BIOS-podcast

Ympäristökriisi on poliittisissa puheissa alettu nähdä yhä enemmän turvallisuuskysymyksenä. Elinympäristöjen heikkeneminen ja esimerkiksi äärisäät uhkaavat ihmisiä ja yhteiskuntien toimintaa yhä selvemmin ja konkreettisemmin, eikä vaikutuksia voi enää kuitata vain synkän tulevaisuuden maalailuna. Suorien vaikutusten, kuten tulvien, kuivuuksien ja myrskyjen lisäksi ympäristötekijät yhdistyvät yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten kanssa niin sanotuiksi ketjuuntuviksi vaikutuksiksi, joita ovat esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt, ruokaturvan heikkeneminen, pakotettu muuttoliike ja kasvava poliittinen epävakaus. Toisaalta jos ympäristökriisin hillintätoimet toteutetaan riittämättömästi suunniteltuina ja kiireessä, voivat myös ne aiheuttaa turvallisuutta uhkaavia siirtymävaikutuksia, kuten kasvavaa eriarvoisuutta, poliittisen vastakkainasettelun syvenemistä ja uusiea materiaaliriippuvuuksia. Tärkeää onkin hahmottaa, miten näitä erilaisia turvallisuusuhkia voisi ennakoida tai torjua. Entä voiko lisääntyvästä ympäristöön liittyvästä turvallisuuspuheesta olla myös jotain haittaa?

Hakala (ym.), Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus: Uhat ja varautuminen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163384

Hakala, Emma (2020). Turvallistamisen uudet tuulet: Ilmastonmuutos osana Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Kosmopolis, 50 (3):8-22. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/144017896/EmmaHakala_Suomi_ja_ilmastoturvallisuus_korjattu.pdf

Hakala, Emma & Räisänen, Helmi (2022). Tarjoaako kokonaisturvallisuus keinot ympäristömuutokseen varautumiseen. Politiikasta, 29.3. https://politiikasta.fi/tarjoaako-kokonaisturvallisuus-keinot-ymparistomuutokseen-varautumiseen/

Hakala, Emma (2023) Climate change and security: Preparing for different impacts. FIIA Briefing paper 369 https://www.fiia.fi/julkaisu/climate-change-and-security

Lähde, Ville, Mitä ympäristöturvallisuus voisi tarkoittaa? https://bios.fi/mita-ymparistoturvallisuus-voisi-tarkoittaa/

BIOS, Ympäristöturvallisuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa https://bios.fi/ympturvallisuus-suomen-ulko-ja-turvallisuuspolitiikassa/

Tuskin mikään käsite on tässä ajassa enemmän resonoiva kuin talouskasvu. Talouskasvua tavoitellaan ja kritisoidaan, sen puuttumista päivitellään ja sen tulevaisuudesta kiistellään. Mutta mitä jos unohtaisimme talouskasvun käsitteenä kokonaan? Tämä on itse asiassa studiovieraan BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan ehdotus heti kättelyssä. Ahokkaan toiveesta huolimatta jaksossa keskustellaan talouskasvusta monipuolisesti, ennen kaikkea ekologisen kestävyyden ja kestävyyssiirtymän teemoista käsin. Jos talouskasvusta ei kuitenkaan päästä käsitteenä eroon, miten voisimme käyttää sitä kriittisemmin? Millaisia politiikkahorisontteja tästä avautuisi? Miten talouskasvua kannattaisi mitata? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia.

LISÄLUKEMISTOA: Jussi Ahokas: Talouskasvu on ja ei ole ekologisesti kestämätöntä – riippuu mistä talouskasvusta puhumme https://sorsafoundation.fi/talouskasvu-on-ja-ei-ole-ekologisesti-kestamatonta/

Hermann Daly: "Our Obsession with Growth Must End" https://www.nytimes.com/interactive/2022/07/18/magazine/herman-daly-interview.html

Daniel Read: "Utility theory from Jeremy Bentham to Daniel Kahneman" https://eprints.lse.ac.uk/22750/1/04064.pdf

Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU) https://sisu-stn.fi/

Teollisuuspolitiikka on noussut erityisesti Joe Bidenin hallinnon (2021–2025) myötä globaalisti vaikuttavien politiikkaideoiden kärkijoukkoon. Kapeassa katsannossa sillä tarkoitetaan lähinnä valtion avustuksia kotimaisille yrityksille ja näiden yritysten kansainvälisen kilpailuasetelman suojelua. Laajemmin katsottuna teollisuuspolitiikassa on kuitenkin kyse talouden julkisesti ohjatusta rakennemuutoksesta kohti poliittisesti päätettyjä sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Tämä laajempi näkemys on linjassa tuoreimman tutkimuskeskustelun kanssa, tultiinpa keskusteluun taloustieteestä, oikeustieteestä tai kestävyystieteestä. Toisin kuin BIOS:n ekologisen jälleenrakennuksen lanseeraamisen aikoihin (2019), nyt meillä on käsillä vaikutusvaltainen poliittinen idea ja koeteltuja politiikkatoimia, joiden avulla jälleenrakennuksen kaltainen suuri urakka voidaan toteuttaa. Studiovieraana Paavo Järvensivu.

LISÄLUKEMISTOA: Paavo Järvensivu: Lukekaa Draghin raportti https://bios.fi/lukekaa-draghin-raportti/

Ekologinen jälleenrakennus on BIOS-tutkimusyksikön lanseeraama näkymä suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurroksesta. Se on räätälöity täkäläiseen ympäristöön, niin ekologiseen, taloudelliseen kuin kulttuurisuuteen. Laajamittaisen yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen visioita ilmestyi kansainväliseen keskusteluun 2010-luvun alkupuolelta lähtien, kun yksilö- ja markkinakeskeinen valtavirta osoittautui yhä ongelmallisemmaksi. Ne pohjasivat kuitenkin pitkälti anglo-amerikkalaiseen mielikuvastoon ja historialliseen kokemukseen, ja BIOS-tutkijat halusivat jotain helpommin tavoitettavaa täkäläiseen keskusteluun. Tässä jaksossa pohditaan, miksi muutosideoiden räätälöinti paikallisiin oloihin on niin tärkeää ja mitkä ovat ekologisen jälleenrakennuksen ydinpiirteitä.

BIOS-kirjallisuutta ekologisesta jälleenrakennuksesta:

BIOS, Ekologinen jälleenrakennus -sivusto

https://eko.bios.fi/

BIOS, Siirtymäpolitiikan kojelauta -sivusto

https://kojelauta.bios.fi/

BIOS, Teollisen murroksen suunnittelu -ideapaperi

https://bios.fi/wp-content/uploads/2022/09/BIOS-Ideapaperi-010922.pdf

BIOS, Suomen teollisuuden uudistumispolut

https://bios.fi/suomen-teollisuuden-uudistumispolut/

BIOS, Tiedevetoinen suunnittelu -elokuva

https://vimeo.com/962148931

Paavo Järvensivu, Ekologinen jälleenrakennus: mitä ja miksi?

Teoksessa Elämän vuoksi

Paavo Järvensivu ym., Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu

https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/124766

Paavo Järvensivu & Karoliina Lummaa, Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri

https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/

Paavo Järvensivu & Tero Toivanen, Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella?

Teoksessa Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta

Paavo Järvensivu, Jussi Ahokas ja Tero toivanen, Tavoitteena reilu ja kestävä talous

https://www.sitra.fi/julkaisut/tavoitteena-reilu-ja-kestava-talous/

Paavo Järvensivu ym., Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellinen kysymys

https://journal.fi/sla/article/view/83011/47109

Karoliina Lummaa & Ville Lähde, Kasvatus ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella

https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/kasvatus-ekologisen-jalleenrakennuksen-aikakaudella-opetuksen-ja-kasvatuksen-asiantuntijat-kokoontuivat-huhtikuussa-kaivolla/

Tero Toivanen, Paavo Järvensivu & Ville Lähde, Ekologisen jälleenrakennuksen haaste

https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/2024/05/Toivanenal_ekologisen-jalleenrakennuksen-haaste-.pdf

Tero Toivanen ym., Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa

https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701

Tero Toivanen & Ville Lähde, Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoimien estäjänä

https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793/92634

Tere Vadén ym., Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista

https://journal.fi/tt/article/view/109240/64105

WISE-hankkeen sivusto

https://wiseproject.fi/

Muuta lukemistoa:

Luke, Kasviproteiini kasvun tiellä

https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/09/luke-kasviproteiini-kasvun-tiella-tiekartta-ruoan-korkeampaan-kasviproteiiniomavaraisuuteen.pdf

Purvis et al., Three Pillars of Sustainability: in search of conceptual origins

https://www.timothyawise.com/feeding-the-world-myths-and-challenges

Stockholm Resilience Center, Sustainability Wedding Cake

https://www.stockholmresilience.org/research/research-news/2016-06-14-the-sdgs-wedding-cake.html

Miten ymmärtää elämää ilmastonmuutoksen, pandemian, sotien, logistiikkatukosten, ruokakriisien, luontokadon, äärioikeiston nousun ja teknologisten mullistusten keskellä? “Monikriisi” on noussut nopeasti yhdeksi tavaksi sanallistaa nykymaailmaa. Mutta kuten usein käy sanojen räjähtäessä julkisuuteen, se on saanut monia erilaisia merkityksiä. Yksille monikriisit kuvaavat monenkirjavia tilanteita, joissa lukuisat kriisit osuvat yksiin ja synnyttävät jotain uutta. Toisille monikriisin käsite kuvailee nimenomaan tätä aikaa, ainutlaatuista vaihetta maailmanhistoriassa. Joka tapauksessa se on enemmän kuin vain sitä, että monta asiaa tapahtuu yhtaikaa. Erityinen monikriisin haaste on, miten reagoidaan nopeisiin muuttuviin kriiseihin hukkaamatta näkyvistä pitkän aikavälin tavoitteita, hitaiden kriisien näkökulmaa. Miten luovia myrskyssä ja pitää horisontti silti näkyvissä?

LISÄLUKEMISTOA:

Ville Lähde, The Polycrisis

https://aeon.co/essays/the-case-for-polycrisis-as-a-keyword-of-our-interconnected-times

Ville Lähde, Mitä on monikriisi?

https://bios.fi/mita-on-monikriisi/

BIOS, Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa

https://bios.fi/ekologinen-jalleenrakennus-epavarmassa-maailmassa/

Paavo Järvensivu, Suunnittelu ja luova sopeutuminen monikriisissä: oppeja koronapandemiasta

https://wiseproject.fi/suunnittelu-ja-luova-sopeutuminen-monikriisissa-oppeja-koronapandemiasta/

Adam Tooze, Being realistic in a polycrisis

https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-313-being-realistic-in

Sana “antroposeeni” lanseerattiin vuosituhannen alussa, ja laajempaan julkisuuteen se tuli viimeistään kymmenkunta vuotta myöhemmin. Alkujaan tiukan luonnontieteellinen termi viittasi ajatukseen “ihmisen aikakaudesta”, ihmisestä planeetan laajuisena geologisena voimana, joka muokkaa planeetan kasvoja. Hyvin pian sana kuitenkin murtautui moninaisempaan tieteelliseen, yhteiskunnalliseen ja taiteelliseen käyttöön, mikä synnytti myös monihaaraisen kriittisen keskustelun. Jos antroposeeni on “ihmisen” aikakausi, keistä ihmisistä puhutaan, milloin ja missä? Kun geologiassa väännettiin peistä siitä, milloin antroposeeni alkoi, muualla ehdotettiin vaihtoehtoisia käsitteitä kuten kapitaloseeni tai oligoseeni – haluttiin kiinnittää huomioita talousjärjestelmien eroihin ja ihmisten väliseen eriarvoisuuteen. Eikö kuitenkin alkupisteestä tai juurisyystä kiistelyn sijaan olisi tärkeää tunnistaa ympäristöongelmien moninaisuus – ”monta antroposeeniä”, kuten BIOS-tutkijat ovat asian ilmaisseet? Samanlainen ajatus on noussut myös luonnontieteellisessä keskustelussa: alkupistettä ei ole, koska antroposeeni on pitkä ja moninainen tapahtumaketju.

LISÄLUKEMISTOA:

BIOS-yhteisartikkeli Kenen antroposeeni? (linkki rinnakkaisjulkaisuun)

https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/38895837

Tero Toivanen & Mikko Pelttari ,Tämä ihmisen maailma (linkki rinnakkaisjulkaisuun)

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6561adb3-55c2-4c7a-a60d-bb1045197ef4/content

Mikko Pelttari, Mihin uutta aikaa tarvitaan?

https://medium.com/@m_pelttari/mihin-uutta-aikaa-tarvitaan-d346555014c1

Sophie Yeo, Anthropocene: The journey to a new geological epoch

https://www.carbonbrief.org/anthropocene-journey-to-new-geological-epoch/

Bennett et al. The broiler chicken as a signal of a human reconfigured biosphere

https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsos.180325

Robinson Meyer, The Cataclysmic Break That (Maybe) Occurred in 1950

https://www.theatlantic.com/science/archive/2019/04/great-debate-over-when-anthropocene-started/587194/

Paul Voosen, The Anthropocene is dead. Long live the anthropocene.

https://www.science.org/content/article/anthropocene-dead-long-live-anthropocene

Turner et al. What the Anthropocene’s critics overlook – and why it should be a new geological epoch

https://theconversation.com/what-the-anthropocenes-critics-overlook-and-why-it-really-should-be-a-new-geological-epoch-225493

Walker et al. The Anthropocene is best understood as an ongoing, intensifying, diachronous event

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/bor.12636

Donna Haraway, Tentacular Thinking: Anthropocene, Capitalocene, Chthulhucene

https://www.e-flux.com/journal/75/67125/tentacular-thinking-anthropocene-capitalocene-chthulucene/

Moderni ajatus jatkuvasta edistyksestä kohti hohtavaa tulevaisuutta on historiallisesti omaleimainen ajatus, mutta se ei ole kummunnut tyhjästä. Tässä jaksossa kaivaudutaan ensin kehityksen ja edistyksen ajatusten historiaan: miten yhtäältä on nähtävissä ideoiden jatkumoa ja toisaalta niiden muovautumista radikaalisti yhä uudelleen, kun kokemus maailmasta muuttuu. Fossiilisten polttoaineiden ja peräkkäisten teknologisten vallankumouksien myötä tuli mahdolliseksi edistysajattelun nykyinen muoto, joka äärimmillään uskoo ihmiskunnan katkaisevan siteensä aineelliseen luontoon, jopa kuolevaisuuteen. Ympäristöajattelussa tätä kuvastaa toistuva ajatus, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, joten elämme siksi “parasta mahdollista aikaa”. Tällaiselle pohjalle rakentuu yhä uudelleen yksinkertaistava ja poissulkeva vastakkainasettelu optimismin ja pessimismin välillä. Uusi maailmanaika kuitenkin vaatii tämän vastakkainasettelun ylittämistä. Lopuksi käsitellään sellaisia historiankäsityksiä, jossa edistyksen sijaan uskotaan ikuiseen kamppailuun vallasta ja ylemmyydestä. Kuten yksisilmäisessä edistysajattelussa, niissäkin unohtuu historia: maailman mullistuminen ihmisten ja muiden olentojen toiminnan tuloksena.

Ilja Lehtinen ja Ville Lähde, Kirjeenvaihto tulevaisuudesta

https://netn.fi/artikkelit/kirjeenvaihto/

Jeremy Lent, Steven Pinkerin optimistinen kertomus ihmiskunnan edistyksestä on pahasti pielessä

https://netn.fi/artikkelit/steven-pinkerin-optimistinen-kertomus-ihmiskunnan-edistyksesta-on-pahasti-pielessa/

Ville Lähde, “Ei hötkyillä, sillä meillä menee paremmin kuin koskaan”

https://wiseproject.fi/ei-hotkyilla-silla-meilla-menee-paremmin-kuin-koskaan/

Ville Lähde, Sitkeä edistysusko ja murtumien maailmanpolitiikka

https://bios.fi/sitkea-edistysusko-ja-murtumien-maailmanpolitiikka/

Ville Lähde, Optimismi on vaikea laji

https://bios.fi/optimismi-on-vaikea-laji-hannah-ritchien-teos-not-the-end-of-the-world-puntarissa/

Ville Lähde, Saako ilmastonmuutoksella pelotella?

https://netn.fi/artikkelit/saako-ilmastonmuutoksella-pelotella/

Ville Lähde ja Tero Toivanen, Meneekö maailmassa kaikki paremmin

https://soundcloud.com/biosresearch/meneeko-maailmassa-kaikki-paremmin

Mara van der Lugt, Katse kohti pimeää

https://netn.fi/artikkelit/katse-kohti-pimeaa/

Tässä jaksossa syvennytään yhtaikaa yksinkertaiseen ja vaikeaan asiaan. Elämme historiallisesti kehkeytyneessä ja kerrostuneessa maailmassa: kaikki nykyinen on siihen juurtunutta, ja kaikki tuleva ponnistaa tästä peritystä tilanteesta. Ympäristökysymyksissä tämä tarkoittaa, että ohjenuoraa ei löydy alkuperäisestä tai muuttumattomasta luonnosta. Ihmisyhteiskunnat ovat aiheuttaneet mittaamatonta vahinkoa muille eliöille, eikä tästä pääse yli eikä ympäri. Asian surkuttelu ei kuitenkaan auta näkemään tietä eteenpäin nykytilanteesta. Paluuta kun ei ole. Peritty tilanne koostuu niin rakennetuista infrastruktuureista kuin muokatuista ympäristöistä, niin syvään juurtuneista tavoista kuin yhteiskunnallisista instituutioista aina talousjärjestelmiin asti. Yhtäältä peritty tilanne rajoittaa: kaikki ei ole mahdollista. Realismin rajoja ei kuitenkaan tule ottaa annettuna. Toisaalta nimittäin olemme myös perineet uusia taitoja, ajatuksia ja tietoa, jolla maailmamme luutuneita rakenteita vastaan voi kamppailla.

LISÄLUKEMISTOA:

Haila & Dyke (toim.), How Nature Speaks

https://www.dukeupress.edu/how-nature-speaks

Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa

http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/

Yrjö Haila & Ville Lähde, Luonnon poliittisuus: mikä on uutta?

http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf

Mitä ovat ruokajärjestelmät, ja miten niiden pitäisi muuttua? Tässä jaksossa sukelletaan ruoan tuotannon, käsittelyn ja kulutuksen monimutkaiseen vyyhteen. Tuotantokeskeisessä ruoka-ajattelussa ongelmana on pohjimmiltaan aina riittämätön tuotanto ja ratkaisu sen kasvattaminen, mikä luo mahdottomalta vaikuttavan ristiriidan ympäristökriisin kanssa. Tuotatokeskeisyyden ongelmalliset oletukset paljastuvat kuitenkin, kun tarkastellaan nälän ja ruokaturvan problematiikkaa. Ruoan puute on joskus ongelma, mutta harvoin se on ongelmien juuri. Nälkää on myös runsauden keskellä. Ongelmien tarkastelu globaalien tuotanto- ja kulutuslukujen valossa viekin harhaan: on ymmärrettävä paikallisten ja alueellisten ongelmien erityisluonnetta. Asiaa mutkistaa se, että elämme yhtaikaa globaalisti verkottuneessa yhdessä ruokajärjestelmässä mutta samalla keskellä lukuisia radikaalisti erilaisia ruokajärjestelmiä, joiden keskinäiset suhteet ovat eriarvoiset. Globaaliin optimoituun työnjakoon, tiiviiseen kauppaan ja taloudelliseen tehokkuuteen pyrkivä tuotantokeskeisyys ei ole onnistunut nälän voittamisessa, se on vahvistanut toimijoiden välistä eriarvoisuutta ja se on luonut aivan uudenlaista haavoittuvaisuutta kriiseille. 

LISÄLUKEMISTOA:

Ville Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system

https://ecologyandsociety.org/vol28/iss4/art16/

Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii?

https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663

Ville Lähde, Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot

https://bios.fi/ruokakriisi-ja-omavaraisuuden-illuusiot/

Ville Lähde, Ruokajärjestelmän menestyksessä muhivat kriisit

https://bios.fi/ruokajarjestelman-menestyksessa-muhivat-kriisit/

Ville Lähde, Nälkä lisääntyy maailmassa ilman koronapandemiaakin

https://kehityslehti.fi/12138/

Ville Lähde, If laboratory food is the answer, what is the question?

https://www.opendemocracy.net/en/oureconomy/if-laboratory-food-answer-what-question/

Ville Lähde, Miksi keskustelu ruoasta ja ympäristöstä menee koko ajan pieleen?

https://bios.fi/miksi-keskustelu-ruoasta-ja-ymparistosta-menee-koko-ajan-pieleen/

Ville Lähde, Ruoantuotannon synkkä utopia

https://bios.fi/ruoantuotannon-synkka-utopia/

Ville Lähde, Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä?

https://bios.fi/ruokajarjestelman-kohtalonkysymyksia-miten-niita-pitaisi-kysya/

Ville Lähteen radiokeskustelu Juha Heleniuksen kanssa: Mitä syömme tulevaisuudessa?

https://areena.yle.fi/podcastit/1-4291479

Ville Lähteen vierailu Dimitri Ollikaisen vlogissa: Ruokakriisi – onko pahin edessä?

https://www.youtube.com/watch?v=7GTJO9cACow

Ville Lähde ja Mila Sell Kirkon Ulkomaanavun podcastissa: Lisääkö ilmastonmuutos nälkää?

https://www.supla.fi/episode/59158881-6ed5-519b-ba4e-c72fb4dfa348

Ville Lähteen vierailu JustFood -hankkeen podcastissa: Ruokamurroksen reilut politiikkakeinot

https://open.spotify.com/episode/5M78XTeUOvXi61BvXZAMQZ?si=ow_O5FHESaWau_bXW2jtZA&nd=1

Ville Lähde ohjelmassa “Pieleen mennyt historia”: Nälkä on vallan puutetta, ei ruoan puutetta

https://areena.yle.fi/podcastit/1-67588077

Hannah Ritchie, How much of global greenhouse gas emissions come from food?

https://ourworldindata.org/greenhouse-gas-emissions-food

Feed: A Food System Podcast

https://tabledebates.org/podcast

SUOMALAISTA TUTKIMUSTA

Ruokavarma

https://www.ruokavarma.info/

JustFood

https://www.justfood.fi/fi-FI

RuokaMinimi

https://projects.luke.fi/ruokaminimi/

Ympäristökeskustelussa toistuu tiuhaan väite, että väestönkasvu on ongelmien alkujuuri. Usein valitetaan myös, että väestöstä ei puhuta, ja peräänkuulutetaan “kovia keinoja”. Tässä jaksossa pureudutaan väestökehitystä koskeviin väitteisiin ja virheellisiin uskomuksiin. Onko käynnissä globaali väestöräjähdys? Ei, vaan globaali eriytyminen, jossa väestömäärä vähenee tai vakautuu yhtäällä ja kasvaa toisaalla. Sitkeän paikallisen kasvun taustalla on lisäksi tekijöitä, joihin puuttuminen vaatii ennen kaikkea “pehmeitä” keinoja, laajapohjaisen inhimillisen hyvinvoinnin turvaamista. Väestöennusteisiin onkin leivottu sisään oletuksia tulevien vuosien kehityksestä, ja siksi ne poikkeavat toisistaan rajusti. Väestömäärän ja ympäristövaikutusten suhde ei sekään aukea simppelillä kertolaskulla. Väestöasioita pitää oppia ymmärtämään paremmin, jotta päästään yli sitkeistä harhaluuloista.

Tunnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen

soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta

Lisälukemistoa:

BIOS-uutiskirje 2/2024: Vuosisadan jälkipuoliskon päästökehityksestä

https://bios.fi/uutiskirje-2-2024/

Ville Lähde, “Vain pehmeät keinot tehoavat väestökehitykseen”

https://kehityslehti.fi/vain-pehmeat-keinot-tehoavat-vaestokehitykseen/

Ville Lähde, “Väestönkasvun perusasiat haltuun”

https://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/

Ville Lähde, “Lähteekö syntyvyys uudelleen nousuun vauraissa maissa? Ei siltä näytä.”

https://bios.fi/lahteeko-syntyvyys-uuteen-nousuun-vauraissa-maissa-ei-silta-nayta/

Ville Lähde ja Tero Toivanen, “Petteri Taalaksen virheelliset väestönäkemykset”

https://bios.fi/petteri-taalaksen-virheelliset-vaestonakemykset/

Ville Lähde, “Korona kitkee liikakansoitusta? EVA:n kummallinen kyselytutkimus”

https://bios.fi/korona-kitkee-liikakansoitusta-evan-kummallinen-kyselytutkimus/

Ville Lähde, “Ilmastonmuutos ja väestönkasvu” (Ylen keskusteluohjelma)

https://areena.yle.fi/podcastit/1-4522997

BIOS, “Huoltosuhde ei ole vain taloudellinen yhtälö”

https://bios.fi/huoltosuhde-ei-ole-vain-taloudellinen-yhtalo/

Adam Tooze, “Youth Quake. Why African Demography Should Matter to the World”

https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-121-youth-quake-why-african

Our World in Data – Population Growth

https://ourworldindata.org/population-growth

Marcus Lu, “When Will the Global Population Reach Its Peak?”

https://www.visualcapitalist.com/when-will-the-global-population-reach-its-peak/

Helen Davidson, “China population decline accelerates as birthrates hit record low”

https://www.theguardian.com/world/2024/jan/17/china-population-decline-accelerates-as-birthrate-hits-record-low

Podcast “Are There Too Many People?” (Thomas Malthusista)

https://www.listennotes.com/podcasts/past-present-future/are-there-too-many-people-GeaD6PKlZX2/