Jarkko Tontti

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Miten kuopiolainen kokoomusnuori päätyi opiskelemaan filosofiaa Tampereelle? Mitä on liberalismi ja mitä se ei ole? Mitä eroa on sanalla liberaali Euroopassa ja Yhdysvalloissa?

Pitkän uran kärkipoliitikkojen avustajana tehnyt Romakkaniemi kertoi harmaiden eminenssien vallasta ja siitä, mikä erottaa poliitikon taustavaikuttajasta.

Entä mikä on Euroopan unionin tulevaisuus? Onko Euroopalla mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuudessa vai tuleeko meistä pelkkä ulkoilmamuseo, kun Yhdysvallat ja Kiina porskuttavat ohitsemme? Mikä on mennyt pieleen Unkarissa ja miksi?

Juho jakoi myös taloustietoa runoilijalle: Mitä Keskuskauppakamari oikein tekee ja kuka sen maksaa? Miten Suomen surkeassa jamassa oleva talous saadaan kuntoon?

Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana opettaja ja kolumnisti Arno Kotro.

Puhuimme koulusta erityisesti digitalisaation näkökulmasta. Vuosikausia jatkunut digihypetys on päättymässä. Monet koulut ovat kieltämässä kännykät oppitunneilla. Oliko idea opetuksen ”pelillistämisestä” harha-askel? Lisää perinteisiä kirjoja ja keskustelua? Tähän liittyen puhuimme myös Jonathan Haidtin kirjasta Ahdistunut sukupolvi, jossa pohditaan sosiaalisen median ja älypuhelinten vaikutuksia nuorten mielenterveyteen.

Toinen aiheemme oli tasa-arvo. Arno ja Jarkko olivat yhtä mieltä siitä, että tasa-arvokeskustelu on vinossa. Naisten kokemat tasa-arvo-ongelmat ovat vahvasti esillä vuodesta toiseen. Mutta niillä elämänalueilla, joilla miehillä menee huonommin, vallitsee hiljaisuus: syrjäytyminen, heikompi koulumenestys, asunnottomuus, vangit, itsemurhat, alhaisempi elinikä.

Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kapteeni Tommi

Kangasmaa on VTM, ammattisotilas ja turvallisuuspolitiikan blogisti. Hänet tunnetaan myös elokuvatuottajana puolustusvoimissa. Puhuimme armeijasta yleensä sekä erityisesti informaatiovaikuttamisesta ja sodankäynnistä esimerkiksi Gazassa. Onko Suomessakin Hamasin hyödyllisiä idiootteja?

Pitäisikö asevelvollisuuden koskea myös naisia?

Aiheina olivat myös Nato ja Venäjä, tietysti. Osuiko Kangasmaa oikeaan kymmenen vuotta sitten vuonna 2014 kirjoittamissaan pohdinnoissa Venäjästä? Tommi kertoi myös komennuksistaan ulkomaille, esimerkiksi Balkanille.

Entä millaista on opiskella sotilaana yhteiskuntatieteitä punavihreäksikin kuvaillussa Helsingin yliopistossa?

Ja mikä on taistelukamerasuorituskyky, jonka Kangasmaa toi Suomen puolustusvoimiin? Tommi kertoi myös osuudestaan Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan teossa sekä Louhimiehen tulevasta tv-sarjasta, jossa hänellä ja puolustusvoimilla on myös roolinsa.

Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui suomalaisisraelilainen Galit Hasan-Rokem.

Hän on Jerusalemin yliopiston folkloristiikan eli kansanrunouden tutkimuksen professori emerita sekä runoilija ja runouden kääntäjä.

Vuonna 1945 syntynyt Galit kertoi lapsuudestaan Helsingissä ja myös sukunsa tarinan. Vuonna 1957 perhe muutti Israeliin, missä Galit koulun päätyttyä suoritti asevelvollisuutensa etelässä Gazan tuntumassa ja pohjoisessa lähellä Golanin kukkuloita.

Vuonna 1968 hän palasi stipendin turvin Helsinkiin jatkamaan folkloristiikan opintojaan ja oli mukana jo miltei myyttiseksi muuttuneessa Vanhan ylioppilastalon valtauksessa. 1980-luvulla Galit Hasan-Rokem aloitti professorina Jerusalemissa. Hän on kansainvälisesti erittäin arvostettu tutkija alallaan.

Tutkimustyön lisäksi Hasan-Rokem on myös runoilija ja runouden kääntäjä. Hän on kääntänyt hepreaksi muun muassa Edith Södergranin runoutta.

Lopuksi Galit kertoi suurtyönsä etenemisestä, koko Kalevalan kääntämisestä hepreaksi.

Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Jukka Palo.

Palo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, populaatiogeneetikko, oikeusgenetiikan dosentti.

Keskustelimme geenien vaikutuksesta ihmisenä olemiseen ja yhteiskuntaan. Uudet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet ihmispopulaatioiden historian tutkimisen geenien kautta. Kun geeniperimää katsotaan, suomalaiset ovat eurooppalaisittain poikkeuksellinen joukko, varsinkin suomalaiset miehet. Mistä tämä johtuu?

Oikeusgeneetikkona Palo on ollut mukana myös sotavainajien tunnistustyössä.

Jarkko kaipasi geneetikkojen ja biologien vahvempaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät suhtautuvat usein epäillen ihmisten ja yhteiskuntien selittämiseen ja ymmärtämiseen geeneistä ja biologiasta lähtien.

Entä ihmislajin tulevaisuus? Miten kaupungistuminen ja kulttuurinen muutos vaikuttaa ihmisen evoluutioon? Marvel-harrastaja Jarkko muisteli X-Men-mutanttisupersankareita ja kaipasi lisävalaistusta mutaatioiden roolista ihmisen evoluutiossa.

Entä mitä on epigenetiikka? Uudet tutkimustulokset ovat murtaneet vanhan oletuksen, jonka mukaan hankitut ominaisuudet eivät periydy.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Pekka Väisänen.

Väisänen on yhteiskuntatieteiden tohtori, politiikan tutkija ja toimittaja. Hänen erityisalaansa on Ranskan yhteiskunnan tuntemus ja erityisesti presidentti Emmanuel Macron, josta hän on tehnyt väitöskirjansa.

Puhuimme Macronin ällistyttävästä ”demokraattisesta vallankumouksesta” Ranskassa. Koko politiikan kenttä meni uusiksi hänen noustessaan presidentiksi vuona 2017. Jarkkoa Macronissa on erityisesti kiinnostanut hänen taustansa. Macron lienee ainoa valtionpäämies tällä hetkellä, joka on koulutukseltaan filosofi. Opiskelijana hän työskenteli maailmankuulun ranskalaisfilosofi Paul Ricoeurin tutkimusavustajana. Miten tämä näkyy Macronin politiikassa? Entä miten ranskalaisen liberalismin perinne näkyy presidentin toiminnassa?

Lisäksi puhuimme tulevista europarlamenttivaaleista. Eri puolella Eurooppaa on ennustettu kansallismielisen laitaoikeiston voittoa, erityisesti Ranskassa. Marine Le Penin Kansallinen liittouma on vakiinnuttanut kannatuksensa korkealle. Onko koko Euroopan unioni vaarassa? Ovatko laitaoikeistolaiset puolueet Putinin taskussa vai on tämä liioittelua ja pelottelua? Entä laitavasemmisto, joka sekin on Ranskassa vahva? Entä laitavasemmisto, joka sekin on Ranskassa vahva? Ranskan jyrkkä vasemmisto tunnetaan EU kriittisyydestään, Nato-vastaisuudestaan ja Venäjä-sympatioistaan.

Huom! Jarkko muisti keskustelussa väärin. Sanoin, että Emmanuel Macron olisi pyrkinyt opiskelemaan eliittikorkeakoulu ENA:an (École nationale d’administration), mutta ei päässyt. Oikeasti hän pyrki ylioppilastutkinnon jälkeen kaksi kertaa opiskelemaan toiseen arvostettuun eliittikorkeakouluun ENS:ään (École normale supérieure), jonne hän ei päässyt. ENA:ssa Macron opiskeli yliopisto-opintojensa jälkeen 2000-luvun alussa.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli Bijan Rezai Jahromi.

Iranilaistaustainen Bijan saapui Suomeen lapsena, ja hänet tunnetaan perusteellisesti Iranin historiaan ja nykypäivään perehtyneenä toimittajana. Keskustelimme juuri nyt ajankohtaisesta tilanteesta Lähi-idässä ja sen historiallisista juurista. Mihin sunnien ja šiiojen ero perustuu ja mitä vaikutuksia sillä on nykyään?

Jarkko muisteli lapsuutensa uutisia Iranin vuoden 1979 vallankumouksesta ja tuumiskeli V. S. Naipaulin teosta Matka islamin maailmaan. (Among the believers: An Islamic journey). Nobel-kirjailija vieraili Iranissa vain muutama kuukausi vallankumouksen alkamisen jälkeen. Puhuimme myös Salman Rushdiesta ja ajatollah Khomeinin hänelle langettamasta kuolemantuomiosta. Mitä siinä oli taustalla?

Suuri osa iranilaisista on tyytymättömiä imaamien ja islamilaisen vallankumouskaartin (IRGC) hallintoon. Onko muutos mahdollinen? Muutama vuosi sitten ympäri maailmaa uutisoitiin 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuolemasta poliisin käsissä ja siitä alkaneista mielenosoituksista.

Iranin islamilaisen tasavallan vaikutusvalta ulottuu kauas sen rajojen ulkopuolelle. Bijan kertoi millä tavalla se näkyy Suomessa nykyään.

https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo.

Laajasalo on ollut tunnettu julkisuuden hahmo jo pitkään ennen kuin hänestä tuli piispa. Moni muistaa hänet kohua herättäneestä pro-gradu-opinnäytteestä, joka käsitteli masturbaatiota. Laajasalo on ollut tekemässä myös television viihdeohjelmia. Miten se sopii yhteen papin tai piispan roolin kanssa?

Keskustelimme muun muassa kirkon asemasta yhteiskunnassa, varsinkin kiihkeän politisoitumisen aikana. Onko hyvä, että papit ja kirkon työntekijät ottavat kantaa politiikkaan? Kauan sitten kirkko oli perusluonteeltaan kansalliskonservatiivinen. Onko se hiljakseen muuttunut yhä punavihreämmäksi?

Keskustelimme myös Israelista ja suomalaisten suhtautumisesta siihen sekä kirkon jäsenmäärän laskusta ja sekularismista. Lopuksi Jarkko tiedusteli mahdollisuuksistaan päästä taivaaseen, uskonnoton pakana kun on.

https://jarkkotontti.net/

Esitelmä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen 125-vuotisjuhlaseminaarissa. Helsingin yliopisto 10.11.2023.

https://jarkkotontti.net/esseet-ja-arvostelut/globaali-sananvapauskriisi-ja-oikeuskulttuuri/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiola.

Miten oikeushistoria eroaa muusta historiasta ja miten sitä tutkitaan ja opetetaan? Miksi juristin koulutusta tarvitaan oikeushistorian tutkimuksessa? Korpiola on tutkinut ja kirjoittanut muun muassa avioliiton historiasta keskiajalta lähtien. Aikanaan avioliiton täyttymisen edellytys oli vuoteeseen johdattaminen? Mitä se tarkoitti?

Entä millä tavalla kansainväliset vaikutteet kuten katolisen kirkon kanoninen oikeus ja roomalaisen oikeuden perintö vaikuttivat Suomessa ja Ruotsissa menneinä vuosisatoina? Voiko sitä verrata nykytilanteeseen, jossa kansallinen oikeusjärjestelmä on vuorovaikutuksessa esimerkiksi EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa?

Turun hovioikeus täyttää tänä vuonna 400 vuotta ja Korpiola on parhaillaan tutkimassa sen historiaa. Miten se on mahdollista, kun Turun palossa vuonna 1827 arkistot tuhoutuivat?

Puhuimme myös historiallisista romaaneista, ja niiden vaikutuksesta ihmisten näkemyksiin historiasta. Vääristääkö Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanisarja käsitystämme vuoden 1918 tapahtumista? Korpiolan kirjoittaman opiskelijajärjestö Pykälän historiikin tiimoilta tuumimme myös oikeustieteen opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden muuttumista. 1960- ja 1970-luvuilla monet nykyäänkin yhä tunnetut juristit olivat mukana laitavasemmistolaisessa aktivismissa. Sen jälkeen opiskelijaelämä on ollut selvästi vähemmän poliittista, vai onko?

https://jarkkotontti.net/