihtelevat paikallisista globaaleihin, ja hetkellisistä historiallisesti kertautuviin. Ongelmien syyt ovat myös monenlaisia, minkä vuoksi tietynlaisia ympäristöongelmia ovat kohdanneet yhteiskunnat kautta historian, kun taas toiset ovat leimallisia nykyajalle. On ongelmia, jotka ovat tyypillisiä köyhyydelle ja turvattomuudelle ja toisaalta tiukasti vaurauteen ja ylikulutukseen kytkeytyviä. Kuitenkin tämän kaiken kirjavuuden ohella on ilmeistä, että elämme laajan ympäristökriisin aikakaudella. Ongelmat nivoutuvat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja globaalin talouden verkosto hävittää etäisyyksiä. Miten tätä moneuden ja ykseyden jännitettä pitäisi hahmottaa? Ja mitä ongelmia kumpuaa siitä, että poliittisesti on vahva paine pakottaa moninaisuus selkeisiin yksittäisiin mittareihin?

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

https://soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta

Lisälukemisto:

BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan

https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/

BIOS, “Miksi biodiversiteetin turvaamisesta laistetaan niin helposti?”

https://bios.fi/miksi-biodiversiteetin-turvaamisesta-luistetaan-niin-helposti/

BIOS, “Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa?”

https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/

BIOS-podcast

https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta

BIOS, “Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka?”

https://bios.fi/ilmaston-laskuoppi-muuttui-muuttuuko-politiikka/

Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut

Yrjö Haila ja Ville Lähde, “Luonnon Politiikka” -teoksen esipuhe

http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf

Jason Hickel, “A Response to McAfee”

https://www.jasonhickel.org/blog/2020/10/9/response-to-mcafee

Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/

Ville Lähde, “Mitä Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta?”

https://bios.fi/dasguptan-raportti/

Ville Lähde, “Ympäristöfilosofian yhtenäisyydestä”

http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/ympariston-yhtenaisyys-2005.pdf

Ville Lähde, “Sadan vuoden urakka”

https://bios.fi/sadan-vuoden-urakka-miten-ilmaston-kanssa-eletaan/

Ville Lähde, “Ilmastonmuutoksen tilannekatsaus Dubain ilmastokokouksen alla”

https://bios.fi/ilmastonmuutoksen-tilannekatsaus-dubain-ilmastokokouksen-alla/

Ville Lähde, “Joka päivä on ylikulutuspäivä”

https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/

Ville Lähde, “Rousseau’s Rhetoric of ‘nature’”

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67890

Wim Carton, Carbon Unicorns

https://www.researchgate.net/publication/345992520_Carbon_Unicorns_and_Fossil_Futures_Whose_Emission_Reduction_Pathways_Is_the_IPCC_Performing

Requena-i-Mora & Brockington, “Seeing Environmental Injustices”

https://eprints.whiterose.ac.uk/183676/1/jpe-4765-requena-i-mora.pdf

Stockholm Resilience Center, “Planetary Boundaries”

https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html

“Donitsitalous”

https://www.donitsitalous.fi/

Guardianin juttu muovin kierrätyksestä

https://www.theguardian.com/environment/2023/sep/28/plastic-eating-bacteria-enzyme-recycling-waste

Rajaton aineellinen kasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta, mutta miten asiat oikeastaan käyvät niukoiksi? Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jokin loppuu kesken. Tankki on tyhjä, kaivo kuivuu, kultasuoni tyrehtyy.... Tällainen absoluuttinen asioiden puute on kuitenkin vain yksi niukkuuden ulottuvuus. Tässä jaksossa tarkastellaan niukkuuden suhteellisuutta ja sen ekologisia ulottuvuuksia. Pähkinänkuoressa: jotain luonnonvaraa voi olla olemassa runsaasti, mutta se käy niukaksi suhteessa esimerkiksi käyttöönoton kustannuksiin tai käytön ekologisiin seurauksiin. Fossiilisia polttoaineita on kosolti, mutta suurin osa niistä pitää jättää maan uumeniin. Merenpohjan metallit ovat monille El Dorado, mutta niiden keruu tuhoaisi ikuisiksi ajoiksi hiljaisen elämän maailman. Myös luonnonvarojen uusiutuvuus on laaja kysymys: “kestäväkin” käyttö voi vaurioittaa niitä elämän järjestelmiä, joihin uusiutuminen nojaa. Ekologisesti viisas elämä vaatii moniulotteista niukkuuden ymmärrystä, mutta taloudelliset hahmotustavat ovat edelleen kovin kapeita.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta

Lisälukemisto:

Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa

http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/

Ville Lähde, Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus https://bios.fi/luonnonvarojen-niukkuus-ja-runsaus/

Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii?

https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663

Ville Lähde, Päästövähennykset ja hiilen talteenotto – ei yhtäläisyysmerkkiä

https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/

Bendixen et al. Time is running out for sand

https://www.nature.com/articles/d41586-019-02042-4

Chung, Scheyder & Trainor, The Promise and risks of deep-sea mining

https://www.reuters.com/graphics/MINING-DEEPSEA/CLIMATE/zjpqezqzlpx/

Keen, What economists get wrong about climate change

https://iai.tv/articles/what-economists-get-wrong-about-climate-change-auid-1970

Michaux et al. Bottom-up estimation of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X23002110?via%3Dihub

Nobel, America’s Radioactive Secret

https://www.rollingstone.com/politics/politics-features/oil-gas-fracking-radioactive-investigation-937389/

Roberts, The scariest thing about global warming (and Covid-19)

https://www.vox.com/energy-and-environment/2020/7/7/21311027/covid-19-climate-change-global-warming-shifting-baselines

Rousseau et al. Evolution of global marine fishing fleets and the response of fished resources

https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1820344116

Vaurauden ympäristökuorma on raskas. Luonnonvarojen ja ympäristöongelmien virrat kulkevat maailmassa eriarvoisesti: hyötyä enemmän yksille, haittoja enemmän toisille. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, miten maailman vauraan vähemmistön ekologinen kuorma on suhteettoman suuri. Tutkimusasetelman vaihtelevat, mutta pääviesti pysyy samana, ja todistusaineisto on vahva. Liian vahva keskittyminen ylikulutukseen voi kuitenkin häivyttää näkyvistä sen, että kaikkien ihmisten arkisen elämän ylläpitäminen vie sekin valtavasti energiaa ja luonnonvaroja. Tämäkin ympäristökuorma on mittava. Määrän lisäksi on siis hahmotettava laatu. Välttämättömiä inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyttää lukuisin eri tavoin, joiden ympäristövaikutusten erot ovat valtaisat. Ylikulutuksen, vaurauden ja oikeudenmukaisuuden ohella on katsottava niitä tarpeentyydytyksen järjestelmiä, joiden piirissä me kaikki syömme, liikumme, asumme, tervehdymme, saamme vaatetta päällemme tai kerrytämme oppimista ja kulttuuria. Ilman tätä näkökulmaa emme voi hahmottaa ekologisen jälleenrakennuksen luonnetta.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta

Lisälukemistoa:

BIOS, Kulutuksen vähentäminen – vaatimus ja vastareaktio

https://bios.fi/kulutuksen-vahentaminen-vaatimus-ja-vastareaktio/

Hirvilammi et al., Kohtuuden rajat?

https://research.aalto.fi/en/publications/kohtuuden-rajat-yksin-asuvien-perusturvan-saajien-elintaso-ja-mat

Knuuti, Kehitysapua köyhiltä rikkaille

https://maailmankuvalehti.fi/2023/1/pitkat/kehitysapua-koyhilta-rikkaille-hyodymmeko-koyhista-maista-enemman-kuin-ne-hyotyvat-avustamme/

Lummaa, Tekojen ja valintojen merkityksestä

https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/

Lähde, Mitä Dasguptan raportti sanoo ympäristöstä ja taloudesta?

https://bios.fi/dasguptan-raportti/

Lähde, Yksilökeskeisyys vie silpputiedon viidakkoon

https://www.villelahde.fi/yksilokeskeisyys-vie-silpputiedon-viidakkoon/

Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system

https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416

Laakso & Aro (toim.) Planeetan kokoinen arki

https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/planeetan-kokoinen-arki/4047613

A Good Life Within Planetary Boundaries -sivusto

https://goodlife.leeds.ac.uk/

Beyond Primary Energy -raportti

https://assets-global.website-files.com/62b9fb2aad2275b3dcfe568b/64a6e7c8bf3662ad7a43a57f_Rapport_Efficacite%CC%81_Energe%CC%81tique_V3.pdf

Bärnthaler & Cough, Provisioning for sufficiency

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15487733.2023.2218690

Creutzig et al. Deman-side solutions to climate change mitigation consistent with high levels of well-being

https://www.nature.com/articles/s41558-021-01219-y

Fanning & Hickel, Compensation for atmospheric appropriation

https://www.nature.com/articles/s41893-023-01130-8

Millward-Hopkins et al. Providing decent living with minimum energy

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378020307512

Ritchie, There are many reasons to invest in women’s education. Reducing CO2 emissions isn’t one of them.

https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/co2-and-fertility-rates

Ritchie, Electrification is efficiency: the world will need less energy after the transition

https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/electrification-energy-efficiency

Ritchie, How much does aviation contribute to climate change?

https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo

Wiedmann et al. Scientists’ Warning on Affluence

https://www.nature.com/articles/s41467-020-16941-y

Zipper, Why Norway – the poster child for electric cars – is having second thoughts

https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo

Jokainen elävä olento, sekä jokainen ihmisyhteisö, tarvitsee ainetta ja energiaa ympäröivästä maailmasta elääkseen, uusiutuakseen – ja myös muuttuakseen. Tämä on aineenvaihduntaa, eli kirjaimellisesti aineen vaihtamista itsen ja muun maailman välillä, ja se on kaiken elämisen luonnonvälttämättömyys. Aineenvaihdunnassa myös olennon rajat maailmaansa sumentuvat: esimerkiksi ihmisen aineenvaihdunta nivoutuu osaksi monenlaisia työkaluja ja instituutioita. Aineenvaihdunnan rihmasto voi kurottaa kauas, maailman toiselle laidalle. Tarkastelemalla yhteiskuntien sosio-ekologista aineenvaihduntaa voidaan myös hahmottaa paremmin, miten yhteiskunnat kautta historian ovat olleet hyvin erilaisia ja miten omaleimainen moderni globaali maailmantalous on. Ekologisten kriisien äärellä fossiilitaloudessa kasvaneiden yhteiskuntien täytyy muuttaa aineenvaihduntaansa perusteellisesti, muuttua toisenlaisiksi olennoiksi.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

Lisälukemistoa:

BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan

https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/

BIOS-tutkimusyksikkö, Mitä on vetytalous?

https://bios.fi/mita-on-vetytalous/

Ville Lähde, Historian kattoteorian lähteillä

https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-kattoteorian-lahteilla

Ville Lähde, Historian tuhojen peili?

https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-tuhojen-peili

Ville Lähde, Yhteiskunnallinen aineenvaihdunta, mitä se on?

https://bios.fi/yhteiskunnallinen-aineenvaihdunta-mita-se-on/

Antti Salminen & Tere Vadén, Energia ja kokemus

https://netn.fi/fi/julkaisu/energia-ja-kokemus

Tere Vadén, Öljynpaisumuksesta vedenpaisumukseen

https://netn.fi/wp-dev/wp-content/uploads/2020/09/netn192-08.pdf

Kuunneltavaa:

Fall of Civilizations -podcast

https://fallofcivilizationspodcast.com/

Keskustelussa käsiteltyjä tutkimuksia:

Emily Elhacham et al., Global human-made mass exceeds all living biomass

https://www.nature.com/articles/s41586-020-3010-5.epdf?sharing_token=oKstYatwdRZCrAcTagRco9RgN0jAjWel9jnR3ZoTv0MLvUZ1C0L35yEQYHf_pwmiKx-xqIzWDg-_bH8WmUJdQoZLCBiHLXRNcMkwwfyHzDlvbTD_X95ClCD9Dm1NwHnTBkKIUxBD2Z0BK9pVkFQp8A6pDOnfvxsUdUyN6-ztR4JSB7SZTjhuQ5h-JMnVNrZI0zJNWtN8pMWhqeq7dNrJP7Frh33-jSshBuScIQVzClI%3D&tracking_referrer=www.smithsonianmag.com

Helmut Haberl et al. Contributions of sociometabolic research to sustainability science

https://epub.boku.ac.at/obvbokoa/content/titleinfo/3787012/full.pdf

Yrjö Haila, How Tightly is the Human Political Society Anchored in Nature?

https://www.yhys.net/how-tightly-is-the-human-political-society-anchored-in-nature/

Magnus Nyström et al., Anatomy and resilience of the global production ecosystem

https://www.nature.com/articles/s41586-019-1712-3

Hannah Ritchie, Wild mammals make up only a few percent of the world’s mammals

https://ourworldindata.org/wild-mammals-birds-biomass

Anke Schaffartzik et al., The global metabolic transition: Regional patterns and trends of global material flows, 1950–2010

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4375797/

Tere Vadén et al., To continue to burn something?

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2214629619303007

Mitä on elämä? Miksi planeetta, jossa on elämää, on niin ainutlaatuinen paikka? Elämä ei vain saavu jonnekin, vaan se muokkaa väistämättä ympäristöään ja ylläpitää oman olemassaolonsa edellytyksiä. Tämä on yhteistä kaikelle elämälle, myös ihmisen toiminnalle, mutta miten ajatella ympäristökriisiä tämän valossa? Vahva erottelu luonnollisen ja luonnottoman ei auta – sillä ympäristöongelmat ovat mahdollisia taustalla olevien luonnonprosessien vuoksi. On pureuduttava yksityiskohtaisemmin siihen, millaisia vaikutuksia ihmisyhteisöjen toiminnalla on ollut ympäristöönsä, eri aikoina ja eri alueilla. Kun tavoitellaan kestävämpää elämää, ei tule pyrkiä vakaaseen tasapainoon vaan kykyyn muuttua, sopeutua ja muokata itseään.

Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

https://bios.fi/podcast-sarja-kaksitoista-kasitetta-maailmasta

Lisälukemistoa:

Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut

Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/

Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/

Antti Salminen ja Tere Vadén, Elo ja anergia https://netn.fi/fi/kirjat/elo-ja-anergia

Vaclav Smil, Energy in Nature and Society https://mitpress.mit.edu/9780262693561/energy-in-nature-and-society/

Äänitallenne BIOS-festivaalin puheohjelmasta torstaina 13. lokakuuta 2022. Välisoitot Timo Lassy.

0t 0min Tervetuloa (Karoliina Lummaa)

0t 5min Maailman tila ja Suomi (Ville Lähde)

0t 25min Teollisen murroksen tiedevetoinen suunnittelu (Paavo Järvensivu) + videokommentit Ilmastopaneeli, Kestävyyspaneeli, Luontopaneeli

1t 00min Politiikkapaneeli (Tero Toivanen): Atte Harjanne (vihr), Hilkka Kemppi (kesk), Mai Kivelä (vas), Matias Mäkynen (sdp) ja Saara-Sofia Sirén (kok)

1t 50min Mediapaneeli (Julia Jousilahti, Demos Helsinki): Tuomas Niskakangas (HS), Maija Elonheimo (YLE), Timo Harjuniemi (Demos Helsinki)

2t 30min BIOS-ekonomisti (Jussi Ahokas)

2t 45min Yleisökysymykset ja -kommentit

Keskustelemassa europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (SDP), Ville Niinistö (VIHR) ja videokommentilla Silvia Modig (VAS) sekä tieteen edustajana Tuotannon ja kulutuksen keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä (SYKE). Keskustelun erityisteemana on metsien käytön sovittaminen ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin raameihin.

Keskustelu pidettiin Eurooppa-salissa (Helsinki), 9.9. 2022

Ks. myös https://youtu.be/EYjja_sFWUI

Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (KESK), Sirpa Pietikäinen (KOK) ja Nils Torvalds (RKP) sekä tieteen edustajana johtava asiantuntija Jyri Maunuksela (LUKE). Keskustelun erityisenä painopisteenä ovat uusien biojalostusteknologioiden potentiaalit sekä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö potentiaalien hyödyntämisessä.

Keskustelu pidettiin 9.9. 2022.

Ks. myös https://youtu.be/bRncLQXDTW4

Sarjan kymmenes jakso poikkeaa aikaisemmista: nyt äänessä ovat Antti Majavan johdolla BIOS-tutkijat, jotka palaavat sarjan teemoihin, jakso jaksolta. Mitä olemme kuulleet, mitä oppineet? Mitkä kysymykset nousevat esiin? Ja ennen kaikkea, mitä pitäisi tehdä ja kenen? Metsissä ratkeavat monet suomalaisen maan- ja resurssien käytön keskeiset kysymykset ja metsät ovat suuressa roolissa ilmastokriisiin vastaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsänomistajien asema korostuu ja metsäteollisuudella on tärkeä taloudellinen tehtävä myös tulevaisuudessa. Mitä riskejä ja mahdollisuuksia on näkyvissä?

Kuva: Antti Majava

https://bios.fi/metsapodcast/

Sarjan yhdeksännessä jaksossa keskustellaan metsien käytön ekologisen kestävyyden takeena toimivista sertifikaateista ja erityisesti parhaillaan päivitettävästä PEFC -sertifikaatista, johon kuuluu 90% Suomen talousmetsistä. Keskustelemassa ovat Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori ja Suomen Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen Minna Halme sekä Helsingin yliopiston metsätieteen vanhempi yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen.

https://bios.fi/metsapodcast/