BIOS-podcast

Studiossa vieraana Laura Wiman, jonka kestävyystieteellinen väitöskirja hitaan talouskasvun ja hyvinvointivaltion suhteesta herättää ansaitusti huomiota. Tere Vadén ja BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas keskustelevat Wimanin kanssa väitöskirjan taustoista, menetelmistä ja tuloksista. Mitä oletetuista talouskasvupakoista pitäisi ajatella? Miksi hidasta tai olematonta talouskasvua on syytä tutkia? Entä miksi pieni on kaunista mallinnuksessa, esimerkiksi juuri kestävyystieteen saralla?

Laura Wiman: “Endogenous system perspectives : economic growth dependence and sustainable change” https://helda.helsinki.fi/items/4dd47e5f-457e-4a94-a110-314bdf5d764a

Syksyn podcastit aloittaa keskustelu Amos Wallgrenin ja Jooseppi Räikkösen teoksesta Palavan maailman politiikka (Into, 2026). Tuore kirja ponnistaa ilmastoliikkeiden, erityisesti Elokapinan, kokemuksista ja ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta -- unohtamatta kriisejä yhä tiheämmin aiheuttavaa ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Ville ja Tere haastattelevat Amosta kirjan teemoista, sen taustoista ja analyyseistä -- miksi ja millaista politiikkaa tarvitaan, kun ensimmäiset taistelut ilmastonmuutosta vastaan on hävitty?

Amos Wallgren & Jooseppi Räikkönen, Palavan maailman politiikka https://intokustannus.fi/kirja/palavan-maailman-politiikka/

Ville Lähde: Millaisia ilmastoliikkeitä tarvitaan kuumenevassa maailmassa? http://bios.fi/millaisia-ilmastoliikkeita-tarvitaan-kuumenevassa-maailmassa/ 

Mitä Suomen ympäristöliikkeen tulisi seuraavaksi tehdä? https://mitatulisitehda.fi/mita-suomen-ymparistoliikkeen-tulisi-seuraavaksi-tehda/

Ville ja Tere käsittelevät viime aikojen keskusteluneiheita ilmastotutkimuksen ympärillä. Mittaukset viittaavat siihen, että ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt. Onko näin ja jos, niin miksi? Asiasta kirjoitetaan artikkeleita ja kiistellään julkisuudessa. Mistä kiista kertoo ja miten sitä pitäisi tulkita? Missä tiedeviestintä on onnistunut paremmin ja missä huonommin? Entä miksi "kauhuskenaario" RCP8.5 laitettiin eläkkeelle kevään mittaan? Lopuksi vielä asiaa käynnistyvästä el Nino-ilmiöstä.

https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti-2/

https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti/

https://www.carbonbrief.org/factcheck-trumps-false-claims-about-the-ipcc-and-rcp8-5-climate-scenario/

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/puheenvuoro/6GqkeryimopOS7dGCgYhBY

Miten radikaali omavaraisuus näyttäytyy nettikeskustelussa? Mitä suhtautuminen omavaraisuuteen kertoo siitä, mitä pidetään normaalina ja hyväksyttävänä? 

Näitä kysymyksiä tutkitaan Olli Herrasen ja Tere Vadénin artikkelissa "Conditions of Possibility for Deep Social Change—Imaginaries Concerning Normality in a Finnish Online Discussion on Self-Sufficiency", josta podcastissä heidän lisäkseen keskustelee Ville Lähde. Artikkeli käsittelee Helsingin Sanomien nettikeskustelua vuonna 2008 ja 2018 julkkaistuista lehtijutuista, jotka koskevat Valtimolla omavaraisesti elävien Lasse Nordlundin ja hänen perheensä elinkeinoja ja sen tausta-ajatuksia.

Artikkeli: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ruso.70036

Olli Herranen ja Tere Vadén, Arkiymmärrys ja omavaraisuus. Havaintoja yhdestä omavaraistaloutta koskevasta keskustelusta https://www.researchgate.net/publication/323258663_Arkiymmarrys_ja_omavaraisuus_Havaintoja_yhdesta_omavaraistaloutta_koskevasta_keskustelusta

Olli Herranen ja Tere Vadén, Self-sufficiency defying common sense https://www.tuni.fi/alustalehti/2020/02/11/self-sufficiency-defying-common-sense/ 

Mainittu Lasse Nordlundin haastattelu: https://netn.fi/wp-content/uploads/2015/04/netn094-03.pdf

Garfinkel rikkomuskokeista: https://puresociology.com/understanding-ethnomethodology-harold-garfinkel/

Lantun henki: https://poesia.fi/teokset/lantun-henki/

Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa: https://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/

Wim Carton ja Andreas Malm ovat kirjoittaneet tuplateoksen ilmastonmuutoksen politiikasta juuri tällä hetkellä. Oveshoot kertoo, miten ajatus turvarajojen ylittämisestä ja sitten takaisin palaamisesta tuli hyväksytyksi -- kaikista riskeistä huolimatta. Long Heat puolestaan kertoo, mistä ilmastokamppailuissa taistellaan nyt, kun aiemmin määriteltyjen turvarajonen suhteen on "liian myöhäistä".

Jaksossa Ville Lähde ja Tere Vadén käyvät kirjojen väitteet läpi askel askeleelta.

Lisälukemistoa:

Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot”

https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/ 

Ville Lähde: Myöhäisten aikojen ilmastokamppailut – Wim Cartonin ja Andreas Malmin teos The Long Heat https://bios.fi/myohaisten-aikojen-ilmastokamppailut-wim-cartonin-ja-andreas-malmin-teos-the-long-heat/

Ville Lähde: https://turningpointmag.org/2025/09/10/how-to-drive-the-world-over-the-precipice-overshoot-by-andreas-malm-and-wim-carton/

BIOS-podcast: Ilmastonmuokkaus, osa 1 -- Perusteet ja keinot https://soundcloud.com/biosresearch/ilmastonmuokkaus

BIOS-podcast: Ilmastonmuokkaus, osa 2 -- Geopolitiikka ja rtiskit https://soundcloud.com/biosresearch/ilmastonmuokkaus-osa-2-geopolitiikka-ja-riskit

Ville Lähde: Ilmastonmuokkauksen hämärä kaatoluokka https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/

Sota Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin välillä on johtanut muun muassa Hormuzin salmen sulkemiseen. Mitä seurauksia sululla on energia- ja materiaalivirtoihin, eri puolilla maailmaa? Mitä taaphtuu nyt ja mitä pidemmällä tähtäimellä? Studiossa asiaa pohtivat Ville Lähde ja Tere Vadén.

Lisälukemistoa:

https://www.phenomenalworld.org/analysis/war-on-iran/

https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-436-unseasonal-war-how

https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-437-unseasonal-war-2-europe

https://www.argusmedia.com/en/news-and-insights/latest-market-news/2804990-se-asia-s-ev-push-intensifies-as-energy-crunch-drags-on

https://www.theguardian.com/world/2026/apr/03/trump-gulf-oil-crisis

https://www.theguardian.com/world/2026/apr/03/visual-guide-gulf-fertiliser-blockade

https://www.aljazeera.com/features/2026/4/7/how-pakistans-solar-boom-is-shielding-it-from-worst-of-iran-war-crisis

https://yle.fi/a/74-20217749

The crises inherent in the success of the global food system

https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416

Adam Tooze: Kehityksen loppu

https://netn.fi/artikkelit/kehityksen-loppu/

Studiossa Teemu Kaskisen romaanista Yö ja usva keskutelemassa kirjailija itse, Tere Vadén, Tero Toivanen ja Antti Majava.

Avainromaani kertoo metsän, metsätieteen ja metsätutkijan maailmasta 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon Suomessa.

BIOS-tutkijoiden artikkelissa “Mastering emissions, masking sinks: Finnish Energy-intensive Natural Resource-based Industries low-carbon roadmaps” (https://link.springer.com/article/10.1186/s12302-026-01338-3) tarkastellaan suomalaisten teollisuudenalojen vähähiilisyystiekarttoja. Teollisuuden päästöjen laskiessa hiilinielut ovat huvenneet, minkä vuoksi kansalliset nettopäästöt eivät ole vähentyneet. Tämän taustalla nähdään kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin, teollisuudella ei ole insentiiviä vähentää käyttämänsä puun määrää, koska nielujen vähentymisen seuraukset eivät koidu teollisuuden maksettavaksi vaan ovat kansallisilla harteilla. Toiseksi, koska nielujen heikkenemistä ei huomioida tiekartoissa ja koska niistä puuttuu alojen keskinäinen koordinaatio, ne vähähiilisyyspyrkimyksestä huolimatta päätyvät vaarantamaan hiilineutraalisuustavoitetteen.

Artikkelissa esitetään myös karkea arvioi metsäteollisuuden vaikutuksesta Suomen nettopäästöihin. Metsäteollisuuden (fossiiliset) bruttopäästöt ovat muita teollisuudenaloja pienemmät, mutta puunkäytön (eli nielujen vähentymisen) myötä sen vaikutukset nettopäästöihin ovat itse asiassa esimerkiksi kemian ja energiateollisuutta suuremmat. Asialla on merkitystä, koska Suomi (toisin kuin esimerkiksi Ruotsi) sitoi omasta tahdostaan – ja pitkälti metsänieluihin luottaen – ilmastotavoitteensa juuri nettopäästöihin. Käsitys, että Suomessa voidaan lisätä sekä hakkuita että metsien hiilinieluja on kuitenkin osoittautunut vääräksi, kuten tutkimus toistuvasti ennakoi. Hiilinielujen ja sitä tietä nettopäästöjen kohdalla yleinen “saastuttaja maksaa”-periaate ei toteudu, mikä aiheuttaa jatkuvaa kitkaa ja kärhämää ilmastopolitiikkaan.

Lisää tiekartoista:

https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22000360

https://bios.fi/tiekartoista/

Ville ja Tere esittelevät tuoreen tutkimusartikkelin, syksyllä 2025 Alue ja Ympäristö-lehdessä julkaistun tutkimuksemme “Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi”.

Irtikytkentä on jälleen otsikoissa: voisiko talouskasvua kuitenkin jatkaa, kunhan vaan ympäristöthaitat saada vähenemään, eli “irtikytkettyä” talouskasvusta? Artikkelissa on kaksi osaa. Ensin käsitteellinen: koska ekologiset turvarajat on monin kohdin jo ylitetty, on ainut järkevä tavoite absoluuttinen, riittävän nopea ja jatkuva irtikytkentä. Tämä on paljon vaativampi tavoite, kuin usein kuvitellaan. Toiseksi empiirinen: määrittelemme Suomelle, mikä voisi olla ekologisen kestävyyden mahdollistava onnistunut irtikytkentä, ja laskemme ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen suhteen, mitä noiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi. Kasvihuonekaasupäästöissä: nykyisen irtikytkennän vauhdin kolminkertaistamista. Luonnonvarojen kulutuksessa: kulutuksen vähentämistä noin neljäsosaan nykyisestä ja samalla yli kuusinkertaisesti enemmän rahamuotoista tuloa siitä neljäsosasta. Summa summarum: onnistunut irtikytkentä vaatisi talouden muuttumista hyvin perinpohjaisesti, miltei tunnistamattomaksi, ei suinkaan business-as-usual’in jatkumista.

Käsittelyssä oleva artikkeli:

Vadén, T., Ahokas, J., Ala-Lahti, T., Järvensivu, P., Lähde, V., Toivanen, T., & Eronen, J. (2025). Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi. Alue Ja Ympäristö, 54(2), 127-140. https://doi.org/10.30663/ay.152069

Aiempia irtikytkentään liittyviä podcastejä:

Jussi Ahokas Vihreä tuuma-podcastissä “Kohtuutalous 2: Onko kestävä kasvu mahdollista?”

https://ajatuspajavisio.fi/podcast/kohtuutalous-2-onko-kestava-kasvu-mahdollista/

BIOSin “Irtikytkennestä” podcast: https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta

Kirjoituksia:

Ville Lähde: Decoupling https://aeon.co/essays/how-to-think-about-the-prospects-of-truly-green-growth

BIOS-blogi: Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa? https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/

Vaden, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T., & Järvensivu, P. (2019). Onnistunut irtikytkentä Suomessa?. Alue Ja Ympäristö, 48(1), 3-13. https://doi.org/10.30663/ay.76338

Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature

Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244

T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E. Hakala, J.T. Eronen

https://doi.org/10.1016/j.envsci.2020.06.016

Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling

Environmental Politics, online: 24 Jun 2020

T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T. Eronen

https://doi.org/10.1080/09644016.2020.1783951

Podcastin kuulijoille tuttu 12 käsitettä maailmasta saa kirjallisen muodon, kun huhtikuussa ilmestyy niin & näin -kirjasarjassa Ville Lähteen, Tere Vadénin ja koko BIOS-tutkimusyksikön väen voimin kirjoitettu teos 12 käsitettä maailmasta – käsikirja etenevän ympäristökriisin aikakaudelle.

Kirjaa voi ennakkotilata niin & näin -verkkokaupasta tammi-helmikuun ajan -30% alennuksella: https://kauppa.netn.fi/sivu/tuote/12-kasitetta-maailmasta/5539383%C2%A0