Jokainen meistä kokee maailman omalla tavallaan. Autistien aistimiskykyyn liittyy moniaistillista kuormittumista eli autistit kokevat ympäristön eri tavalla kuin neurotyypilliset, muistuttaa Kaiao-yrityksen perustaja, konsultti ja autisti Saara Reiman.

Kansainvälinen ja monitieteinen PEICAS-tutkimushankeessa sovelletaan osallistavia menetelmiä eli autistiset lapset, heidän huoltajansa ja autistit ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa hanketta.

Autistilasten osallisuutta inklusiivisissa luokissa voidaan tukea monin tavoin. Kaikki lähtee kuitenkin asenteista eli erityisesti koulussa aikuisten vastuulla on luoda kaikille turvallinen ja mukaanottava ilmapiiri, kertoo tutkijatohtori Anniina Kämäräinen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Lukijat: Susanna Vainiola, Veli Kauppinen ja Laura Koso

Musiikki: Epidemic Sound

Äänisuunnittelija: Anders Johansson

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Prince-Huges, Dawn (2006) Gorillan kosketus: Matkani läpi autismin

Jokaisella on kokemuksia vaikeiden keskusteluiden lykkäämisestä. Tutkija Henriikka Mustajoki haastatteli eri ikäisiä ihmisiä eri yhteisöistä ja havaitsi, että kaikki tunnistavat ilmiön, mutta sille ei ollut olemassa sanaa tai käsitettä.

Mustajoki loi ilmiölle käsitteen varjopuhe, jota hän käyttää Tästä pitäisi puhua -teoksessaan. Asiat, joita ei sanota siellä missä niihin voidaan vaikuttaa jutellaan läpi jossain muualla, kertoo Mustajoki toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Keskustelun aloittamisen suunnittelu ja siihen valmistautuminen vaatii henkisiä voimavaroja ja ilmenee itselläni hajamielisyytenä ja väsymyksenä, kertoo kolmekymppinen nimimerkki Lake Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Musiikki: Epidemic Sound

Lukijat: Veli Kauppinen

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Egotrippi (2003) Matkustaja

Mustajoki, Henriikka (2023) Tästä pitäisi puhua. Gaudeamus.

Kaurismäki, Aki (2023) Kuolleet lehdet

Askel uppoaa, eteneminen on raskasta, ajantaju katoaa ja näkökulmat muuttuvat. Suo ottaa kulkijan syleilyynsä ja hillakuume ottaa vallan.

Kahdelle ystävykselle Kati Saonegille ja Niina Kivilälle hilla on muusa. He ovat kirjoittaneet yhdessä Hillasuolla kaikki on toisin teoksen, jonka on julkaissut Into Kustannus vuonna 2023. Hillasoille on päästävä joka vuosi kesäloman viimeisellä viikolla.

Olen kokenut hillasuolla ajan pysähtymisen. Unohdun poimimaan hilloja ja yhtäkkiä on kulunut tunti, kertoo Niina Kivilä.

Hillasuolla pystyy vapautumaan koko vuoden taakoista ja voi vapautua omista rooleista, kertoo Kati Saonegin toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Koen suon maagisena ja puoleensa vetävänä. Pelkästään jo suolle meneminen virittää jonkinlaisen alkukantaisen tunteen. Mitä useammin ja kauemmin hillakaudella suolla ehtii olla, sitä syvemmälle tunteeseen pääsee sisälle, sanoo nimimerkki Virpi Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Miika Lauriala

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Kivilä, Niina, Saonegin, Kati (2023) Hillasuolla kaikki on toisin. Into Kustannus Oy.

Lunde, Maja (2016) Mehiläisten historia. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Malkamäki, Arttu (2017) Minne ovat mehiläiset menneet? Helsingin yliopisto.

Tarinat koulukiusaamisesta kehystetään mediassa usein aika kapealla tavalla.

Mediassa ovat usein esille koulukiusaamista menneisyydessä kokeneet, mutta siitä selviytyneet. Vallalla on myös yksilökeskeinen näkökulma, joka sivuttaa yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat.

Meillä vaikuttaa toistaiseksi olevan hyvin vähän tietoa siitä, millainen ilmiö koulukiusaaminen on lasten vertaiskulttuurin silmin nähtynä ja tulkittuna, sanoo antropologi Suvi Jaakkola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Musiikki: Epidemic Sound

Lukija: Miika Lauriala

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Jaakkola, Suvi (2023) Koulukiusaamisen kulttuurinen muotokuva. Antropologinen katsaus koulukiusaamiskeskusteluun Suomessa.

Rauma, Iida (2022) Hävitys

Saint-Exupéry, de Antoine (1943) Pikku Prinssi

Sosiaali- ja terveysministeriö (2022) Lapsin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä kehitetään monin tavoin

Opetushallitus (2023) Kouluterveyskysely 2023: Kouluilla ja oppilaitoksilla on näköalapaikka lasten ja nuorten hyvinvointiin

Kangasniemen kunnan verkkosivut, Kuka suojelee minua -dokumentti

”Ihmisillä on tarkka vainu, jos joku vaikuttaa yksinäiseltä, sitä vältellään”, pohtii nimimerkki Dreambroker Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Ostrakismi tarkoittaa näkymätöntä poissulkemista yhteisöstä, kertoo vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen toimittaja Satu Kivelän vieraana.

Näkymättömällä poissulkemisella on haitallisia vaikutuksia työntekijän kokemaan stressiin ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan vaikutukset ulottuvat laajemmin työyhteisöön ja itse työhön.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Juha Jäntti

Musiikki: Epidemic Sound

Lukijat: Susanna Vainiola ja Laura Korhonen

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Mönkkönen, Kaarina, Tapani Anukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Gaudeamus.

Itä-Suomen yliopisto (2023)Työpaikkaostarakismilla on selkeä yhteys terveydenhuoltoalan työntekijöiden työssä viihtymiseen

E2 Tutkimus (2023) E2 Tutkimus julkaisi katsauksen suomalaisten mielenmaisemaan: Vain vajaa puolet naisista kokee yhteiskunnan reiluksi

Tilastokeskus (2020) Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa

Aika monille perhe, ystävät ja muut läheiset ovat elämän merkityksellisyyden lähde. Arvokkuuden, merkityksellisyyden ja kuulumisen kokemuksia saadaan myös yhteydestä luontoon ja eläimiin.

Havaintoja ihmisestä -sarjassa toimittaja Satu Kivelän vieraana on Itä-Suomen yliopiston vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen. Hän on yhdessä Annukka Tapanin ja Tapani Kokkosen kanssa kirjoittanyt Arvoa ja arvottomuutta -kirjan. Teoksessa kerrotaan laajasta haastattelu- ja kyselytutkimuksesta, jonka avulla selvitettiin millaisissa tilanteissa arvokkuuden kokemukset mahdollistuvat ja estyvät.

– Mielestäni kuulumisen kokemuksen voi estää toisten käytös tai omat ajatukset, kertoo 38-vuotias nimimerkki Meelo kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Musiikki: Epidemic Sound

Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Veli Kauppinen

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Mönkkönen, Kaarina, Tapani, Annukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset hyvän elämän perustana. Gaudeamus.

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (2024) Pienituloisten kotitalouksien nuorilla muita useammin ikäviä mediakokemuksia

Ranskalaisille ovien avaaminen ja toiseen reagoiminen ovat kohteliaisuuden osoituksia. Suomalaisten kohteliaisuus on taas hiljaisuutta ja tilan antamista. Käsityksiimme kohteliaisuudesta vaikuttaa kulttuuri, aika, paikka, tilanteet ja suhteet.

Suomalaiset puhuivat siitä, että heidän tuli oppia ranskalaiseen puhekulttuuriin, jossa keskeyttäminen on kiinnostuksen osoittamista. Monet kokivat, että Suomessa tapaa ei voinut jatkaa, kertoo ranskankielen apulaisprofessori Johanna Isosävi toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Nimimerkki Lila on asunut Italiassa, Ranskassa, Englannissa ja Saksassa. Olen huomannut eroja kohteliaisuuskäsityksissä eri maissa ja Suomen sisällä eri maakunnissa. Itä-Suomessa ollaan Etelä- ja Länsi-Suomea sosiaalisempia: siellä on kohteliasta jutella tuntemattomillekin, epäkohteliasta on jurottaa hiljaa, kertoo nimimerkki Lila Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa kokemuksistaan.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Musiikki: Epidemic Sound

Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Miika Lauriala

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Louis, Édouard (2021) Naisen taistelut ja muodonmuutokset, Keltainen kirjasto

PAM (2023) Epäasiallista käytöstä ei tarvitse sietää - edes asiakaspalvelutyössä.

https://www.pam.fi/artikkelit/epaasiallista-kaytosta-ei-tarvitse-sietaa-%E2%88%92-edes-asiakaspalvelutyossa/

Sortiraparis.com (2024) Elokuva ja matkailu: Ranskalaiset fiktiot lisäävät tutkimusten mukaan vierailuja Pariisiin

Kaunokirjallisuuden lukeminen on vahvasti kehollinen kokemus. Kirjoittamalla voi tehdä näkymätöntä näkyväksi.

Meillähän olemassa tunteille vaikka minkälaisia taulukoita. Mutta, eihän se paljon kerro, jos sanon, että olen iloinen. Mitä se minulle merkitsee? Saanko näillä sanoilla sanottua, että mitä haluan, saanko kehollisesti ilmaistua sen, kertoo kirjallisuudentutkija Päivi Kosonen Turun yliopistosta toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Aika moni haluaa lukea enemmän kuin mitä tällä hetkellä lukee. Kiireinen ja kuormittava arki vaikuttavat lukemisen mahdollisuuksiin.

Someriippuvuus ja jatkuvien keskeytysten työelämä ovat aiheuttaneet sen, että keskittymiskykyni ei ole entisen veroinen. Se vaikeuttaa lukemista.

Kuvittelen lukemisen lieventävän ahdistusta. Se antaa myös tunteen siitä, että teen jotain hyödyllistä, joka on parhaimmillaan rentouttavaa, sanoo nimimerkki Booklover Havaintoja ihmisestä -sarjassa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Musiikki: Epidemic Sound

Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Veli Kauppinen.

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava tuottaja: Ville Vilén

Lähteet:

Ernaux, Annie (2022) Tapaus, Gummerus

Kaur, Rupi (2023) Kotikeho. Sammakko

Kosonen, Päivi, Ihanus, Juhani (2023) Hoitava lukeminen — Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön, Vastapaino

Louis, Edouard (2021) Naisen taistelut ja muodonmuutokset, Keltainen kirjasto

Louis, Edouard (2022) kuka tappoi isäni, Keltainen kirjasto

Louis, Edouard (2023) Muutos: Metodi, Keltainen kirjasto

Lukukeskus, Kymmenen faktaa lukutaidosta maailmalla https://lukukeskus.fi/10-faktaa/

Kirjoja lukemalla voi saada uutta tietoa, sanoja ja ymmärrystä itsestä ja muista.

Olin yksinäinen lapsi, joka luki paljon. Pienessä hämäläisessä kaupungissa tajusin lukemisen kautta, että on olemassa erilaisia maailmoja, kertoo kirjallisuustutkija Päivi Kosonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Päivi Kosonen opettaa parhaillaan kirjallisuutta Turun yliopistossa. Kosonen on

myös kirjallisuutieteen dosentti Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Kosonen on toimittanut yhdessä Juhani Ihanuksen kanssa Hoitava lukeminen -teoksen, jossa pohditaan hoitavaa lukemista.

Mie luen kirjaa kotona yleensä päivällä ja illalla. Kirjojen aiheet ovat vaihtelevia. Kirjasto edistää lukemistani, kun saa käydä ilmaiseksi lainaamassa kirjoja, kertoo nimimerkki Reettah Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

Musiikki: Epidemic

Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen, Laura Koso ja Veli Kauppinen.

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava tuottaja: Ville Vilén

Lähteet:

Kosonen, Päivi, Ihanus, Juhani (2023) Hoitava lukeminen — Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön

Lääkärikirja Duodecim (2022) Lapset, nuoret ja älypuhelimet − tukea 2020-luvun vanhemmille

Nutti, Ella-Maria (2023) Pohjoisessa kahvi on juotu mustana. Kustantamo:Johnny Kniga

Näkövammaisten Liitto (2023) Lukeminen ja kuuntelu

Kuntoutussäätiö (2022) Lukivaikeus

Koulussa kaikki sellainen tekeminen, joka häiritsee aikuista voi määrittyä häiriöksi. Kuten esimerkiksi liian tarkka karttapiirros, kynän teroittaminen, miksi-kysymysten kysyminen.

Häiriö koulussa voidaan määritellä eräänlaisena katkoksena vuorovaikutuksessa tai ihmissuhteissa. Usein kyse on kuitenkin ristiriitaisista tavoitteista tai ymmärryksestä liittyen siihen miten tilanteen pitäisi mennä, pohtii Oulun yliopiston kasvatustieteen professori Maija Lanas toimittaja Satu Kivelän haastattelussa Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Oulun yliopiston kasvatustieteen professori Maija Lanas on kirjoittanut yhdessä Tomi Kiilakosken kanssa Häiriö? Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa- teoksen, jossa tarkastellaan häiriötä kulttuurin, yhteiskunnallisten olosuhteiden, vallan ja suhteiden kautta.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Musiikki: Epidemic Sound

Lukija: Susanna Vainiola

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava tuottaja: Ville Vilén

Lähteet:

Alasaari, Nea, Aromaa, Ekku, Stenius, Nasti (2023) Tasa-arvoinen kasvatus. Opas vanhemmille ja muille läheisille

Bruun, Erik (2023) Vielä yksi työ

Gauriloff, Katja (2023) Je´vida

Helin, Tiina (2023) Tiina Helinin kolumni: Yhteiskunnan eriytymisen seuraukset on tiedetty pitkään, mutta vasta nyt ne ovat alkaneet häiritä keskiluokan arkea

Lanas, Maija, Kiilakoski, Tomi (2022) Häiriö? — Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa

Lehtisalmi, Kai (2023) Päiväkodin johtajan päiväkirja

Saamen tyttäret (2019) Yle Areena

Sano se Saameksi -sivusto