Ville ja Tere esittelevät tuoreen tutkimusartikkelin, syksyllä 2025 Alue ja Ympäristö-lehdessä julkaistun tutkimuksemme “Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi”.

Irtikytkentä on jälleen otsikoissa: voisiko talouskasvua kuitenkin jatkaa, kunhan vaan ympäristöthaitat saada vähenemään, eli “irtikytkettyä” talouskasvusta? Artikkelissa on kaksi osaa. Ensin käsitteellinen: koska ekologiset turvarajat on monin kohdin jo ylitetty, on ainut järkevä tavoite absoluuttinen, riittävän nopea ja jatkuva irtikytkentä. Tämä on paljon vaativampi tavoite, kuin usein kuvitellaan. Toiseksi empiirinen: määrittelemme Suomelle, mikä voisi olla ekologisen kestävyyden mahdollistava onnistunut irtikytkentä, ja laskemme ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen suhteen, mitä noiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi. Kasvihuonekaasupäästöissä: nykyisen irtikytkennän vauhdin kolminkertaistamista. Luonnonvarojen kulutuksessa: kulutuksen vähentämistä noin neljäsosaan nykyisestä ja samalla yli kuusinkertaisesti enemmän rahamuotoista tuloa siitä neljäsosasta. Summa summarum: onnistunut irtikytkentä vaatisi talouden muuttumista hyvin perinpohjaisesti, miltei tunnistamattomaksi, ei suinkaan business-as-usual’in jatkumista.

Käsittelyssä oleva artikkeli:

Vadén, T., Ahokas, J., Ala-Lahti, T., Järvensivu, P., Lähde, V., Toivanen, T., & Eronen, J. (2025). Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi. Alue Ja Ympäristö, 54(2), 127-140. https://doi.org/10.30663/ay.152069

Aiempia irtikytkentään liittyviä podcastejä:

Jussi Ahokas Vihreä tuuma-podcastissä “Kohtuutalous 2: Onko kestävä kasvu mahdollista?”

https://ajatuspajavisio.fi/podcast/kohtuutalous-2-onko-kestava-kasvu-mahdollista/

BIOSin “Irtikytkennestä” podcast: https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta

Kirjoituksia:

Ville Lähde: Decoupling https://aeon.co/essays/how-to-think-about-the-prospects-of-truly-green-growth

BIOS-blogi: Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa? https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/

Vaden, T., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Eronen, J. T., & Järvensivu, P. (2019). Onnistunut irtikytkentä Suomessa?. Alue Ja Ympäristö, 48(1), 3-13. https://doi.org/10.30663/ay.76338

Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature

Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244

T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E. Hakala, J.T. Eronen

https://doi.org/10.1016/j.envsci.2020.06.016

Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling

Environmental Politics, online: 24 Jun 2020

T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T. Eronen

https://doi.org/10.1080/09644016.2020.1783951

Podcastin kuulijoille tuttu 12 käsitettä maailmasta saa kirjallisen muodon, kun huhtikuussa ilmestyy niin & näin -kirjasarjassa Ville Lähteen, Tere Vadénin ja koko BIOS-tutkimusyksikön väen voimin kirjoitettu teos 12 käsitettä maailmasta – käsikirja etenevän ympäristökriisin aikakaudelle.

Kirjaa voi ennakkotilata niin & näin -verkkokaupasta tammi-helmikuun ajan -30% alennuksella: https://kauppa.netn.fi/sivu/tuote/12-kasitetta-maailmasta/5539383%C2%A0

Ensimmäinen podcast BIOSin uusista tiloista Sofiankadulta!  Mihin BIOS tarvitsi uudet tilat? Entä mikä on samassa osoitteessa ja osin samoin voimin toimiva Industrial Foresight Studio? Mitä studio tekee, mihin se pyrkii, ja miten se liittyy BIOSin muuhun toimintaan? Ville Lähde, Tere Vadén ja Paavo Järvensivu kertovat uusista tuulista ja alkavista hankkeista.

Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista.

Lähteitä & lisälukemista:

UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04

Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf )

Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ )

Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä syystä tulisi solmia eräänlainen ilmastonmuokkaus”sulkusopimus”. https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/83A71F8002DC88049D9575790743D3A1/S2047102524000050a.pdf/towards_a_nonuse_regime_on_solar_geoengineering_lessons_from_international_law_and_governance.pdf

Erilaiset kansainväliset sopimukset myös antavat pohjaa ilmastonmuokkauksen sääntelylle, esim. YK:n biodiversiteettisopimuksen alainen moratorio: https://www.ciel.org/govern-geoengineering/

Ilmastonmuokkauksen voi myös katsoa olevan ristiriidassa useiden kv-oikeuden periaatteiden kanssa: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf

American Geophysical Union on luonut eettiset periaatteet ilmastonmuokkaukseen liittyvälle tutkimukselle.https://www.weforum.org/stories/2024/10/geoengineering-building-ethics-transparency-inclusion-climate-research/

Pienemmän mittaluokan ilmastomuokkauskokeiluja voivat kuitenkin yrittää esim. startupit tai tutkimusryhmät: https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en

Esimerkiksi saamelaisjärjestöt vastustivat Harvardin yliopiston SRM-testausta Pohjois-Ruotsissa sinnikkäästi vuodesta 2021 vuoteen 2024, jolloin suunnitelmat peruttiin vastustuksen takia. Myös esimerkiksi Afrikan ministerineuvosto on vaatinut SRM-kokeilujen kieltoa globaalisti. https://carnegieendowment.org/research/2025/07/geoengineering-assessing-risks-in-the-era-of-planetary-security?lang=en

Ilmastonmuokkausta voitaisiin käyttää strategisena keinona neuvotteluissa, konfliktien osana tai provosoimaan konflikteja: https://theecologist.org/2025/feb/04/weaponising-solar-geoengineering

https://journals.uair.arizona.edu/index.php/JPE/article/view/23583/0

https://www.cfr.org/blog/can-solar-geoengineering-be-used-weapon

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255

Miten ilmastonmuokkausta tulisi säädellä? Tässä on ongelmana maiden perustavanlaatuinen erimielisyys; asiasta ei päästy yksimielisyyteen esim. UNEPin vuoden 2024 Assemblyssa. https://www.boell.de/en/2024/10/29/un-science-summit-countries-call-non-use-solar-geoengineering

https://www.wilsoncenter.org/article/without-attention-geoengineering-could-upend-foreign-policy

Sovacool, B. K., Baum, C., & Low, S. (2023). The next climate war? Statecraft, security, and weaponization in the geopolitics of a low-carbon future. Energy Strategy Reviews, 45, 101031. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X22002255

Ilmastonmuokkauksesta puhutaan yhä enemmän, ja jos aiemmin asiaa käsiteltiin lähinnä kielteisesti tai kriittisesti, myös sitä kannattava keskustelu on yleistymässä.

Siksi on erittäin tärkeää sekä levittää tietoa asiasta että selventää keskustelun hämäryyksiä. Ville kirjoitti aiheesta BIOS-blogissa huhtikuussa 2024: https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/ Perusviesti on, että “ilmastonmuokkaus” tai “geoengineering” on niin monenkirjava kaatoluokka, että sinne mahtuu keskenään radikaalisti erilaisia toimenpiteitä. Niiden vertailu samalla viivalla hengessä “Pitäisikö ilmastonmuokkaus sallia vai kieltää?” ei ole mielekästä. 

Lähdemme liikkeelle kauempaa, ilmastonmuutoksen perusasioista, koska ilmastonmuokkauksesta puhutaan hyvin usein huolimattomasti. Ilmastonmuokkaus “Plan B:nä” ja lehtitekstit, poliitikkojen puheet yms. tyyliin “voisiko tämän hoitaakin helpommin” ovat hyvin yleisiä, ja tutkijoilla on vastuu tässä puheen tarkkuudesta sekä vaikuttamistyössä hahmottaa väistämätön poliittisuus.

Tässä ensimmäisessä jaksossa luomme perusteita, jaksossa 2 puhumme Emma Hakalan kanssa ilmastonmuokkauksen turvallisuusulottuvuuksista ja säätelyn problematiikasta.

#geoengineering #smr #sai #ccs #ccu #beccs #beccu

https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/ 

https://www.hs.fi/maailma/art-2000007677943.html 

https://www.theguardian.com/environment/2023/mar/06/revealed-1000-super-emitting-methane-leaks-risk-triggering-climate-tipping-points

https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/ 

https://www.newscientist.com/article/2494869-we-may-have-10-times-less-carbon-storage-capacity-than-we-thought/

https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/

https://bios.fi/tyo-ja-elinkeinoministeriolle-energia-ja-ilmastostrategian-luonnos/

https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti/ 

https://yaleclimateconnections.org/2025/09/climate-change-is-accelerating-scientists-find-in-grim-report/

https://www.theclimatebrink.com/p/the-great-acceleration-debate

https://www.frontiersin.org/journals/science/articles/10.3389/fsci.2025.1527393/full

https://www.carbonbrief.org/guest-post-how-the-role-of-carbon-storage-has-been-hugely-overestimated/

https://www.theclimatebrink.com/p/warming-in-the-pipeline-decoding

Podcastissä Villen ja Teren vieraina BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas ja emeritusprofessori Markku Ollikainen, joka tunnetaan myös Suomen ilmastopaneelin edellisenä puheenjohtajana. Aiheena on ilmastonmuutoksen hinta: miten erilaisia tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouteen pitäisi ymmärtää? Miten käy talouskasvun ja BKT:n? Miten ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia pitäisi ylipäätään tarkastella? Onko maatalous pieni vai suuri osa taloutta? Näitä kysymyksiä tarkastellaan pureutuen myös kahteen tutkimusesimerkkiin, joihin linkit alla.

Adrien Bilal & Diego R. Känzig: The Macroeconomic Impact of Climate Change

https://www.nber.org/system/files/working_papers/w32450/w32450.pdf

Uutisointia tutkimuksesta:

https://www.theguardian.com/environment/article/2024/may/17/economic-damage-climate-change-report

https://yle.fi/a/74-20101552

Institute and Faculty of Actuaries, University of Exeter: Planetary Solvency – finding our balance with nature

https://actuaries.org.uk/media/wqeftma1/planetary-solvency-finding-our-balance-with-nature.pdf

Uutisointia tästä raportista:

https://www.forbes.com/sites/we-dont-have-time/2025/02/28/50-gdp-collapse-ahead-actuaries-sound-the-alarm-whos-listening/

https://www.theguardian.com/environment/2025/jan/16/economic-growth-could-fall-50-over-20-years-from-climate-shocks-say-actuaries

Muita lähteitä ja esimerkkejä:

Bilal &Stock: A Guide to Macroeconomics and Climate Change https://www.nber.org/system/files/working_papers/w33567/w33567.pdf

Kotz, Levermann & Wenz: The economic commitment of climate change https://www.nature.com/articles/s41586-024-07219-0

Ceglar et al.: The European economy is not drought-proof https://www.ecb.europa.eu/press/blog/date/2025/html/ecb.blog20250523~d39e3a7933.en.html

Clark, How the next financial crisis starts https://archive.ph/sdcfM

The Guardian, “Climate crisis on track to destroy capitalism, warns top insurer” https://www.theguardian.com/environment/2025/apr/03/climate-crisis-on-track-to-destroy-capitalism-warns-allianz-insurer

Onko käynnissä energiasiirtymä tai energiamurros? Paljon puhetta, vähän villoja? Vai onko mullistus nurkan takana? Kumpaakin väitettä esitetään, ja kummallekin on perusteita. Joka tapauksessa on selvää, että missään ei liikuta tarpeeksi nopeasti, ja tämän syiden ymmärtäminen on tärkeää. Jakso käsittelee “ideologioita”, joilla on onnistuneesti torjuttu nopeampaa järjestelmätason muutosta.

Keskustelu pohjautuu kahteen kirjaan, joista Ville on kirjoittanut blogissa: Malmin & Cartonin Overshoot sekä Fressozin More and More and More.

Lisälinkkejä:

BIOS: Miksi päästövähennyksiä ei voi viivytellä?

https://www.youtube.com/watch?v=qCuh9AKAkB8

Ville Lähde: Menneestä ei saa oppia energiamurrokseen – Jean-Baptiste Fressozin teos More and More and More

https://bios.fi/menneesta-ei-saa-oppia-energiamurrokseen-jean-baptiste-fressozin-teos-more-and-more-and-more/

Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot”

https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/

Ville Lähde: Ilmastonmuutos ja aika – eli miksi ilmastovitkastelu ei toimi

https://bios.fi/ilmastonmuutos-ja-aika-eli-miksi-ilmastovitkastelu-ei-toimi/

Taantumus on sana, jota on aikojen saatossa käytetty leimakirveenä. Tässä jaksossa Tero Toivasen johdolla taantumuksen käsite otetaan alustavaksi työvälineeksi nykyisten ideologisten virtausten ja poliittisten mullistusten tarkasteluun. Näyttää selvältä, että autoritaariset voimat tähtäävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon piirissä saavutettujen oikeuksien kaventamiseen, mutta mitä ne lupaavat? Jaksossa pohdintaan myös, miksi ilmastopolitiikka näyttää ottavan parhaillaan todenteolla takapakkia ja kysytään, mitä on ilmastoestäminen? Samalla jakso muistuttaa, että ympäristöpolitiikka ja ekologinen ajattelu ei suinkaan aina ole väistämättä progressiivista, vaan ekologisia visioita voi rakentua myös autoritääriselle ja ulossulkevalla perustalle. Jakso on nauhoitettu helmikuun alussa 2025

Lukemistoa:

Ekberg ym. Climate obstruction:

https://www.routledge.com/Climate-Obstruction-How-Denial-Delay-and-Inaction-are-Heating-the-Planet/Ekberg-Forchtner-Hultman-Jylha/p/book/9781032019475?srsltid=AfmBOoo9_XUTjQtEJJAJWRc9t_t7n4txzsPiRXRvP7tuHKKkTym_NBXL

Toivanen & Lähde: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793

Zeev Sternhell: How to think about fascism and its ideology: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-8675.2008.00504.x

Balsa Lubarda: Beyond Ecofascism? Far-Right Ecologism (FRE) as a Framework for Future Inquiries

https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.3197/096327120X15752810323922?casa_token=x6JmeYDxmnEAAAAA:2O8aLkGZIvzeDGJgwwT2N0yBmx9DXj4OSgV3cDzDm4z10GgjcucIgEpfb7agT9UNFzL2eBN6AACS

Metsäteollisuuden toimintalogiikka poikkeaa monin tavoin muusta Suomen teollisuudesta. Julkisella sektorilla on vahva rooli metsäteollisuuden tukijana ja alalle on myönnetty merkittäviä muista teollisuudenaloista poikkeavia erioikeuksia. Samalla kun muut teollisuudenalat painivat kalliiden päästövähennysten tai päästöoikeusmaksujen kanssa, lankeaa lasku metsäteollisuuden päästöistä veronmaksajien ja muiden alojen maksettavaksi. Jaksossa pohditaan, miten tähän on tultu ja miten tilanteesta päästään ulos? Ilmastotavoitteiden purkamiselle ja luonnolle tuhoisan business as usualin jatkamiselle on olemassa hyviä tai jopa erinomaisia vaihtoehtoja. Metsäsektori voi edelleen muodostua trouble makerin sijasta osaksi ilmasto- ja ympäristökriisin ja myös Suomen taloudellisen stagnaation ratkaisua, kunhan alan epäterveestä hyysäämisestä luovutaan. Jakson vieraana "Metsäsektorin ekologinen siirtymä"-podcastin isäntä Antti Majava.

LISÄLUKEMISTOA:

BIOS; tiedevetoinen suunnittelu: https://vimeo.com/962148931

Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/121616

Teollisuuden vähähiilitiekartat: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701

Metsäpodcast: https://soundcloud.com/biosresearch/sets/metsapodcast

Uusi metsäkirja: https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/uusi-mets%C3%A4kirja

Bioenergian vaikutus ilmastopäästöihin: https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/Soimakallio_Arktinen_murros_s91-124.pdf

ELY-keskusten perustelut vetäytymiselle PEFC-sertifikaatista: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44977/PEFC_PERUSTELUT_ELY-keskusten_VET%C3%84YTYMISELLE.pdf/eefd144a-88f4-c3b2-fdc0-35519f4ec8ee?t=1619180870752

Metsäteollisuuden kestävyyspäivitys Osa 1: https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-1-miksi-metsateollisuudella-on-ilmastopoliittinen-erityisasema/

Osa 2 https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-2-miten-suomi-toteuttaa-metsaalan-uudistavan-metsamission/

Kestävyys lienee tuttu sana kaikille, mutta mitä on kestävyystiede? Tieteenalan äärelle johdattaa jakson studiovieras, professori Jussi T. Eronen, yksi BIOS-tutkimusyksikön perustajista. Keskustelussa tarkastellaan tämän monitieteisen tutkimusalan syntyhistoriaa ja sen rantautumista myös Suomeen. Kestävyystiede on kehkeytynyt monien tutkimusperinteiden kohtaamisesta, ja jaksossa tutkaillaan sen suhdetta esimerkiksi maapallojärjestelmätutkimukseen ja sosio-ekologisten järjestelmien tutkimukseen. Sen ohella pohditaan myös sitä, mitä kaukaisen historian, ns. "syvän ajan" tutkimus voi antaa nykyisyyden ja tulevaisuuden ongelmien ymmärrykselle.

LISÄLUKEMISTOA:

Mooney et al. 2013

https://www.pnas.org/doi/pdf/10.1073/pnas.1107484110

Kates et al. 2001

https://www.science.org/doi/10.1126/science.1059386

Liu et al. 2015

https://www.science.org/doi/10.1126/science.1258832

Folke et al. 2016

https://www.jstor.org/stable/26269981

Meadows: Thinking in systems

https://www.adlibris.com/fi/kirja/thinking-in-systems-9781603580557

Barnosky et al. 2017

https://www.science.org/doi/10.1126/science.aah4787

Barnosky et al. 2014a

https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019613516290

Barnosky et al. 2014b

https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019614533670

Lyons et al. 2016

https://www.nature.com/articles/nature16447

Kaaronen et al. 2021

https://www.ecologyandsociety.org/vol26/iss3/art2/

Fraser et al. 2022

https://www.nature.com/articles/s41467-022-31595-8