BIOS-podcast

Sarjan kahdeksannessa jaksossa hahmotetaan metsäsektorin toimintaympäristön muutosta metsätalouden ja metsänomistajan näkökulmasta. Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori ja Euroopan metsäinstituutin vanhempi tutkija Lauri Hetemäki sekä Itä-Suomen yliopiston Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala.

Kuva: Aamusumua Keravanjoella. Simo Räsänen, Wikimedia Commons.

https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcast -sarjan seitsemännessä jaksossa hahmotellaan, miltä suomalainen metsäsektori näyttää sijoituskohteena ja miten EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet sekä tämän vuoden alusta voimaan astunut EU-taksonomia, eli asetus kestävän rahoituksen kriteereistä, vaikuttavat metsien käyttöön. Pohdimme myös, miten metsäsektorille asetetut ilmasto- ja ympäristövelvoitteet suhteutuvat muiden sektoreiden tavoitteisiin.

Aiheesta ovat keskustelemassa rahoitusalan konkari ja EU-komission neuvonantajaryhmän jäsen Aila Aho, Sitran Ilmasto- ja luontoratkaisut -tiimin asiantuntija Miika Korja sekä Etlassa ja Lukessa työskentelevä ympäristö- ja luonnonvarataloustieteilijä Jussi Lintunen.

https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcastin kuudennessa jaksossa keskustellaan metsien käytön vaikutuksesta metsien monimuotoisuuteen ja vastaavasti monimuotoisuuskadon pysäyttämisen vaikutuksista metsäsektoriin. Keskustelemassa ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Artti Juutinen ja projektipäällikkö Saija Kuusela Suomen ympäristökeskuksesta.

Taustaa keskustelulle luo erityisesti EU:n uusi biodiversiteettistrategia, joka edellyttää Suomessa mittakaavaltaan merkittävää lisäsuojelua, jonka hintalappu voi Suomen Luontopaneelin mukaan nousta jopa yli kuuten miljadiin euroon.

https://bios.fi/metsapodcast/

Kuva: Fanny Churberg, Metsänsisusta, 1871 - 1872. Wikimedia Commons/Kansallisgalleria.

Viidennessä jaksossa keskustellaan vetytalouden ja metsäsektorin yhdistämisestä. Keskustelijoina ovat Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) energiatehokkuusprofessori Jero Ahola ja UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska. Molemmilla on pitkä kokemus vetyteknologian tutkimuksesta ja kehittämisestä niin Suomen kuin EU:n tasolla.

https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcastin neljännessä jaksossa keskustellaan metsien ja maaperän hiilivirroista ja mahdollisuudesta tukea hiilensidontaa ulottamalla hiilen hinnoittelu myös maankäyttösektorille. Vieraina ovat ympäristötaloustieteilijä ja hiilimarkkinoiden asiantuntija Hanna-Mari Ahonen Perspectives Climate Groupista ja maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuuksiin sekä hiilinielujen lasketaan perehtynyt tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.

https://bios.fi/metsapodcast/

BIOSin Metsä -podcastin kolmannessa jaksossa ovat keskustelemassa Jakob Donner-Amnell, yhteiskuntatieteelliseen metsäsektorin tutkimukseen ja metsäsektorin kehityksen ennakointiin erikoistunut tutkija Itä-Suomen yliopistosta sekä Niklas von Weymarn, Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja.

Päästöoikeuksien ja energian hinnat ovat nousseet tasolle, jonka vielä alkusyksystä arvioitiin toteutuvan vasta vuoden 2030 jälkeen. EU:n ilmasto- ja metsälinjaukset sekä LUKE:n julkaisemat tiedot Suomen metsien vuosikasvun heikkenemisestä eivät todennäköisesti mahdollista hakkuiden kasvattamista nykytasolta. Miten metsäteollisuus vastaa tähän nopeaan toimintaympäristön muutokseen ja tuottaa vähemmällä raaka-aineen käytöllä enemmän lisäarvoa?

Molemmat keskustelijat painottivat siirtymää kohti korkeamman jalostusarvon tuotantoa:

Metsämateriaalia ei voi käyttää enempää, vaan arvonlisän täytyy perustua tehokkaampaan raaka-aineen käyttöön ja korkeampaan arvonlisään. Ei siitä ole kyse, että pakkausten tai wc-paperin tarve häviää, mutta niiden osuus alan arvosta saattaa käytön tehostuessa pienentyä, ja pitempään hiiltä sitovien tuotteiden osuus kasvaa. -Jakob Donner-Amnell

Nyt ollaan aika lähellä sitä enimmäismäärää, mitä metsästä voi ottaa puuta, eli nyt pitäisi seuraavat kymmenen vuotta yrittää nostaa puun jalostamisesta saatavaa arvonlisää. Puuta ei riitä kaikkien fossiilipohjaisten energiatuotteiden korvaamiseen, mutta ei sitä myöskään riitä kaikkien muovien tai tekstiilituotteidenkaan korvaamiseen. Puu on hyvin rajallinen raaka-aine ja kyse on siitä, miten Suomi löytää ne käyttökohteet, joissa puupohjaisen tuotannon kilpailukyky on oikeasti olemassa. Suomessa olisi mietittävä miten arvonnousu tietystä määrästä puuta saadaan taas kasvu-uralle. -Niklas von Weymarn

Metsäteollisuuden rakennemuutokseen kohti uusia korkeamman lisäarvon tuotteita on panostettu viime vuosikymmeninä vahvasti, mutta panostus ei ole tuottanut tulosta. Aasian sellumarkkinan nopea kasvu on johtanut metsäteollisuuden tuotannon painopisteen siirtymiseen (entistä) alhaisemman jalostusarvon tuotantoon, kuten kartonkiin ja selluun.

Metsäteollisuus on tavallaan suuruutensa vanki. Kun päätuotteiden liikevaihto on miljardeja, niin siihen kokoluokkaan pääseminen ei ole helppoa uusilla tuotteilla. Hyvä esimerkki on ligniini, joka on molekyylinä monitahoinen. Muoviteollisuus lähtee nykyisellään yhdestä molekyylistä liikkeelle, eikä niin vain taivu uuteen maailmaan. -Niklas von Weymarn

Keskustelijat näkivät nykyisellään hyvin kannattavan sellu- ja kartonkituotannon näkymät riskialttiina. Kysyntä ei ehkä jatkossa enää kasva, tuotantoa voi siirtyä Aasiaan. Myös ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kiristyminen vaikuttaa keskeisesti toimintaympäristöön.

Pidän aivan selvänä että hiilensidonnasta ja päästöjen välttämisestä tulee viiden tai alle kymmenen vuoden sisällä merkittävää liiketoimintaa niin metsänomistajalle kuin teollisuudellekin. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on yhtä iso kysymys kuin ilmasto, eikä tätäkään voi ohittaa maailman metsävarannon käytössä. -Jakob Donner-Amnell

Keskustelijat myös painottavat metsien käytön suunnittelua tieteelliseltä pohjalta.

Meidän pitää varmistua siitä, että puuraaka-aineen käyttö on kestävällä pohjalla, ymmärryksen pitää pohjata faktaan ja toimenpiteet pitää suunnitella yhdessä tiedeyhteisön kanssa. Huomiota tulisi yrittää kohdistaa puupohjaisista fyysisistä tuotteista rinnalle rakennettaviin palveluihin ja muun muassa digitalisaation synnyttämiin mahdollisuuksiin. -Niklas von Weymarn

BIOSin Metsä-podcastin toisessa osassa Vatajankoski OY:n toimitusjohtaja Pekka Passi ja VTT:n johtava tutkija Eemeli Tsupari ruotivat energiamarkkinoiden tilaa, sähkön hintavaihteluiden syitä ja metsäteollisuuden roolia ilmastotavoitteiden myllertämässä toimintaympäristössä.

https://bios.fi/metsateollisuus-tarvitaan-mukaan-energiaverkon-tasapainottamiseen/

https://bios.fi/metsapodcast/

• Mitä EU:n uudet ilmastotavoitteet tarkoittavat metsäteollisuudelle?

• Paljonko puuta voidaan kestävyystavoitteiden puitteissa käyttää?

• Miten tavoite puun käytön lisäämisestä vaikuttaa Suomen kasvihuonepäästötaseeseen?

• Millaisia taloudellisia vaikutuksia puun käytön lisääminen potentiaalisesti aiheuttaa eri sektoreilla?

• Mitä vaihtoehtoja puun käytön lisäämiselle olisi tarjolla?

Keskustelemassa SYKE:n Luonnonvarojen kestävän käytön yksikön päällikkö ja Sampo Soimakallio ja Ympäristöministeriön ilmastoyksikön maankäyttösektorin ilmastotoimista vastaava neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski. Antti Majava juontaa.

Jinglet: Tuomas A. Laitinen

Erikoisjaksossa pureudutaan WISE-tutkimusprojektin piakkoin valmistuvaan Tulevaisuuden tilannehuone -harjoitukseen, jonka avulla kuntapäättäjät ja -asiantuntijat pääsevät harjoittelemaan kriittistä päätöksentekoa, joka määrittää kunnan tulevaisuutta jopa vuosikymmenten ajan. Internet-pohjaisessa toiminnallisessa työpajassa osallistujien tehtävänä on kunnan ekologinen jälleenrakennus. Podcast-jaksossa harjoituksesta keskustelevat BIOS-tutkija Paavo Järvensivun kanssa dramaturgi Katariina Numminen ja WISE-projektin johtaja, professori Janne I. Hukkinen. WISE-projektin rahoittaa Suomen Akatemian alainen Strategisen tutkimuksen neuvosto. Lisätietoja projektista: https://wiseproject.fi

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) vieraili elokuun lopussa BIOS-tutkijoiden livepodcast-vieraana Helsingin Vallisaaressa, jossa on kesällä 2021 järjestetty nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali. BIOS:lla on ollut Vallisaaressa tutkimusasema, jossa vierailijoiden nähtävillä on ollut myös BIOS:n laatima siirtymäpolitiikan kojelauta. Jaksossa BIOS-tutkijat Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen keskustelevat Niinistön kanssa siirtymäpolitiikan ideasta, Suomen ja Euroopan ilmastopolitiikan tilasta, teollisuuspolitiikan suunnanmuutoksesta ja talouspolitiikan muutostarpeista.

Siirtymäpolitiikan kojelauta: https://kojelauta.bios.fi

BIOS Helsinki Biennaalissa: https://helsinkibiennaali.fi/artist/bios/

Helsinki Biennaali on avoinna Vallisaaressa 26.9. 2021 saakka: https://helsinkibiennaali.fi/

Kuva: Saara Karhunen / HAM