Kotikylässä, hiekkatien varrella oli autiotalo. Se oli yhtä aikaa kiehtova ja pelottava. Talo oli kuin elollinen olento, joka odotti, vain odotti. Nyt rakennus on purettu ja tilalla on jotain muuta, minulle merkityksetöntä.

Entisaikaan kaupunkien käsityöläisverstaissa vietettiin syyskuun yhdentenätoista, eli Santerin päivänä, silmänkirkastusjuhlaa. Työpäivän päätyttyä ja hämärän laskeuduttua sytytettiin lamput ensimmäisen kerran kesän jälkeen. Mestari tarjosi kisälleilleen kahvit ja viinaryypyt ”silmäin kirkastukseksi ”.

Miten sietää omaa keskeneräisyyttään? Teatterissa näyttelijällä on rooli mutta se ei ole itsestä irti. Mutta ihmiselämä ei ole hallittavissa näyttämön tapaan. Elämän näyttämöllä vastanäyttelijät lausuvat outoja repliikkejä ja saapuvat ja katoavat mielensä mukaan.

Edellisen perusteella voimme puhua vaistoista. Vaistot varoittavat, kehottavat ja auttavat meitä valitsemaan. Käytämme vaistojamme ideaalikumppanin hankkimiseen, vaurastumiseen, työelämässä pärjäämiseen. Mutta toisin kuin eläimet, me erehdymme useasti.

Oletteko koskaan ajatelleet kertoa totuuden elämästänne, aivan kaiken ilman kaunistelua? Se on pelottava ajatus, eikö totta, mutta samalla houkutteleva. Maailmassa on monenlaisia totuuksia. Joskus se on jotakin niin kammottavaa, että sen kohtaaminen oli lähes mahdotonta.

Loppujen lopuksi laiskuus ei ole muuta kuin tapa levätä ennen kuin väsyy. Siksi jokaisen suomalaisen tulisi viimeistään viisikymmentä täytettyään päästä vähintään vuodeksi lomalle. Omatunto on kuitenkin kuin anoppi, jonka vierailu ei koskaan lopu.

Ensi näkemältä Saksalaisen Caspar David Friedrichin maalaus Kuuset Lumessa saattaa vaikuttaa vaatimattomalta aiheensa puolesta, mutta pysähtyessämme sen eteen tapahtuu jotain odottamatonta. Maalaus vie kauas kadonneeseen aikaan ja tunnelmaan.

Muistikirjoja on moneen tarkoitukseen. Johonkin merkitään kirjat, jotka on luettu ja kirjat jotka täytyy hankkia kokoelmiin. Sitten on unelmien kirja, joka on hyvin henkilökohtainen. Joskus muistikirjoista löytää ajatuksia, jotka on tyystin unohtanut.

Elämässä sattuu onnellisia ja onnettomia asioita. Hyvin usein käy niin, että se, mikä on aluksi vaikuttanut varsinaiselta onnenpotkulta, on tuonutkin mukanaan vain vaivaa ja murhetta. Onnettomuudet sitä vastoin ovat kääntyneet usein iloksi, jopa onnellisuudeksi tai onnen tunteeksi. Ainakaan elämä ei ole tylsää.

Lapsuuden jouluihin liittyy valtava jännitys ja kiihko, joka lahjojen odotukseen ja saamiseen kuului. Lahjojen merkitys on kuitenkin vuosien saatossa muuttunut. Aikuisena saamisen ilosta on tullut antamisen iloa.