Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Hirvi työnsi päänsä metsästä siihen mun eteen. Ehdin muutaman sekunnin aikana hahmottaa hirven valtavan koon. Hirvi pelästyi ja katosi metsään ja se oli ihmeellistä, että en kuullut ääntäkään, kertoo folkloristi Liisa Kaski.

Olin lapsena hevostyttö ja kävin usein ratsastamassa maastossa. Kerran olin ratsastamassa metsässä ja hevonen pysähtyi ja jännittyi. Hevosen korvat menivät luimuun ja minulle tuli vahva fiilis, että tässä on nyt jotain hyvin erikoista, sanoo graafikko Heidi Gabrielsson.

Aurinkohirven myytti on laajalle levinnyt, ja se kertoo hirven suuresta merkityksestä meille, sanoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Musiikit: Epidemic Sound

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Olen kehittänyt erityisen suhteen punakettuun. Jostain syystä kohtaamiset kettujen kanssa ovat liittyneet sellaisiin hetkiin elämässä, jolloin olen tarvinnut lohtua, kertoo folkloristi Liisa Kaski.

Meidän pihan läpi meni ketun askeleet. Pihasta katosi tavaroita ja huomasimme, että nuori kettu nappasi irtotavaroita ja kuljetti niitä tiettyyn paikkaan metsässä. Hain tavaroita takaisin pikkuhiljaa, kertoo ketun kanssa ystävystynyt Hanna.

Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Juha Hjelm

Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Musiikit: Epidemic Sound

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Kohotin katseeni tietokoneen ruudulta ikkunaan ja siellä on tyyppi joka ui. Kun juoksimme rantaan huomasin, että sillä on aika pyöreät korvat, kertoo folkloristi Liisa Kaski.

Olen ollut joskus ollut makuukojuissa, joissa ei pääse edes polvilleen. Karhut ovat olleet varvikossa ja tulivat metrin päähän syömään mustikoita, kertoo luontovalokuvaaja Hannu Laakso.

Meillä on laajalle levinneitä myyttejä siitä, että ihmisellä ja karhulla on yhteinen esi-isä, sanoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Musiikit: Epidemic Sound

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Olen kohdannut susia ja kuullut heidän lauluaan, ja se oli ihmeellinen kokemus. En ole villiä sutta kohdannut, se on kyllä unelma, sanoo Liisa Kaski.

Minulla oli sellainen tunne, että hän oli yhtä yllättynyt kuin minäkin. Me tuijottelimme toinen toisiamme, kertoo suden pellolla auton ikkunasta nähnyt Raili.

Suden katseesta on Antiikissa jännä uskomus, että ihminen voi muuttua mykäksi, jos susi pääsee katsomaan, kertoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Arkistotoimittaja: Samuli Kunttu

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Musiikit: Epidemic Sound

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Oravasta touhujen seuraamistesta tarttuu ilo. Oravan katse on kujeileva ja kyllä sieltä sellainen älyllinen uteliaisuus tulee esiin, kertoo folkloristi Liisa Kaski.

Naivisti Anne Leppäsen teoksissa seikkailee oravia. Kantavana teemana kurremaalauksissa on idea ystävyydestä. Leppänen kertoo näkevänsä oravassa itsensä kaltaisuutta.

Orava touhottaa ja ryntäilee paikasta toiseen. Aikaansaannokset saattavat olla laihoja, mutta se on tyytyväinen ja elämänhaluinen toimiessaan niin.

Orava liittyy runoudessa olutmyyttiin. Myöhemmästä perinteestä löytyy uskomuksia, että jos orava tulee pihaan, se on huono enne, kertoo Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Musiikit: Epidemic Sound

Tunnetyötä tehdään monilla aloilla, kuten asiakaspalvelussa, kasvatuksessa, koulutuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa ja johtamisessa.

Tietysti hoitajan kuuluu olla empaattinen, kuunteleva, läsnäoleva ja aina ymmärtävä. Nämä kuuluvat niin sanotusti ammattirooliin, sanoo siis 27-vuotias sairaanhoitaja Oulusta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Tunnetyö-termin on alun perin kehittänyt amerikkalainen sosiologi Arlie Hochschild. Hän tutki 1970- ja 1980-luvun taitteessa tunnetyötä muun muassa lentoemäntien ja perintätoimistoissa työskentelevien ammateissa.

Tunnetyö on tärkeää ihmisyhteisöjen kannalta, mutta se jakautuu osin epätasaisesti sukupuolien ja töiden suhteen. Ihmiset, jotka tekevät runsaasti tunnetyötä työssä ja vapaa-ajalla, se voi olla uuvuttavaa, kertoo tutkija Tiina Sihto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Lukijat: Susanna Vainiola, Leena Mattila, Tuula Rajavaara ja Pauliina Motturi

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Viinamäki, Elina (2024) Käypä hoito. Otava.

Rahikainen, Agneta & Sillanpää, Eira (2023). S&S

Niskanen. Olli-Pekka (2024) Lastensuojelun asiakasmitoituksesta luopuminen johtaisi kriisiin. Helsingin Sanomat.

Olin nuorena villi ja luova skeittarin alku. Olin hyvin paljon omissa oloissani ja kotona ei nähty, että minkälaista elämää elän kodin ulkopuolella, kertoo 38-vuotias nimimerkki Mindlessflow.

Ympäristötekijät, perhesuhteet, psykososiaaliset resurssit lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat siihen, miten me kasvamme. Kehitys ei mitenkään nollaannu aikuisuudessa vaan se kasautuu, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Jenna Grundström toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Ristiriitainen kiintymyssuhde ja emotionaalinen vaille jääminen on näkynyt aikuisuudessa masennusjaksoina, kertoo 43-vuotias nimimerkki Sara.

Lama-ajan kokemukset ovat lisänneet ymmärrystä siitä, että taloudellinen ahdinko sairastumisen tai korkojen nousun myötä voi kohdata ketä tahansa, sanoo eräs vastaaja Varsinais-Suomesta.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija:

Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Aapo Laakso

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Yanagihara, Hanya, Pieni elämä (2015) Keltainen kirjasto.

Tokola, Maiju, Airo, Riikka (2024) Kiintymyssuhteet ja kiintymyssuhdemallit. Lääkärikirja Duodecim.

Ikääntyminen on biologinen fakta, mutta siihen liittyvät stereotypiat saavat aikaan paljon haittaa ihmisten elämässä ja työurilla. Nuoruutta palvova yhteiskunta ja kulttuuri aiheuttaa paineita kaikenikäisille.

Nuoruutta ihannoidaan ja ikääntymistä pidetään negatiivisena asiana heti, kun parinkympin ikä on ohitettu. Se tuntuu ikävälle ja luo jonkinlaista painetta iän karttuessa, kertoo siis kolmekymppinen nimimerkki Nainen Oulusta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Työmarkkinoilla minua ei enää noteerata ja TE-palveluistakin vahvistetaan, että ikä on usein este työllistymiselle. Olen päättänyt kouluttautua toisiin tehtäviin, kertoo 60-vuotias nimimerkki Milla.

Ihmisen oppimiskyvyllä ei ole parasta ennen päivänmäärää. Ihminen voi oppia uutta koko elämänsä ajan, sanoo neurologi ja aivotutkija Kiti Muller toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Lukijat: Veli Kauppinen, Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Aapo Laakso ja Leena Mattila

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Broms, Ulla, Müller, Kiti, Laaksonen, Kirstina (2024) Treeniä varttuneelle keholle. Bazar kustannus.

Kilpi, Eeva (2024) Tähdet ovat alkaneet näkyä – Eeva Kilven muistikirjat. WSOY.

Haidt, Jonathan (2024) Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita.

Joillekin listojen kirjoittaminen saattaa näyttäytyä silkalta ajan tuhlaamiselta. Toisille taas se on tapa järjestellä ajatuksia, pitää asioita mielessä ja suunnitella. Työmuistin kuormittumista voi vähentää kirjoittamalla listoja.

– Kun muistettavat asiat ovat paperilla, voi hyödyntää laajemmin aiemmin tallennettua kokemusta ja työmuistissa on tilaa paremmin käsitellä sekä uutta että vanhaa tietoa. Minä ihmisenä sekä myös neurologina ja aivotutkijana väitän, että listan tekeminen on fiksu juttu. Se vapauttaa työmuistia muistamaan muita asioita, sanoo Kiti Müller toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Juha Hjelm

Lukijat: Veli Kauppinen, Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Päivi Nieminen, Laura Koso ja Aapo Laakso

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Huotilainen, Minna, Peltonen, Leeni (2017) Tunne aivosi. Otava.

Huotilainen, Minna, Peltonen, Leeni (2020) Uuden ajan muistikirja. Otava.

Broms, Ulla, Müller, Kiti, Laaksonen, Kirstina (2024) Treeniä varttuneelle keholle. Bazar kustannus.

Liukko-Sundström, Heljä (2024) Kotiemme keramiikkataiteilija -näyttely.

Elämäni listoina. Kaikki mitä haluan muistaa.

Kuunteluvinkki: Tiedeykkönen: Hektinen arki uhkaa jo sydänterveyttä - lapsuuden liike on lääke

Yhteiskunnasta ja kulttuurista kumpuaa kosolti paineita nuorten harteille. Under Pressure -tutkimushankeessa tarkastellaan nuorten kokemia paineita yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tutkimushaastatteluissa osa on kertonut, että heidän on ollut vaikeaa tehdä päätöksiä esimerkiksi jatko-opinnoista.

– Osa ei pystynyt tekemään päätöstä sillä hetkellä, kun se piti tehdä. Nuori voi lamaantua tässä tilanteessa ja jopa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi ennen kuin pääsee eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Syyt nuorten pahoinvoinnille ja mielenterveysongelmille voivat olla muun muassa yksinäisyydessä, köyhyydessä tai kouluväkivallassa. Tutkijat ovat havainneet, että nuorten mielenterveysongelmia lähestytään usein yksilökeskeisesti.

– Jos nuori kokee koulussa yksinäisyyttä, ongelmaa saatetaan lähteä ratkomaan psykiatristen diagnoosien kautta, vaikka yksinäisyys on yhteisöllinen kysymys, sanoo Honkatukia.

Toimittaja: Satu Kivelä

Lukijat: Aapo Laakso ja Miika Lauriala

Äänisuunnittelija: Juha Hjelm

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Haru, Ylva (2019) Linnut

Jokinen, Arja, Raitakari, Suvi, Ranta, Johanna (2022) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa.

Kela (2023) Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023

Kilpi, Eeva (2009) Noidanlukko. Sarja lapsuudesta.

LuontoPortti: Varpunen

Surekin, Sakari (2020) Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään?

Sihto, Tiina, Hokkila, Kirsi (2021) Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi?

THL (2023) Katsaus: Syrjintä, kiusaaminen ja eriytyvät koulutuspolut haastavat ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia

THL Blogi (2023) Nuorten mielenterveysoireet ovat yleistyneet – tarvitsemme tehokkaita ratkaisuja

Valtioneuvosto (2023) Katsaus ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin ilmestynyt

Tuohela, Kirsi (2015) Köyhää, huumaavaa, epävarmaa: Nuoruuden kokemuksen historia