Jaksossa vieraanani on sisututkija, tietokirjailija ja luennoitsija Elisabet Lahti. Häneltä on keväällä ilmestynyt ihana ja kaunis kirja “Sisun alkemia – tarinoita elämästä ja voimasta ja elämänvoimasta” (Tammi), jossa tutkitaan sisua eletyn elämän kautta.

Elisabetin kiinnostus sisun tutkimiseen sai kipinän väkivaltaisen suhteen traumasta. Hän halusi selvittää, miten ihmiset selviävät äärettömissä vastoinkäymisissä ja mistä elämänvoima kumpuaa. Sisumatka johdatti hänet opiskelemaan Yhdysvaltoihin, juoksemaan Uuden-Seelannin halki, perehtymään itämaisiin kamppailulajeihin Pohjois-Kiinassa ja tekemään väitöskirjan aiheesta.

Jaksossa pohdimme:

🔸 Miksi emme aina kykene tekemään asioita, jotka tiedämme itsellemme hyviksi?

🔸 Mitä haitallinen, rakentava ja lempeä sisu ovat?

🔸 Miksi lempeys vapauttaa meissä niin paljon voimavaroja?

🔸 Mitkä ovat elämänvoiman lähteet ja miten löytää niitä vastoinkäymisten keskellä?

🔸 Mistä sisussa todella on kysymys?

🔸 Hermoston ja levon merkitys

00:00 Intro

00:40 Vieraan esittely

08:11 Sisun tutkiminen eletyn elämän kautta

12:05 Elisabetin väitöskirja sisusta

16:50 Positiivinen psykologia

21:55 Miten Elisabet kiinnostui sisun tutkimisesta?

31:10 Uuden-Seelannin ultrajuoksu ja kungfu

46:57 Sisun eri muodot, elämänvoima ja energia

56:02 Sisun “alkemia”, haasteet ja elämän vastoinkäymisten kohtaaminen

1:07:20 Millaista sisua tarvitsemme tässä maailmantilanteessa?

Mitä stoalaisuus voi opettaa meille työelämästä, johtamisesta ja hyvästä elämästä?

Vieraanani on kirjailija, puhetaidon valmentaja ja teologian tohtori Juhana Torkki! Juhanan tuore kirja “Järkevä onni – stoalainen tie mielenrauhaan” tarjoaa häkellyttävän ajankohtaisia ajatuksia antiikin viisaudesta. Keskustelemme jaksossa stoalaisuudesta, työelämästä, johtamisesta ja hyvän elämän periaatteista.

Jaksossa pohdimme mm. näitä kysymyksiä:

✨ Kuinka säilyttää mielenrauha kiireen ja paineen keskellä?

✨ Miten suhtautua virheisiin ja epävarmuuteen viisaammin?

✨ Mitä yritykset ja johtajat voivat oppia stoalaisten periaatteista?

✨ Miksi suurinta osaa asioista tulee ajatella yhdentekevinä?

✨ Miksi tasapaino ja harmonia ovat tärkeämpiä kuin jatkuva kasvu?

Juhanalla on ihmeellinen kyky valita antiikin teksteistä nykyihmistä puhuttelevia viisauksia. Suosittelen lämpimästi kirjan lukemista!

00:00: Intro

00:50: Juhanan esittely

01:40: Mitä on stoalaisuus?

03:54: Stoalaisuuden luojat ja merkkihenkilöt

05:44: Miten stoalaisuus syntyi?

08:02 Stoalaisuus, taolaisuus ja kristinusko

11:52 Hyve vai nautinto? Epikurolaisuus ja stoalaisuus

16:21: Seneca: stoalaisuuden ristiriidat ja paradoksit

19:11: Ihmismieli: jatkuva tavoittelu

21.55: Kohtalon rakastaminen vai jatkuva kasvu?

29:00: Millainen olisi stoalainen yritys?

38:12: Millainen olisi stoalainen osakassopimus?

46:00 Maltti ja kohtuullisuus

47:57 Oikeudenmukaisuuden haasteet

50:40 Stoalaisuuden suhde tunteiden merkitykseen

53:02 Yrityskulttuuri: järkevyys, maltti, rohkeus, oikeudenmukaisuus

59:40 Pitääkö ihmisen rakastaa työtään ja päästä urallaan eteenpäin?

1:04:46 Vapaus

1:08:14 Millainen olisi yritys, jota mitattaisiin mielenrauhan näkökulmasta?

1:10:02 Oman kuolevaisuuden muistaminen

Millaista on kiivetä yli 8000 metriin vaarallisissa olosuhteissa?

Jaksossa vieraanani on vuorikiipeilijä ja digitaalisen markkinoinnin yrittäjä Anni Penttilä. Keskustelemme Annin kanssa vuorikiipeilystä, itsensä ylittämisestä, tiimityöstä, unelmista ja paljon muusta.

Annin tavoitteena on kiivetä maailman kaikki 14 yli 8000 metristä vuorta. Hän on nyt projektinsa puolivälissä. Anni on keväällä huiputtanut Annapurna-vuoren Himalajalla, minkä kokemuksista kuulemme jaksossa lisää.

Miten mieli pysyy kasassa äärimmäisissä olosuhteissa ja vaarassa? Mikä on ollut Annin kiipeilyuran pelottavin hetki? Entä miten hän sopeutuu takaisin tavalliseen arkeen pitkien matkojen jälkeen?

Anni on lähdössä viikon päästä matkalle Pakistaniin K2-vuorelle. Voit seurata Annin jännittävää matkaa somessa ja blogissa vuorenvarmaa.fi.

Kuuntele ja inspiroidu!

00:00 Intro

00:35 Annin esittely

01:20 Annin kunnianhimoinen projekti

01:50 Yrittäjyys ja vuorikiipeily

04:12 Mistä kiipeily on lähtenyt liikkeelle?

11:10 Mount Everest

14:00 Olosuhteet

16:02 Kiipeämisen psykologia, roolit ja ryhmädynamiikka

18:48 Kiipeämisen prosessi

20:30 Epäonnistuminen

23:14 Mikä kiipeilyssä on vaikeinta, mikä helppoa?

25:41 Mikä on kiipeilyn merkitys Annille?

29:20 Miten kamppailla omien ajatusten kanssa vaarallisissa tilanteissa?

34:10 Millaisia keskusteluja Anni käy läheisten kanssa kiipeilyyn liittyen?

35:37 Tiimin ja yhteistyön merkitys

43:30 Miten suhde unelmiin on muuttunut matkan varrella?

45:25 Millaista on yhdistää yrittäjyys ja vuorikiipeily

46:25 Kyllästyttääkö normaali elämä?

47:45 K2 ja Broad Peak

52:36 Mikä on ollut pelottavin hetki?

55:21 Sukupuolen merkitys ja kohtelu

59:15 Unelmien merkitys elämässä

1:02:00 Mistä Anni unelmoi nyt?

1:03:40 Miksi Anni haluaa kiivetä ilman lisähappea?

Resilienssi on trendikäs sana ja se on vakiintunut kielenkäyttöömme. Käsitettä käytetään monissa yhteyksissä. Usein resilienssi yhdistetään sinnikkyyteen, mutta todellisuudessa se on paljon enemmän.

Uudessa podcast-jaksossa keskustelen resilienssivalmentaja ja kirjailija Ulrika Björkstamin kanssa resilienssistä. Vuonna 2008 Meksikossa lentokone syöksyi keskelle kaupungin vilkasta liike-elämän keskusta. Ulrika loukkaantui pahasti, mutta selviytyi. Traaginen tapahtuma muutti Ulrikan elämän täysin ja herätti kiinnostuksen resilienssiin. Nyt hän hyödyntää omia kokemuksiaan muiden tukemiseksi. Häneltä on ilmestynyt kirja “Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen” (Tuuma 2025).

Kirjassa Ulrika esittelee resilienssin osa-alueet (Rossow & Rossow 2016 mukaellen), jotka ovat itsemyötätunto, terveys, ajattelu, itsesäätely, visio, sinnikkyys ja yhteistyö.

0:00 Intro

0:49 Vieraan ja jakson aiheen esittely / Ultrika Björkstam

1:49 Ulrikan uusi kirja: Kehitä resilienssiä

3:01 Psykologinen pääoma ja resilienssi

4:03 Resilienssi=sinnikkyys?

4:08 Mikä on oikea määritelmä resilienssille

8:25 Ilonan ja Ulrikan tutustuminen

9:10 Lentokonetapaturma ja resilienssi

11:30 Post-traumaattinen kasvu

13:36 Resilienssitutkimukset

15:15 Ympäristön, vuorovaikuksen ja ihmissuhteiden merkitys resilienssille

17:00 Miksi Ulrika kokee olevansa “tavallinen”, vaikka selvisi uskomattomasta onnettomuudesta

21:23 Resilienssin salat

23:40 Resilienssi ja veden pinta

26:51 Resilienssin osa-alue: fyysinen hyvinvointi

29:57 Resilienssin 6 osa-aluetta

30:20 Vision merkitys

33:42 Vapaus: tavoite vai arvo

36:49 Sairaala, kävelykyky, hoito ja ajatukset

40:20 Itsesäätely

45:21 Nuorten pahoinvointi

47:40 Yhteistyö

50:29 Sinnikkyys ja miksi turhautuminen on tärkeää

57:23 Kirjan kirjoittamisen prosessi

1:00:59 Itsemyötätunto

💬 Miten teidän organisaatiossanne puhutaan tekoälystä – vai puhutaanko ollenkaan?

Vieraanani on tekoälykouluttaja, viestintävalmentaja Jukka Saksi, jonka kanssa keskustelen tekoälystä ja työn tulevaisuudesta. Jukka on taustaltaan artesaani, mutta väitellyt myöhemmin kauppatieteiden tohtoriksi. Hän on kouluttanut tekoälyn käyttöä organisaatioissa jo usean vuoden ajan.

Jukan mukaan jokaisella organisaatiotasolla - hallituksesta työntekijöihin - tulisi ymmärtää tekoälyä sillä kukaan ei ole ulkona muutoksesta. Tekoäly herättää monia tunteita, mutta pelkäämisen sijaan organisaatioissa tulisi luoda kulttuuri, jossa kukaan ei tipu kärryiltä.

Keskustelussa pureudutaan muun muassa:

🔍 Miksi jokaisen tulisi ymmärtää tekoälyn peruslogiikka – hallituksesta työntekijöihin?

🔍 Mikä on uteliaisuuden rooli työelämän supervoimana?

🔍 Miten tekoäly vaikuttaa tiimityöhön, vuorovaikutukseen ja johtamiseen?

🔍 Miten vältämme pelon sävyttämän työelämän ja rakennamme rohkeaa kokeilukulttuuria?

🔍 Voiko tekoäly inhimillistyä – ja mitä tarkoittaa, että siitä tulee ”johtoryhmien pysyvä jäsen”?

🔒 Turvallinen tunneyhteys on parisuhteen hyvinvoinnin perusta.

Jaksossa keskustelen Eira Eklund-Mikolan kanssa rakkauden logiikasta ja parisuhteen tunneyhteydestä. Eiralta on tänään ilmestynyt hänen esikoisteoksensa “Rakkauden logiikka – vahvista parisuhteen tunneyhteyttä” (Otava), joka avaa konkreettisesti sitä, kuinka rakentaa ja ylläpitää tervettä, emotionaalisesti turvallista yhteyttä oman kumppanin kanssa.

Keskustelemme Eiran kanssa:

🔹 Miten turvallinen tunneyhteys on koko parisuhteen perusta ja miksi yhteyden katkeaminen herättää voimakasta hätää?

🔹 Mitä ovat pariskuntien yleisimmät “kehät” ja miksi niistä on vaikea päästä eroon?

🔹 Miksi haavoittuvuuden paljastaminen on yhtä aikaa sekä vaikeaa että äärimmäisen tärkeää?

🔹 Millä tavoin kiintymyssuhdeteoria näyttäytyy arjessa ja parisuhteen dynamiikassa?

Eiran kirja kuljettaa lukijan tunnekeskeisen pariterapiaprosessin läpi. Se auttaa ymmärtämään, mitä jokaisessa intiimissä ihmissuhteessa tapahtuu pinnan alla – kun yhteys katkeaa, pelot aktivoituvat ja selviytymiskeinot vievät meitä kehään, josta on vaikea päästä ulos omin avuin. Turvallinen tunneyhteys on parisuhteen perusta ja Eira avaa kirjassa käytännönläheisesti, miten sen voi rakentaa ja säilyttää.

Kun ymmärrämme rakkauden logiikan saamme mielettömän hyvät eväät parisuhteen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Tutustu Eiran kirjaan lisää täältä: https://www.suomalainen.com/products/rakkauden-logiikka-1.

Seuraa Eiraa sosiaalisessa mediassa:

Instagram: https://www.instagram.com/eiraeklundmikola/

Facebook: https://www.facebook.com/p/Eira-Eklund-Mikola-100008441711925/?locale=fi_FI

Eiran kotisivut: https://www.eiraeklundmikola.fi/

Jaksossa sukellamme neuroerityisyyden maailmaan yhdessä kouluttaja, väitöskirjatutkija ja erityisopettaja Jenni Kallion kanssa.

Neuroerityisyydestä on paljon väärinkäsityksiä, jonka takia huima määrä potentiaalia jää hyödyntämättä. Tässä jaksossa on tarkoitus avata näitä ennakkoluuloja ja pohtia neuroepätyypillisyyden piirteitä ja vahvuuksia.

Keskustelussa selvitämme:

• Mitä autismi ja ADHD oikeastaan ovat?
• Mitkä ovat neuroepätyypillisten vahvuudet töissä ja arjessa?
• Miten työpaikat, esihenkilöt ja kollegat voisivat tukea neuroepätyypillisiä ja auttaa heitä onnistumaan?

Jakso on hyödyllinen kaikilla, joita aihe koskettaa tai kiinnostaa. Ymmärtämällä erilaisuutta paremmin voimme rakentaa luottamusta, vahvistaa yhteyttä ja luoda ympäristöjä, joissa jokainen voi tuntea itsensä arvostetuksi.

Tiedätkö, mitä kaikkea osaat? ✨

Tällä kertaa minulla oli ilo saada vieraakseni psykologi, valmentaja ja podcast-host Hanna Siefen, joka on juuri julkaissut mainion kirjan “Tiedä mitä osaat – osaamisen tunnistamisen psykologiaa” (Tuuma, 2024).

Oppiminen on iloinen ja ihana asia, mutta se voi myös tuottaa ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta. Pohdimme, miksi usein keskitymme jatkuvaan kehittymiseen ja unohdamme pysähtyä sen äärelle, mitä jo osaamme. Onko meiltä uupumassa luottamus omaan osaamiseemme?

Monet taidot ovat nykyään abstrakteja, mikä voi tehdä oman osaamisen sanoittamisesta haastavaa. Keskustelimme hiljaisesta tiedosta, metataidoista ja siitä, miten moni asia tulee meille luonnostaan, emmekä aina tunnista sitä osaamiseksi.

Keskustelemme vertailun merkitystä: kehen vertaamme itseämme ja miksi? Hanna korostaa, että tärkeintä on verrata itseään omaan kehitykseensä ja nähdä vertailussa mahdollisuus inspiroitua ja oppia muilta.

Jakson lopussa pohdimme jaksamisen ja oman energian johtamisen näkökulmasta, kuinka tärkeää on tunnistaa ja arvostaa omaa osaamistaan. Miten löytää tasapaino oppimisen tuoman epävarmuuden ja hallinnan tunteen välillä?

Tutustu Hannan kirjaan lisää täältä: https://www.tuumakustannus.fi/Hanna-Siefen/Tied%C3%A4-mit%C3%A4-osaat.html

Tällä kertaa minulla oli ilo saada vieraakseni yrittäjä, sijoittaja ja hallitusammattilainen Ville Tolvanen! Ville on tullut tunnetuksi aktiivisena digitalisaation puolestapuhujana sekä julkisena keskustelijana. Hän on toiminut mm. pörssiyhtiö Digitalist Groupin toimitusjohtajana. Nykyisin Ville keskittyy hallitustyöhön useissa suomalaisissa yrityksissä.

Jaksossa keskustelemme elämästä mahdollisen ADHD:n kanssa. Ville kertoo miten jatkuva dopamiinin tavoittelu ajoi hänet “adrenaliiniränniin”, mutta toisaalta saavuttamaan ja tekemään paljon. Tolvanen kuvaa, millaisia haasteita ja vahvuuksia ADHD tuo mukanaan, ja miten niistä voi oppia ottamaan hyötyä.

Keskustelemme myös minuuden kehittymisestä ja elämän rakentamisesta omilla ehdoilla. Ville kertoo kuinka hän on käyttänyt ominaisuuksiaan ja kehittänyt strategioita menestyäkseen omalla tavallaan. Miten käsitys omasta itsestä on vaihdellut eri elämänvaiheissa.

Uskon, että moni meistä voi samaistua tähän Villen hienoon toteamukseen: “On kiva tietää miksi tuntuu, että on niin paljon kaikenlaista, mutta samaan aikaan tuntuu, ettei koskaan tapahdu missään yhtään mitään.”

Kuuntele jakso!

Kuunteleminen on yksi suurimmista lahjoista, jonka voimme toisillemme antaa.

Uudessa podcast-jaksossa vieraanani on palkittu teatteriohjaaja, työnohjaaja ja kirjailija Eino Saari. Einon tuorein teos Kuuntelemisen taito (Into kustannus, 2024) oli raikas lukukokemus joka tarjosi uusia tulokulmia ja sanoituksia aiheesta, jonka parissa itsekin työskentelen päivittäin. Oli elähdyttävää päästä keskustelemaan Einon kanssa kuuntelemisen teemasta ja tästä mielenkiintoisesta kirjasta.

Havahdumme usein kuuntelun merkitykseen vasta silloin kun sen kanssa on ongelmia - esimerkiksi työpaikalla ja parisuhteissa. Keskustelemme Einon kanssa siitä, miten voisimme aktiivisesti luoda parempaa kuuntelemisen kulttuuria. Kuunteleminen ei ole automaatti. Kuuntelu ja kuulluksi tuleminen on tapahtuma, jonka täytyy toteutua. Hyvä kuuntelija on riittävän etäällä ja ulkopuolella, tilanteessa läsnä mutta ei liian voimakkaana persoonana.

Meistä kukaan ei ole vain yhdenlainen kuuntelija. Kuuntelijoita on erilaisia: tilan ja turvan kuuntelija, oikeuden kuuntelija, kehon ja kauneuden kuuntelija, tässä vain muutamia. Konteksti vaikuttaa keskeisesti siihen mitä kuuntelemisen kyvykkyyksiä itsestään saa käyttöön. Kuuntelemisen taidossa Einoa kiehtoo nimenomaan rikkaus ja moninaisuus. Kuuntelijat luovat usein turvaa ympäristöön.

Keskustelemme jaksossa myös Einon uratarinasta. Miten hän väsyi teatterin tekemiseen, ryhtyi työnohjaajaksi ja kirjailijaksi.

Mitkä ovat hyvän kuuntelijan piirteitä? Miten kartoittaa omia esteitä ja haasteita kuuntelijana? Miten voisimme rakentavasti kuunnella heitä, joiden kanssa olemme syvästi eri mieltä?

Erityisesti seuraava kysymys kirjasta jäi itselleni mieleen: millainen olisi maailma, jossa ihmiset kuuntelisivat toisiaan, millainen se olisi paikkana?