Köyhyysriski on kasvanut myös työssäkäyvillä inflaation myötä.

Rahat eivät riitä ja joka kuu saa laskea rahoja seuraavaan tiliin. Lapsille saa aika monesti tuumata, ettei nyt ole varaa. Se aiheuttaa todella paljon stressiä, kertoo 31-vuotias nimimerkki Persaukinen. Hän työskentelee pienipalkkaisella alalla.

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa eri puolella Suomea asuvat ihmiset kertoivat kokemuksistaan.

Palkansaajien tilipussin ostovoima on heikentynyt eniten yli 60 vuoteen. Juho Saari on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani ja professori. Saari tutkii pärjäämis- ja duunariköyhyyttä kolmen käsitteen avulla. Ne ovat niukkuus, autonomia ja statusarvostus.

Jos rahat eivät riitä, sitä huonommin ihminen voi. Jos ihmisellä ei ole yhtään autonomiaa eli puskuria elämässään, sillä on valtava elämänlaatua alentava vaikutus, kertoo Saari toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Äänisuunnittelija: Juha Jäntti.

Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Laura Korhonen, Laura Koso ja Pauliina Motturi.

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Lähteet:

De Fresnes, Tulikukka, Hyytinen Tuomas (2023) Yle Uutiset: Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, arvioi professori Juho Saari

Elovaino, Mirka, Kivipelto, Minna (2023) Toimeentulotuen tarvetta voidaan vähentää takaamalla ihmisille riittävä perusturva ja varhaista tukea

Hyytinen, Tuomas (2023) Yle Uutiset: Toimeentulotuen saajien määrä aiotaan puolittaa – hallitus selvittää myös, voidaanko tuki evätä kokonaan

Kajander-Ruuth, Sanna (2021) Laman lapset: Mitä meille tapahtui?

Tilastokeskus (2022) Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022

Yle Uutiset (2011) Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätköhdyttävä kuva

Ideaalityöntekijyyteen liittyvät normit ovat kapeita ja voivat syrjäyttää työelämästä. Mittaamista korostavassa työmaailmassa työntekijöiden oletetaan olevan samanlaisia ja helposti korvattavissa.

Miten työelämästä tehdään tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja syrjimätön?

Väitöskirjatutkija Saara Leppänen on kiinnostunut tutkimuksellisesti työelmän eriarvoisuuden kysymyksistä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten työntekemisen esteistä ja mahdollistajista.

Kulttuurirahasto rahoittaa Leppäsen väitöskirjatutkimusta, jonka teemat liittyvät inklusiivisuuteen ja siihen, miten kaikki voisivat olla mukana työelämässä.

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kertoi kokemuksiaan myös 27-vuotias nimimerkki Väsynyt. Hän mukaansa työhön pääsemistä estävät liialliset vaatimukset.

"Liialliset vaatimukset jo ennen työhön pääsyä. Annetaan uudelle työntekijälle armoa ja aikaa päästä talon tapoihin sisälle. Annetaan nuorille ja vanhoille työnhakijoille ja -tekijöille mahdollisuus", kertoo nimimerkki Väsynyt viestissään.

Työelämän ja HR:n kontekstissa inklusiivisuuden määrittelyyn vaikuttaa niin konteksti kuin toimialakin. Kestävässä henkilöstöjohtamisessa keskiössä on se, että ihmisiä tuetaan heidän lähtökohdistaan käsin, kertoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Juha Jäntti

Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Silja Raunio

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Lähteet:

Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhänkangas, Leila, Leppo Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla

SAK, Työsuhteen jatkuva tila ei voi olla epävarmuus

Hottola, Anna (2023) Yle Uutiset, Stora Enso aikoo sulkea paperikoneen Anjalan tehtaalla

Kela (2022) Pitkät sairauspoissaolot mielenterveyssyistä kääntyivät jälleen kasvuun

Näveri, Anna (2023) Yle Uutiset, Verkkokauppa.com irtisanoo 75 työntekijää ja lomauttaa johdon

Riksosuhripäivystys, Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työsyrjintä

Reiman, Saara (2021) Kaiao nettisivut

Suoranta, Anu, Leinikki, Sikke (2018) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta - Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus?

Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla

Suurin osa alle kolmekymppisistä kokee, ettei kaikkien ääni kuulu suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä kävi ilmi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen ryhmähaastatteluissa.

Me ollaan jääty väliin, vähän semmoinen unohdettu sukupolvi, kertoo nimimerkki Annika. Hän on yksi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen ryhmäkeskusteluihin osallistuneista.

Ryhmähaastatteluihin osallistui 110 nuorta eripuolelta Suomea. Ryhmähaastatteluita järjestettiin Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa.

Nuoret aikuiset kertovat, etteivät yhteiskunnan palvelut vastaa heidän tarpeisiinsa sillä tavalla, että hyvän elämän edellytykset täyttyisivät, kertoo Nuorten hyvä elämä -tutkimuksessa mukana ollut E2 Tutkimuksen asiantuntija Vilma Niskanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Lähteet:

Brunila, Kristiina (2023) Nuoret haluavat puhua tunteista vai annetaanko nuorille mahdollisuuksia puhua mistään muusta?

Eronen, Eija (2022) Nuorten hyvä elämä - tutkimus

Malm, Karla (2021) Sivulliset – mikä koulutuksen ulkopuolelle jääneitä yhdistää?

Niskanen, Vilma (2022) Nuorten hyvä elämä -tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2023) Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä

Viherympäristöliitto, Lahopuu ylläpitää elämää

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Juha Jäntti

Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Silja Raunio ja Veli Kauppinen.

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Maailman onnellisimmassa maassa suurin osa alle kolmekymppisistä kokee, että elämällä on merkitystä ja heihin luotetaan. Mutta, on olemassa toisenlainenkin todellisuus.

Kolmasosa alle kolmekymppisistä kokee, ettei elämällä ole merkitystä, eikä mihinkään oikein voi vaikuttaa ja tämän lisäksi joutuu kokemaan, ettei kuulu itselleen tärkeään ryhmään.

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan hyvästä elämästä jakoi 21-vuotias nimimerkki Sähköpää. ”Toivon elämääni taloudellista tasapainoa, sitä ettei tarvitse murehtia elääkö kädestä suuhun joka kuukausi vaan on myös mahdollisuus tehdä ja ostaa niitä asioita joista itse pitää. Mukava kumppani ja mökki olisi toki plussaa. Haaveilen siitä, että pääsen opiskelemaan”, kertoo Sähköpää viestissään.

Nuorten hyvä elämä -tutkimushankkeeseen liittyvissä ryhmäkeskusteluissa nuoret nostivat esille pärjäämisen pakon kaikilla elämän osa-aluilla. Myös työelämän vaativuus ja epävarmuus tulivat keskusteluissa esille, kertoo asiantuntija Eija Eronen E2 Tutkimuksesta toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Haastateltava: Asiantuntija Eija Eronen E2 Tutkimuksesta

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Lukijat: Miika Lauriala ja Silja Raunio

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Hämähäkit suunnittelevat saalistusreittejään päiväkausia. Muurahaiset osaavat kutsua kaverin apuun, kun ovat hädässä.

Ihmiskeskeisyys hallitsee kulttuuria, yhteiskuntaa, tiedettä ja olemistamme maailmassa. Koemme kollektiivista narsismia suhteessa muuhun elämään. Ihminen on keskittynyt kertomaan itsestään ja ihmisestä riippumattomana olentona, sanoo ekologi, kasvatustieteilijä ja väitöskirjatutkija Sami Keto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Havaintoja ihmisestä -sarjaan kokemuksensa jakoi myös nimimerkki Havukka-ahon ajattelija. ”Ihmiskeskeistä ajattelua pitäisi purkaa, jos haluamme selvitä lajina. Ihmisille pitäisi kouluissa opettaa asioita joista ei välttämättä ole hyötyä ”talouskasvun” kannalta, vaan kokonaisen elämän kannalta täällä”, sanoo siis nimimerkki Havukka-ahon ajattelija.

Lähteet:

Elinkeinoelämän valtuuskunta, EVA (2023) Suomalaisten suhtautuminen ilmastouhan vakavuuteen politisoitunut – suomalaiset aiempaa valmiimpia ilmastotekoihin

Helsingin Sanomat (2017) ”Kuudes sukupuutto” hävittää lajeja paljon pelättyä rajummin – Hyönteisten tilanne on hälyttävä, ja seuraukset voivat olla katastrofaalisia meille kaikille

Keto, Sami (2022) enemmän kuin sapiens

Tsing, Lowenhaupt, Anna (2020) Lopun aikojen sieni. Elämää kapitalismin raunioissa. Helsinki. Tutkijaliitto

WWF (2023) Raportti: Suomalaisyritykset tiedostavat luontokadon uhkaavan liiketoimintaansa – toimet luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ovat vielä riittämättömi

Toimittaja: Satu Kivelä

Haastateltava: Ekologi, kasvatustieteilijä, väitöskirjatutkija Sami Keto

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Veli Kauppinen

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Ihmislaji on aikoinaan nähnyt toiset lajit ja luonnon kumppaneina ja itsensä osana elonkirjoa. Ihminen on ollut osa kokonaisuutta, eikä suinkaan kaiken keskiössä tai yläpuolella. Tarinoissa toiset lajit ovat olleet kumppaneita ja oppaita.

Aikaisemmin elämää on tarkkailtu draamana, jossa pääosassa onkin ollut joku muu eläin. Ihmiset ovat olleet osa sitä, mutta ne ovat olleet pikemminkin statisteja ja tikku-ukkoja esimerkiksi kalliomaalauksissa ja muut eläimet on hyvin tarkkaan piirrettyjä, kertoo ekologi, kasvatustieteilijä ja väitöskirjatutkija Sami Keto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksensa ihmiskeskeisyyden vaikutuksesta jakaa nimimerkki Eeva.

Ihmiskeskeinen ajattelu vaikuttaa siihen, että oma katsantokanta kapeutuu. Maailmankuva jää väistämättä ohueksi, jos halua tai tahtotilaa ymmärtää muita kun oman lajin edustajia ei ole, kertoo nimimerkki Eeva viestissään.

Lähteet:

Karvanen, Valtteri (2020) Susi kristinuskossa ja Amerikan alkuperäiskansojen uskonnoissa

Keto, Sami (2022) enemmän kuin sapiens

Lähteenmaa-Ahtela, Kaija (2011) Tieto on valtaa. Tilastokeskuspäivät

Niemela, Reetta, Pelliccioni, Sanna (2020) Kirjeitä ihmisille

Takula, Mia (2020) Susien mailla

Yle Luonto (2015) Tässäkö Suomen paras susiäänite

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Anders Johansson

Lukijat: Miika Lauriala ja Susanna Vainiola

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Muistisairauksista on viime vuosien aikana tullut yleisin syy omaishoidolle. Väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan palveluiden heikentyminen on yhtälö, jonka seurauksena moni työssäkäyvä huolehtii jollain tavalla ikääntyneestä tai sairastuneesta läheisestään.

Itse hoiva toimintana on monimutkaista ja se on sellainen prosessi ja vuorovaikutusten kokonaisuus mitä ihmiset ovat aina tehneet ja huolehtineet toisistaan. Sitä ei tällä hetkellä näytä mahtuvan hoivan käsitteellistämiseen, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Roolit vanhemman ja aikuisen lapsen välillä kiepsahtavat toisin päin, kun vanhempi sairastuu tai ikänsä vuoksi tarvitsee yhä enemmän apua arjessa. Esimerkiksi nimimerkki 20 N äiti sai aivoinfarktin ja vasen puoli halvaantui sen vuoksi.

Aloitin äitini omaishoitajana heti ammattikoulun jälkeen, jotta äiti pääsi kotiutumaan. Omasta itsestä huolehtiminen jäi sivuun, mielenterveys heitteli miten sattuu ja kaikki vaikutti myös omaan parisuhteeseen, kertoo parikymmppinen nimimerkki 20 N Havaintoja ihmisestä -sarjassa.

Lähteet:

Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhäkangas, Leila Leppo, Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla

Jensen, Hanna (2013) 940 päivää isäni muistina

Jensen, Hanna (2022) Äitini muistina, toinen kierros

Salmi, Virpi (2023) Miksi ihmisen hoitaminen on vähemmän arvokasta kuin koneen hoitaminen? Feministitutkija kyseenalaistavat taloustieteen vanhat itsestäänselvyydet

Seniori-Suomi (2003) Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset

Sosiaali-ja terveysministeriö Omaishoito

Pekonen, Juho-Pekka (2023) Helsingin Sanomat, Vasta 19-vuotiaalla havaittiin Alzheimerin tauti

Punainen Risti (2022) Vapaaehtoiset lisäävät omaishoitajien toiveikkuutta

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Juha Jäntti

Lukijat: Miika Lauriala ja Susanna Vainiola

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Hoiva muovaa arkea ja elämisen ehtoja. Suomessa on arviolta noin 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka eri tavoin huolehtivat läheisestään tai omaisestaan. Hoiva on yhteiskunnallinen, poliittinen ja taloudellinen kysymys, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksensa jakoi myös 28-vuotias nimimerkki Silmäpussit polvissa. - Omaishoidettavani on oma pitkäaikaissairas lapseni. Omaishoitajuus tuo mukanaan hyviä, kuin myös negatiivisia asioita. Suomessa annetaan valinnanvapaus, ryhtyykö ihminen omaishoitajaksi. Onko sitä vapautta silloin, kun hoidettava on oma lapsi?, näin pohtii nimimerkki Silmäpussit polvissa.

Lähteet:

Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhäkangas, Leila Leppo, Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla

Lääkäriliitto (2021) Konsumerismi

Omaishoitajaliitto (2023) Mitä on omaishoito?

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Anders Johansson

Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Laura Koso

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Sairastuminen on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen kokemus.

Kulttuurintutkija tarkastelee sairastumista kokemuksena ja mitä sairastumisesta seuraa yhteiskunnassa ja kulttuurissa, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Sairastan itse sairauksia, joiden puhkeamiseen en ole millään tavalla voinut vaikuttaa. Kuitenkin koen asiasta syyllisyyttä muiden ihmisten kommenttien takia. Se on sairastamisen päälle tosi raskasta, kertoo parikymppinen nimimerkki Piengreta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Lähteet:

Cleghorn, Elinor (2021) Sairas ja viallinen

Honkasalo, Marja-Liisa ( 2022) Haavoittuva toimijuus

Kaikki syövästä (2022) Tietoa syövästä

Mieli ry (2021) Tilastotietoa mielenterveydestä

Toimittaja: Satu Kivelä.

Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen.

Lukijat: Laura Koso, Susanna Vainiola, Silja Raunio, Tuula Rajavaara, Pauliina Motturi ja Miika Lauriala.

Tuottaja: Pertti Ylikojola.

Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Ihmislajille on tyypillistä tarkkailla ympäristöään vaarojen varalta. Mutta, tiesitkö, että voimme lähettää toisillemme myös turvallisuusignaaleja?

Ne voivat olla tervehtimistä, silmiin katsomista, hymyilyä, oven avaamista ja äärimmäisen pieniä juttuja, että minä huomaan sinut ja kaikki on hyvin, sanoo turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä tutkiva Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Julkisten tilojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten kohtaamiseen ja turvallisuuden tunteeseen.

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa 29-vuotias nimimerkki Vanheneva kertoo näin: Turvallisuutta lisää järkevä yhteiskuntajärjestelmä, demokratia ja yleisesti ihmisten hyvä tahto ja inhimillisyys.

Lähteet:

Helsingin Sanomat (2020 ) Vihamieliset kaupungit (tarkista vielä)

Maaseudun tulevaisuus (2022) MT-Gallup 60 prosenttia suomalaisista pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla

Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen.

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen