Jokaiselle muusikolle tulisi painottaa aivan lapsesta asti, ettei kenenkään ihmisen arvo riipu hänen silloisesta soittotaidostaan millään tavalla, sanoo kolmekymppinen nimimerkki Kulttuurin muutos Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoss

Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkimustaan viimeistelevä Anna Ramstedt tutkii mitkä tekijät klassisen musiikin kulttuurissa altistavat henkiselle väkivallalle. Kaikki opettajat eivät tietenkään harrasta sitä, mutta on liikaa, jos yksikin ihminen joutuu kokemaan henkistä väkivaltaa, sanoo väitöskirjatutkija Anna Ramstedt toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Klassisen musiikin opiskelua varjostaa edelleen mestari-kisälli-malli, jossa opettaja saattaa henkisesti murskata oppilaan palasiksi.

Lähteet

Jää, Vilma (2023) Kosto-levy

Ramstedt, Anna (2023) Emotional Abuse in Classical Music Education in Finland: A Study of Finnish Women Musicians’ Experiences

Ramstedt, Anna (2023) Voittajien ja häviäjien kulttuuri? Henkinen väkivalta klassisen musiikin koulutuksessa. Tutkimusyhdistys Suoni ry:n Toiminta soi -verkkolehti

Tiikkaja, Samuli (2023) Ei onnistuttu tätä tyttöö tuhoomaan. Helsingin Sanomat.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009941591.html

Whiplash (2014)

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Juha Jäntti

Musiikki: Epidemic

Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Miika Lauriala

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Suomalaisessa kulttuurissa hävikin minimoiminen on vahva ihanne, mutta joustavan ruokasuhteen muodostamiseen tarvitaan myös sallivuutta ja rentoutta. Kouluruokailussa painottuvat edelleen tehokkuuden ja tankkauksen mentaliteetit, sanoo tutkija Sanna Talvia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Aika monella Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan jakaneilla on kouluruokailusta ikäviä muistoja.

Kun menin ekaluokalle kouluun, oli ensimmäisenä päivänä lounaaksi silakkalaatikkoa. Siinä oli kamalasti pieniä ruotoja. Se suoraan sanottuna aiheutti ällötyksen kouluruokaa kohtaan koko peruskoulun ajaksi, kertoo nimimerkki Anemone viestissään.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Anders Johansson

Lukijat: Miika Lauriala, Laura Koso ja Susanna Vainiola

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Kulttuurissamme korostetaan yksilön vastuuta myös ruokaan ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Myös yhteisö, yhteiskunta, kulttuuri ja talous muovaavat meitä. Syntymästä lähtien meillä on erilaiset resurssit, jotka vaikuttavat valintoihimme, sanoo tutkija Sanna Talvia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Haluan syödä itseni kylläiseksi jatkuvan napostelun sijaan. Syön mieluiten muiden kanssa ja rauhassa. Inhoan vain "nopeasti tankkaamisen" mentaliteettia. Myös negatiivinen kalorikeskeinen ruokapuhe ahdistaa. Syömisessä pitää olla ruokarauha, kertoo nimimerkki Aina vääränlainen kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Äänisuunnittelija: Laura Koso

Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala

Kuva: Tuuli Laukkanen ja

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Lähteet:

Aalto-yliopisto (2023) Vuoden nuori suunnittelija 2023 on Henna Lampinen

Juuti Pauli, Salmi, Pontus (2015) Tunteet ja työ

Lassfolk-Feodoroff, Crista (2017) Tässä on maailman suosituin lohturuoka – terveellistä se ei ole millään mittarilla

Potilaan Lääkärilehti (2017) Kenelle lihavuusleikkaus?

Syömishäiriöliitto, SYLI (2022) Syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut lapsilla ja nuorilla koronapandemian aikana

Moyer, Wenner, Melinda (2022) The Science of Comfort Food

Lama-ajan Suomessa ruoka-avun piti olla väliaikainen ratkaisu kansallisessa talouskriisissä, joka syöksi ihmisiä konkursseihin ja köyhyyteen. Laman jäljet ulottuvat useiden tutkimusten mukaan vielä tähänkin päivään saakka. Eriarvoisuus kasvoi ja syveni monin tavoin.

Jos ruoka-apu on ikään kuin ratkaisu niin mikä me ajatellaan olevan ongelma siellä taustalla. Onko meidän keinot ja päämäärät linjassa keskenään vai onko siinä jotain ristiriitaa, pohtii tutkija Anna Salonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Salonen johtaa parhaillaan Utopioita ruokajonoista tutkimushanketta, jonka tavoitteena on etsiä ruoka-avun toisenlaisen tulevaisuuden tarinoita. Hankkeen tavoitteena on myös uudistaa yhteiskunnallista keskustelua ja tuoda siihen mukaan moniäänisyyttä.

Ruokajonot kertovat mielestäni siitä, että köyhyys on Suomessa lisääntynyt.

Olen hakenut joskus ruoka-apua säästääkseni ruokarahassa, jotta olen voinut ostaa lapselle vaatteita tai muuta tarpeellista, kertoo nimimerkki Äiti kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Anders Johansson

Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Laura Koso

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Lähteet:

Ala-Renko, Kati, (2023) Yle Uutiset: Ruoka on jo niin kallista, että osa opiskelijoista päätyy jopa varastamaan: ”Aliravitun oman käden oikeus”

Ohisalo, Maria, Saari Juho (2014) Kuka seisoo leipäjonossa

Intensiivisen äitiyden ideologia kasaa paineita erityisesti äitien harteille. Ihanne on laajasti tunnettu länsimaissa ja myös Suomessa.

Äidit kokevat oman ajan tarpeesta syyllisyyttä ja häpeän tunteita, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja E2-tutkimuksen asiantuntija Eija Eronen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Havaintoja ihmisestä -kyselyyn vanhemmuudesta ja omasta ajasta vastasi kolme- ja nelikymppisiä vanhempia eri puolelta Suomea.

Itsekin huomaa ottavansa paljon enemmän vastuuta lapsen asioista ja näiden vastuiden jakaminen täytyy tehdä tietoisesti jotta kaikki ei kaatuisi omaan niskaan, kertoo nimimerkki Allfine.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Juha Hjelm

Lukijat: Miika Lauriala, Laura Korhonen ja Susanna Vainiola

Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Lähteet:

Airio, Elina (2022) Metsässä juoksee nainen

Setälä, Esa (2023) Helsingin yliopisto, Sateenkaariperheet törmäyskurssilla yhteiskunnan palvelujärjestelmän kanssa

Tilastokeskus (2022) Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022

Taloudellinen ajattelu muovaa kasvatuksen arvoja myös koulussa. Kun toivomme tiettyjä oppimistuloksia ja mitattavia asioita, niin taustalla on usein taloudellinen ajattelu, sanoo neljän lapsen isä, kirjailija ja Kirkkohallituksen johtaja Jarmo Kokkonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Lasten ja nuorten hyvinvointi polarisoituu ja yksinäisyys on lisääntynyt jo pitkään. Kasvu ja kasvatus on aina suhteessa toisiin tapahtuvaa.

Toivon, että opetuskeskusten sijaan palaisimme vaalimaan pieniä kouluja. Kyläntapaisia yhteisöjä, joissa jokainen tulee nähdyksi, kertoo kolmekymppinen nimimerkki Ruutiainen Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Juha Hjelm

Lukijat: Susanna Vainiola ja Laura Korhonen

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Lähteet:

Aronen, Jukka (2023) Länsimaiset arvot erkanevat muun maailman arvoista

Helin, Tiina (2023) Kulttuurimme tuottaa itsekkäitä ihmisiä, Helsingin Sanomat

Junttila, Niina (2022) Lasten ja nuorten yksinäisyys on lisääntynyt jo pitkään – pandemia on heikentänyt tilannetta entisestään

Kokkonen, Jarmo (2023) Huomenna kaikki on paremmin

Salmela-Aro (2023) Nuorissa on tulevaisuus, mutta masennus ja uupumus kalvavat heitä useammin kuin koskaan

Salo, Anne-Elina (2023) Nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen rakentaa resilienssiä varhaisnuoruudessa

Haavan monet seuralaislajit ovat erikoistuneet elämään tietyissä puissa ja tiettyjen lajien kanssa. Systeemi on hyvin hienosyinen, kertoo biologi Iiris Kalliola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Haapa on ekosysteemin avainlaji.

Puista on viime vuosina tullut mulle mielettömän tärkeitä. Metsässä olo on hoitanut mielenterveyttä, ja menen sinne usein rauhoittamaan mieltä ja kehoa. Puut näyttävät tyyniltä ja niiden läsnäolo maadoittaa, sanoo nimimerkki Saniainen Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa.

Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Miika Lauriala

Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Lähteet:

Holm, Minna (2020) Pyhät puut, Suomalaiseen kansanperinteeseen pohjautuvaa tarinaa puista

Kalliola, Iiris, Hypén, Kai (2023) Haapa — ekosysteemin avainlaji

McConaghy, Charlotte (2022) Viimeinen muuttolintu

Saavalainen, Heli (2021) Helsingin Sanomat: Suomalais­tutkimus: Suosittu rikkakasvi­myrkky osoittautui luultuakin vaarallisemmaksi – kimalaiset sekosivat ja menettivät muistinsa

Tukes, Glyfosaatti

Työelämä kuuluu kaikille. Inklusiivisuuden avulla on mahdollista rakentaa yhdenvertaista ja syrjimätöntä työelämää.

Henkilöt, joilla voi olla vähän vaikeampi saada työpaikkaa avoimilla työmarkkinoilla hyötyvät usein työn muotoilusta, kertoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Havaintoja ihmisestä -kyselylomakkeen kautta ihmiset kertoivat kokemuksiaan työstä ja työelämästä. Nimimerkki Lepakko kokee, että työelämässä pysymistä estävät työpaikan jatkuvat muutokset ja monitoimitilat.

Olen sokea henkilö ja teen asiantuntijatöitä tietoteknisten apuvälineiden avulla.

Työssä tehdään jatkuvasti tietoteknisiä muutoksia ja otetaan käyttöön uusia sovelluksia, joiden käytön joudun yksin opettelemaan, koska kaikki ohjeistus on tehty näköön perustuvaksi, esimerkiksi videoina, kertoo Lepakko viestissään.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Silja Raunio

Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Lähteet:

Duunitori (2023) Joka neljäs kokee syrjintää työnhaussa – asiantuntija: anonyymi rekrytointi ei riitä ratkaisuksi

Duodecim (2011) Osaatko tunnistaa työuupumuksen ja hoitaa sitä?

Reiman, Saara (2021) Kaiao nettisivut

Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla

Koulutus ja TE-toimiston aktivoinnit eivät ole tae työpaikan saamisesta. Eri ikäiset ihmiset eri puolelta Suomea kertoivat kokemuksiaan työttömyydestä Havaintoja ihmisestä -kyselyn kautta.

Opiskelin diplomi-insinööriksi ja vallalla oli - ja todennäköisesti on edelleen - myös käsitys, että jokainen tekniikan alan opiskelija pääsee kyllä ammatillisesti kehittäviin kesätöihin niin halutessaan. Häpeä oli suurta, kun näin ei tapahtunutkaan, kertoo nimimerkki Arppa.

TE-toimistot aktivoivat työttömiä työnhakijoita erilaisiin välityömarkkinoihin kuten harjoitteluun tai CV-kurssille. Aktivoinnit saattavatkin kääntyä työnhakijaa vastaan. Työnantaja voi Lena Näreen mukaan ihmetellä, että miksi työnhakija on ollut vain lyhyissä harjoittelupätkissä. Tilanteet ovat tulleet esille työttömien kokemuksia koskevissa tutkimuksissa, kertoo Helsingin yliopiston sosiologian professori Lena Näre toimittaja Satu Kivelän haastattelussa.

Toimittaja Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Juha Hjelm

Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Tuomas Niemelä

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Lähteet:

Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022).

Sitra (2023 Tulevaisuusbarometri 2023

Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometri 2022 - Taiteilijoiden työhyvinvointi

Valtioneuvosto (2023) Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi

Valtiovarainministeriö (2021) Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto ja HEUNI tiedottavat Uusi opas auttaa huomioimaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit kotimaisissa julkisissa hankinnoissa

Työttömyys on yhteiskunnallinen olosuhde eikä yksilön ominaisuus.

Toisin kuin julkinen puhe antaa ymmärtää, työttömyys on harvoin työttömän oma vika, sanoo sosiologian professori Lena Näre Helsingin yliopistosta.

Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan työttömyydestä kertoi yli 70 ihmistä eri puolelta Suomea kuten muun muassa Hyvinkäältä, Porista, Helsingistä, Jyväskylästä, Turusta ja Savonlinnasta.

Nimimerkki Nanna on nyt 35-vuotias Hänen oli 24-vuotiaana opintojen päätyttyä tarkoitus päästä työelämään. Mutta uran sijaan häntä odotti viiden vuoden silpputyö ja työttömyys.

Olen nyt ollut vuoden päivät siinä työssä, jota tavoittelin vuonna 2012. Tässä välissä ehdin olla sen viisi vuotta enemmän tai vähemmän työtön ja opiskella päätoimisesti toiset viisi vuotta itselleni korkeakoulututkinnon, kertoo Nanna viestissään.

Toimittaja: Satu Kivelä

Äänisuunnittelija: Marko Vierikko

Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara

Tuottaja: Pertti Ylikojola

Lähteet:

Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022).

Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometrin tulokset ovat keskeinen suunnannäyttäjä taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittämistyössä

Työ ja elinkeinoministeriö (2023) Työmarkkinaennuste: Ikääntyvät ja osa-aikaiset pitävät työllisyyden kasvun plussalla