Nalleja ikkunalaudoilla, maskeja, käsidesiä, etäisyyksien pitämistä, rauhaa, pelkoa sairastumisesta, sairastumisia, yksinäisyyttä, yhteyttä ja ulkopuolisuuden kokemuksia.

Korona muutti ihmisten elämää monin eri tavoin. Kokemuksissa voi olla yhteneväisyyksiä, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat samanlaisia.

– Aluksi korona muutti elämäämme paljon. Emme puolisoni kanssa tavanneet juuri ketään. Kun ymmärryksemme koronan leviämistavoista kasvoi ja saimme ensimmäiset rokotteet, aloimme palata normaaliin arkeen, kertoo nimimerkki Jojo Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Elämää korona-ajassa -teos pohjautuu 84:n 18–30-vuotiaan nuoren aikuisen kertomuksiin elämästään koronapandemian keskellä vuosina 2020–2022.

– Osalle vaikutukset olivat kevyempiä kuin toisille. Osa nuorista aikuisista puhui korona-ajasta hyvinkin positiivisesti eri syistä. Toisilla taas kokemuksissa korostuivat yksinäisyys, kärsimys, eristyneisyys ja vaikeus saada tukea omaan tilanteeseen, kertoo nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Laura Koso ja Aapo Laakso

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Arppa (2023) Luulin että

Gallagher, Liam (2020) Liam Gallagher -WASH YOUR HANDS Compilation

Honkatukia, Päivi, Kallio, Jenni, Määttä, Mirja (2024) Elämää korona-ajassa — Poikkeusolot nuorten aikuisten kokemana (2024). Vastapaino.

Pedersen, Jan (2017) Pohjolan eläimet äänessä. Tammi

Vanhala, Ville (2015) Seura: Huhuu naaraat, minä täällä, olen vanha ja yksinäinen – tämän huuhkaja kertoo huhuillessaan syksyisin https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/huhuu-naaraat-mina-taalla-olen-vanha-ja-yksinainen-taman-huuhkaja-kertoo-huhuillessaan-syksyisin/

Työkyvyssä on kyse siitä, että ihmisellä on voimavaroja, osaamista ja motivaatiota täyttää työn vaatimukset. Kyse on siis henkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä voimavaroista.

Yksilöiden työllistyminen on kaikkien etu. Kun yksilö pystyy olemaan töissä ja osallistumaan, se lisää hyvinvointia ja antaa merkityksellisyyden tunnetta, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Kaikki ei kuitenkaan ole suinkaan kiinni vain yksilöstä vaan myös elämäntilanne, työpaikan käytäneet ja yhteiskunnalliset tekijät muovaavat työkykyä.

Työkykyäni edistää se, että minuun suhtaudutaan, kuten muihinkin työtä tekeviin ihmisiin, joilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. En ole osa- tai täsmätyökykyinen, vaan työkykyinen omiin töihini. Kaikkien vammaisten henkilöiden työllistymistä edistäisi muun muassa lakien noudattaminen, kiintiöt ja ihmisten kouluttaminen, kertoo eräs vastaaja kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Lukijat: Laura Korhonen, Veli Kauppinen ja Susanna Vainiola

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Bahmani, Airin (2024) Tuoreimmat tutkimustulokset korostavat tarvetta toimia rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Helppy Hoivapalvelu (2024) Tuplaruuhkavuosi-kysely

Purhonen, Sanni, Urhonen, Amu (2023) Helsingin Sanomat, Mielipidekirjoitus: Vammaiset ihmiset eivät kaipaa ulossulkevaa kieltä

Miksi opiskelijat uupuvat? (2024) Yliopisto-lehti, Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt

Louhimo, Riku, Airila, Auri (2024) Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt

Feminiinisen henkisyyden muodot ovat monenlaisia. Se voi olla vapaata joogaa, kristalleja, tarotkortteja, kiviä ja retriittejä. On aika kiinnostavaa, että teknologisia harppauksia ottavassa ajassamme yhä useampi ihminen kokee kaipuuta johonkin maagiseen ja lmiöihin, jotka ovat selittämättömiä. Mistä se kertoo?

Monet tarinat kulkevat uupumuksen tai henkilökohtaisen kriisin kautta ja henkisyydestä haetaan siihen helpotusta, kertoo väitöskirjatutkija Ella Poutiainen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Ei-tietäminen, tasa-arvoinen kaikkien kokemusten kunnioittaminen ja ihmisen rajallisen ymmärryksen hyväksyminen selittämättömän äärellä ovat mielestäni tärkeä osa feminiiniseksi ymmärrettyä henkisyyttää, kertoo nimimerkki Sanna kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Lukijat: Laura Korhonen ja Riikka Rahi

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Kantola, Johanna, Koskinen & Sandberg, Paula, Ylöstalo, Hanna (2020) Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriiseistä tasa-arvon kriiseihin.

Lorde, Audre (2022) Sister Outsider. Suomenkielinen laitos. Kaijamari Sivill ja Kustannusosakeyhtiö Kosmos.

Seurakuntalainen (2023) Nuoret miehet uskonnollisempia kuin samanikäiset naiset ja kannattavat kastetta ja kirkon jäsenyyttä

Terävä, Hanna, Yle Uutiset (2023) Missio nuoret miehet

Työtilojen muutokset vaikuttavat ihmisten työntekemiseen, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja suhteisiin.

Meillä ei ole omia työhuoneita, mutta ei onneksi monitoimitilakaan. Olen ne jo kokenut, enkä pysty niissä työskentelemään, kertoo nimimerkki Sotealan asiantuntija Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Virve Peteri on tutkinut viidentoista vuoden ajan monitoimitiloihin siirtymisestä aiheutuneita muutoksia eri työpaikoilla.

Olen käynyt useissa eri organisaatioissa, jossa ihmiset ovat kertoneet, etteivät he aamulla töihin tullessa moikkaa kollegaa. Avotilassa et voi tietää, että onko työkaveri juuri tekemässä keskittymistä vaativaa tehtävää, kertoo tutkija Virve Peteri toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Lukijat: Laura Korhonen ja Laura Koso

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Luoma-Aho, Veera (2021) R.I.P. toimisto, Helsingin Sanomat

Hyvärinen, Hanna (2020) Joka neljäs työntekijä uupuu - onko työuupumus uusi normaali, Tampereen korkeakouluyhteisö

Riskinä työyksinäisyys? (2023) Vaasan yliopisto

Paikkariippumaton työ mahdollistaa töiden tekemisen vaikkapa Espanjasta tai Berliinistä, kunhan tietokone ja netti toimivat.

Nimimerkki Tulppaani on 31-vuotias ja hän työskentelee tutkijana Berliinissä. Diginomadina työskentely on vaikuttanut positiivisesti mielenterveyteeni, kun voin tehdä töitä vaihtelevista paikoista, mikä inspiroi minua, sanoo Tulppaani Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Diginomadit valitsevat paikkansa suhteessa siihen, että onko jossain paikassa diginomadiyhteisö, kertoo akatemiatutkija Mari Toivanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Lukijat: Laura Korhonen, Laura Koso ja Riikka Rahi

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Ilmiönä digitaalinen nomadius on ollut kasvussa 2000-luvulta lähtien. Diginomadi on henkilö, joka työskentelee ja matkustelee paikasta riippumattomasti, usein ulkomailla, kannettavan tietokoneensa kanssa.

Graafisena suunnittelijana, kuvittajana ja kuvataiteilijana työskentelevä Jussi on perheellinen ja tekee töitä Berliinissä. Olen saanut päättää hyvin pitkälle omat työtuntini ja pystynyt viettämää todella paljon aikaa pienten lasteni kanssa. Pitkät lomat ja matkustus perheen kanssa on tuntunut upealta ja inspiroivalta, kertoo Jussi Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Akatemiatutkija Mari Toivanen tutkii diginomadismia. Hän on tehnyt etnografista kenttätyötä Espanjassa, Bulgariassa ja Thaimaassa. Haastateltavat korostavat vapautta perinteisestä toimistotyöstä, mahdollisuutta määritellä oma työaika ja liikkua missä ikinä haluaakin, kertoo Toivanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Lukijat: Veli Kauppinen ja Laura Korhonen

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Karjalainen, Mira (2021) Työn rajojen hämärtyminen koronapandemian aikana: etätyö ja sukupuoli

Aika moni on tehnyt persoonallisuustestejä opiskelupaikkaa hakiessa, armeijassa tai työnhaussa. Persoonallisuus- ja soveltuvuustestejä voi luonnehtia mielen tai persoonallisuuden mittaamiseksi. Testaamisen avulla on tarkoitus saada selville millaisia tietoja, kykyjä, asenteita, tai luonteenpiirteitä esimerkiksi työpaikkaa hakevalla on.

Testaamisen sosiologia -tutkimushankkeen keskiössä ovat persoonallisuustestit, joita käytetään niin opinto- ja uraohjauksessa kuin henkilörekrytoinneissakin.

Meidän kiinnostuksen kohteena on se, että millaisia merkityksiä, jakoja ja arvoja testiväitteet ja manuaalit ylläpitävät. Millaisia jäänteenomaisia historiallisia merkityksiä liittyen sukupuoleen ja luokkaan niissä on, kertoo akatemiatutkija, sosiologi ja psykologi Virve Peteri toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Lukijat: Veli Kauppinen, Laura Koso ja Miika Lauriala

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Testaamisen sosiologia (2020) Tampereen yliopisto

Simola, Inka (2024) Me Naiset, Oletko puhelias vai hiljainen?

Heimovirta, Minttu, Vuorela, Ulla (2018) Minkä puun heimoon sinä kuulut? Testaa!https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/04/testaa-minka-puun-heimoon-sina-kuulut

Selviytymisenkulttuurissa eläminen ruokkii meissä kollektiivisesti riittämättömyyden ja häpeän tunteita.

Sosiologi ja psykologi Erich Fromm on todennut, että meidän yhteiskunnassa terveet ovat sairaampia ja sairaat ovat terveimpiä. Sopeutuminen tietynlaiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään edellyttää tunteista etääntymistä, jotta kykenee olemaan tehokas, sanoo kirjailija, tutkija ja toimittaja Mika Pekkola.

Kirjailija, tutkija ja toimittaja Mika Pekkola on kirjoittanut Vesa Kyllösen kanssa Epävarma elämä – Tutkielma selviytymisestä ja jaetusta tunnosta -teoksen.

Sen on julkaissut Vastapaino. Kirjassa tarkastellaan selviytymistä yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen kehyksen kautta.

Vuorokaudessa on vain 24h, joten aikaa ei ole lähes milloinkaan tarpeeksi. Yritän kyllä asettaa aina perheeni ensin. Ystävie ei ole, joten siihen ei tarvitse aikaa löytää, sanoo nimimerkki Mies.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Lukijat: Veli Kauppinen, Riikka Rahi ja Laura Koso

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epävarmuus ruokkivat selviytymisen kulttuuria. Pelko aiheuttaa vetäytymistä ja lamaantumista. Kun rahatilanne on epävakaa, elämä muuttuu selviytymispeliksi. Ruokaa pitää säännöstellä ja nälkää välttää nukkumalla sen ohi, kertoo parikymppinen nimimerkki JK Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Meidän yhteiskunnassa rohkaistaan yksilöitä ylikorostuneesti arvottamaan omaa yksilöllistä toimintakykyä, aloitteellisuutta ja sivuutetaan monia muita asioita kuten hoivan, läsnäolon ja empatian merkitystä elämän kannalta, kertoo kirjailija ja tutkija Mika Pekkola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Saan energiaa läheisteni kanssa olemisesta. Yritän edes kerran päivässä puhua jollekin kavereistani, vaikka olisin pohjamudissa. Aikaa tähän onneksi on sopivasti opintojen ohella, sanoo nimmerkki JK.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Anders Johansson

Lukijat: Laura Koso ja Veli Kauppinen

Musiikki: Epidemic Sound

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Itla (2024) Lapsiperheköyhyys datana

Pekkola, Mika, Kyllönen, Vesa (2023) Epävarma elämä – Tutkielma selviytymisestä ja jaetusta tunnosta -teos. Vastapaino.

Valtioneuvosto (2023) Sosiaalisten oikeuksien komitealta ratkaisu Suomen sosiaaliturvan tasosta

Yhteiset tavoitteet ovat tärkeitä, että voi identifioitua johonkin ryhmään. Kahdenväliset suhteet ja pienet työskentelyryhmät lisäävät kuulumisen kokemusta isommassakin ryhmässä, kertoo nimimerkki Maria kokemuksistaan työelämässä.

Havaintoja ihmisestä -kyselyyn vastanneet ovat halutessaan voineet antaa suostumuksensa siihen, että heidän kokemuksensa on mukana PEICAS- tutkimuksessa.

Monitieteisessä ja kansainvälisessä PEICAS-hankkeessa tutkitaan autistilasten, huoltajien ja aikuisten kokemuksia ja muistoja koulupoluista ja työelämästä. Tutkimukseen osallistuneet työskentelevät eri aloilla kuten kasvatus, koulutus, sosiaali, terveys, kaupan, viestinnän ja median aloilla.

Erityisesti sosiaali- ja terveysalalalla koettiin, että juoruilut kahvipöytäkeskusteluissa eivät olleet itselle luontaisia tilanteita. Monilla taas asiakkaiden kanssa työskentely oli antoisaa, kertoo tutkijatohtori Anniina Kämäräinen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Lukijat: Susanna Vainiola, Veli Kauppinen ja Laura Korhonen

Musiikki: Epidemic Sound

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Lähteet:

Prince-Huges, Dawn (2006) Gorillan kosketus: Matkani läpi autismin. Basam Books.

Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla. Atena Kustannus.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi

Reiman, Saara (2022) Kaiao.fi