Työelämän ja työhyvinvoinnin asiantuntijat eivät epäröi muistuttaa meitä siitä, että vain rahan vuoksi työskentelevä ihminen ei ole hyvä työelämäihminen. Jos joku kertoo työhaastattelussa hakeneensa tähän työhön siksi, että siitä saa rahaa, niin haastattelijat pyörittelevät silmiään: sinun tulisi olla innoissasi työn sisällöstä ja organisaation arvopohjasta! Pärjääkö modernissa työelämässä enää missään, jos vaan halua tehdä fyrkkaa ja jättää työn merkityksellisyysfiilistelyt muille? Tervetuloa H. Asselmoilasen rahailtaan.

Se, että olet kaikissa asioissa tasaisen huono, ei tee sinusta generalistia. Generalisti on kuin kymmenottelija: pärjää riittävän hyvin monessa lajissa. Vastaavasti naapurin Reiska, joka ei juurikaan juokse, ei ole kymmenottelija eikä myöskään generalisti. Tervetuloa H. Asselmoilasen generalisti-iltaan!

Nykymaailmassa moni perinteinen miehinen vahvuus on kääntynyt heikkoudeksi: asiakeskeisyys on tunnekylmyyttä, opastaminen on manspleinaamista ja asioihin perehtyminen besserwisseröintiä. Moderni mies puhuu ja pussaa. Toksinen mies ei äijäpäissään näin tee. Tervetuloa myrkyllisen miehuuden tupailtaan.

Kaikki sopivimmat koodarit eivät työskentele koodareina. Osa ei edes tiedä olevansa sopiva koodariksi. Koodaamisessa, niin kuin muissakin töissä, osa osaamista on itse taito, jota työssä tarvitaan. Osalla on luontaiset taipumukset tai lahjakkuus menestyä kyseisessä tehtävässä. Tervetuloa H. Asselmoilasen assemblyyn.

Onko työsuhde-etu yrityksen savuverho - osa hämäystä, jonka tarkoituksena on harhauttaa osaaja palkkatöihin? Yritykset tarjoavat työntekijöilleen työsuhde-etuja. Polkupyörät, autot ja liikuntasetelit ovat standardia. Kohauttamaan pääsee yrityksen hiilinielulla, metsästysedulla ja firman venepaikalla. Miksi työsuhde-etu eikä isompi palkka?

Häpeä on osa inhimillistä kokemusmaailmaa. Häpeä on paikalla töissä ja vaikuttaa jatkuvasti toimintaan. Joidenkin teorioiden mukaan häpeämättömät pärjäävät paremmin, koska, no, eivät häpeä. Tervetuloa häpeämään H. Asselmoilasen pariin.

Moni HR-ammattilainen tai sellaiseksi haluava hakeutuu opiskelemaan psykologiaa esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Mutta miksi tämä mielen tiede on niin kovassa kulttimaineessa? Tieteenä psykologian saavutukset kun eivät ole kummoisia.

Ainahan se on mielessä: sportti. Toisin kuin nuoret pojat, keski-ikäiset miehet ajattelevat urheilua enemmän kuin seksiä. LinkedIniin jaetuissa kuvissa ihmiset vaikuttavat olevan aidosti onnellisia vain urheilessaan, kun taas työpaikalla otetuissa hymykuvissa on vahva väkinäisyyden eetos. Tässä jaksossa selvitämme miksi urheilu on niin paljon mukavampaa kuin työnteko.

Sosiaalinen media oli aiemmin työelämän kellarikapakka - nyt se on päänäyttämö. Yhä harvempi ihminen työskentelee ammatissa, jossa joko omissa tai työnantajan toiveissa ei olisi aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Yhä useampi somettaa osana työtehtäviään - joillekin se on jopa päätyö. Mutta onko se sitä kuuluisaa oikeaa työtä?

Termien diversity ja inclusion suomennokset ovat monille kömpelöjä ja vieraita. Työelämänmonimuotoisuuden trendi koskettaakin Suomea vasta seitinohuesti - epäilemättä äänenvoimakkuus kasvaa.