Terapiakoulutuksemme opiskelijat, aviopari Pauliina ja Kai Flang keskustelevat videollamme totta olemisesta. Salaisuudet, peittely, valehtelu... miksi nämä kuuluvat niin moneen ihmissuhteeseen? Entä missä tämän epärehellisyydenjuuristo lymilee?

Pauliina ja Kai kuvaavat upeasti kuinka lapsuuden dynamiikka näyttelee edelleen roolia aikuisissa ihmissuhteissa ja miten lapsuuden roolit saavat meidät asettumaan aikuisissa suhteissa edustamaan jotakin, mitä emme ehkä enää tahtoisi edustaa.

Pauliinan ja Kain hyvin vastakkaiset lapsuuden roolit voisivat olla hyvin toisiaan rikkovia. Sen sijaan avoimuus ja rakkaudellinen peilaus parisuhteessa, sekä aito tahto tukea toista on valtava yhdistävä, luottamusta syventävä ja eteenpäinvievä voima heidän liitossaan.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Meidän perhe vai meidän suku? Aikuisina meillä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa mihin kuulumme tai millaisiin yhteisöihin liitymme, mutta onko näin?

Lähisuhteissa erityisesti sukulaisuhteissa rajoja on usein vaikeampi asettaa. Miten kerron äidilleni, etten kaipaa hänen apuaan? Miten kerron aikuiselle lapselleni, että tarvitsen häntä? Kuinka kertoa toiveistaan ja tarpeistaan - omasta kokemuksestaan lähisuhteessa niin, että tulee kuulluksi?

Vaikeudet lähisuhteissa aiheuttavat usein syyllisyyttä ja häpeää ja raskaat tunteet vievät voimavaroja. Minna ja Leila avaavat keskustelussaan näitä tilanteita, mahdollisuuksia yhteyden korjaamiseen ja luovat toivoa toipumiseen.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

"Isoäidin hengellisyys oli arkista, helppoa ja iloista": toteaa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme perustaja Tommy Hellsten keskustelussaan Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT®️ Ami Tuomarilan kanssa.

Miehet pyrkivät keskustelussaan selvittämään ja sanoittamaan, mitä hengellisyys tarkoittaa ja miksi hengellisyys voi tuntua erilaiselta, vaikealta ja epämääräiseltä toisin kuin Tommyn isoäidin hengellisyys. Ami kuvaa keskustelussa hienosti kokemustaan siitä, kuinka tärkeää hengellisyys on kokeaksemme rakkautta ja kyetäksemme ottamaan vastaan hyvää.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ajattelemmeko, että itsetuntemuksen lisääntyminen poistaisi meiltä ikävät tunteet? Podcastissamme terapeuttimme Irene Etäsalo ja Vesa Sorsa paljastavat, että näin ei käy. No mitä iloa siitä itsetuntemuksesta sitten on? Ja millä tavalla itsetuntemuksen kasvattaminen sitten helpottaa elämää?

Irene ja Vesa kertaavat keskustellussaan mitä henkilökohtaisella tutustusmismatkalla itseen on muuttunut. Ainakin pelon tuntea ja kohdata ikäviä tunteita. Ehkä elämä on myös muuttunut pään sisäisestä järkeilystä kokovartalokokemukseksi? Kuuntele podcastista Irenen ja Vesan elämään vaikuttaneista menetelmistä ja tavoista muutoksen tukena.

Varmaa on, että hankalien tunteiden luovuttaminen muiden vastuulle, uhriutuminen, ei auta. Itsetuntemusta ei tarvitse eikä voikaan opetella ilman vuorovaikutusta ja rakentavaa peilausta. Terapeuttiemme valtakunnallinen verkosto on apunasi, kun tahdot löytää itseäsi tukevia keinoja muutoksessa parempaan elämään.

Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi/terapia

Ihminen tavattavissa -terapeutillemme ITT® ja psykodraamaohjaaja Irene Etäsalolle yksinäisyyden tunne ja kokemus on tuttu. Olotila, joka on kulkenut mukana koko elämän ajan pienestä tytöstä saakka.

Yksinäisyys herättää yksinäisyyden tunteen lisäksi muitakin tunteita: arvottomuutta, häpeää, pelkoa liittyä muihin ihmisiin, riittämättömyyttä tai vääränlaisuuden kokemusta. Yhteisön ulkopuolelle jääminen on surullista ja voi merkitä myös fyysistä kipua, stressiä tai sisäistä kuolemaa.

Irene kertoo monologissaan miten yhteydettömyys aina vain syventää yksinäisyyden olotilaa ja häpeän tunnetta. Irene kuvaa kuinka voimme olla yksin myös ihmisten ympäröiminä. Irene nostaa puheessaan esille myös yksinhuoltajan yksinäisyyden.

Entä jos ei ole ketään, jolle olla totta? Entä jos ei ole ketään, joka kuuntelee minun ajatuksiani?

Sanat eivät riitä kuvaamaan tämän podcast-keskustelun herkkyyttä ja haavoittuvuutta uusperhevanhempien Pauliinan ja Kain yhteisen kehitysvammaisen lapsen vanhempina syntymästä kuolemaan.

Terapiakoulutuksemme opiskelijat, pian terapeutiksemme valmistuva seksuaaliterapeutti Pauliina Flang ja hänen puolisonsa Kai Flang keskustelevat avoimesti kaikista tunteistaan parisuhteessa, vanhempina, kehitysvammaisen lapsen vanhempina sekä lapsen kuoleman kohtaamisessa.

Keskustelu on rikas kuvaus parisuhteen kriisistä, kohtaamattomuudesta, kohtaamisesta, surun eri ilmenemismuodoista ja yksilöllisistä poluista, yhteisen toipumisen rooleista, romahtamisesta, peloista, masennuksesta, toivosta ja ennen kaikkea valtavasta rakkaudesta.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ennen auktoriteeteilla oli automaattisesti annettu valta-asema yhteisöissä. Johtajan paikka oli vakava ja yksinäinen. Tänään johtaja valitsee itse johtamistapansa. Ulkopuolelta tulevia odotuksia ja vaatimuksia johtajuudelle on paljon. Mitä me johtajana valitsemme, ryhdymmekö täyttämään ulkopuoleltamme tulevia odotuksia, tunnistammeko johtajina mistä omat tarpeemme johtajuudellemme kumpuavat ja uskallammeko luoda omaan persoonaamme istuvan, yhteisöä kunnioittavan johtamistavan ja johtaja-identiteetin?

Podcastjakosossamme terapeuttimme ja johtamisen ammattilaiset Tero Sivula ja Pertti Ratilainen kuvaavat erilaisia kokemiaan johtamistapoja ja omaa tapaansa johtaa tämä päivänä. Kumpi on osallistava, kumpi auttava ja kumpi valmentava johtaja? Entä uskaltavatko nämä miehet nostaa niin sanotusti johtajina ”kissan pöydälle”. Kuuntele podcastistamme miten on!

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Podcast-jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Essi Sivula ja Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Kaisa Kaihola keskustelevat siitä, mikä johti heidät psykologisen kasvun tielle ja miksi he valitsivat kasvuohjelmamme.

Kutsu kasvaa sisäisesti syntyy usein jonkun pysäyttävän kokemuksen kautta. Kun uupuu, kun ei enää jaksa auttaa itseään autettuaan liian paljon muita, kun oma arvottomuus käy sietämättömäksi, kun ulkopuolisuuden ja ”vääränlaisuuden” tunne vie yksinäisyyteen ja ahdistukseen, mutta on vielä omin voimin mahdollisuus valita muutos. Tai kun järki ei enää kykene analysoimaan tunteita pois tai ratkaisemaan jokaista ongelmaa.

Kaisa ja Essi tuovat keskustelussaan oivallisesti esiin laajan kirjon mielen, kehon ja sielun signaaleja, jotka kutsuvat muutoksen tielle ja kuvaavat keskustelussa näitä merkkejä omien kokemustensa kautta.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Naisella voi olla monta roolia vanhempana. Podcastissa keskustelevat Reeta Ahola ja Pauliina Flang ovat molemmat uusperhevanhempia, molemmilla omat ainutlaatuiset kokemukset perheistään ja rooleistaan.

Reetan ja Pauliinan keskustelu on rikas niin roolien kuin tunteidenkin kirjossa. Bonusäitiyden tai äitipuolen rooli voi herättää itse viritettyjä ajatuksia omasta roolista yhtä lailla kuin uskomuksista tai ulkopuolisten ajattelemattomistakin kommentoinneista.

Onko äitipuoli vain puoliksi kelvollinen? Äitipuolen oikeudet tai vastuu ei päde yhteiskunnallisesti, mutta velvollisuus huolehtia lapsista on väkevä. Reeta ja Pauliina käsittelevät keskustelussaan omaa vanhemmuuttaan uusperheessa useista tärkeistä näkökulmista.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Mathiaksen ja Pauliinan puhe seksistä jatkuu. Seksuaalisuus on osa persoonaa ei pelkkä akti. Siksi seksistä on tärkeä puhua. Ja jotta seksistä voi puhua, on oltava sanoja kuinka puhua seksistä. Puheeseen tai puhumattomuuteen seksistä sisältyy paljon tulkintaa. Ennalta määriteltyjä rooleja on tarjolla sukupuolesta riippumatta. Oma seksuaalisuus on osa itsetuntemusta.

On tärkeä tuntea oma seksuaalinen persoona ja osata kertoa, sanoittaa sitä myös kumppanille. Jos itsetuntemus ei ylety seksuaalisuuteen saakka on myös seksuaalisesti mahdollista ohjautua tulkitsemaan kumppanin toiveita ja täyttää niitä sen sijaan, että sanoittasi mitä itse seksuaalisesti tarvitsee.

Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi