Kalastajan Radio by Kalastajan Kanava

Hauki on yksi vesistöjemme tunnetuimmista ja kunnioitetuimmista pedoista. Se on laajalle levinnyt saaliskala, joka tarjoaa jännitystä ja voimakasta vastusta siiman päässä.

Anssi Leppänen jatkaa peruskalalajeihin pureutuvaa podcastsarjaa ja tutustuttaa meidät haukeen. Asiantuntijavieraana on yliopistotutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän valottaa muun muassa sitä, miten hauki pärjää Suomen vesistöissä ja purkaa hieman haukeen liittyviä uskomuksia.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastusalalta puuttuu Suomesta AMK-tasoinen koulutus tällä hetkellä kokonaan. Iktyonomeja valmistui aikoinaan Turun ammattikorkeakoulusta. Viimeisinä vuosina koulutuksen suosio laski. Kun opiskelijaksi vielä vuosituhannen vaihteessa haki yli sata ihmistä, viimeisissä hauissa oli mukana alle puolet siitä määrästä. Koulutus oli myös suhteellisen kallista per opiskelija.

Maa- ja metsätalosministeriö julkaisi 2024 raportin, jossa esitetään huoli alan osaamisesta tulevaisuudessa. Tähän saakka iktyonomikoulutuksen käyneitä on riittänyt, mutta kun koulutuksen lakkauttaumisesta on aikaa, osaaminen uhkaa kadota.

Anssi Leppänen ottaa aiheeseen tuntumaa Kalastajan Radiossa. Vieraana koulutuksen haasteita pohtimassa on Turun AMK:n yliopettaja Arto Huhta.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Happikato huomataan suomalaisissa järvissä usein vasta keväällä, kun havaitaan kalakuolemat. Happikato on ainakin osittain seurausta ilmaston muuttumisesta. Vaikka jääpeitteinen aika lyhenee, ei se välttämättä riitä helpottamaan tilannetta. Tämän talven pitkä pakkasjaksokin voi olla myrkkyä järviä happitilanteelle, sanoo Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousasiantuntija Kari Saari. Mutta ennen kuin päästämme hänet ääneen, happikadon perusasioihin meidät johdattelee Anssi Leppänen.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kirjolohi on haluttu saalis kalastajille. Laji elää Suomessa vain istutusten kautta ja se on vieraslaji.

Mutta voisiko kirjolohi periaatteessa sopeutua niin, että jossain vaiheessa se alkaisi luontaisesti lisääntyä? Kalalajeja esittelevässä sarjassa asiantuntijavieraana tähän tutkimuksellista näkökulmaa tuo kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Anssi Leppänen haastattelee.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuha on viime vuosikymmeninä muodostunut yleiseksi saaliskalaksi suomalaisissa sisävesissä. Se on lähisukulainen ahvenen kanssa, mutta saalistaa täysin eri konstein kuin esimerkiksi näkökykyynsä luottava ahven. Siksi kuha pärjää hyvin sameissa vesissä.

Tuttuja kalalajeja esittelevä podcast-sarjamme seuraavassa jaksossa puhutaan kuhasta. Itä-Suomen yliopiston tutkijan, kalabiologi Hannu Huuskosen kanssa keskustelee Anssi Leppänen.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Moni kalastaja muistaa lapsuuden kesät, auringon, mato-ongen, ensimmäisen saaliin, sormeen tarttuneen koukun. Kalastus luo elämyksiä ja muistoja. Niistä, ja siitä miten lapset ja nuoret saadaan innostumaan kalastuksesta harrastuksena puhutaan tänään Kalastajan Radiossa. Anssi Leppäsen vieraana on Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Elina Pusaa.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Ahven on varmasti yksi tutuimmista kalalajeistamme. Se on runsaslukuinen saaliskala ja tarjoaa saalisriemun kesäiselle mato-onkijallekin.

Tässä jaksossa Anssi Leppänen tutustuttaa meidät peruskalalajeista kansalliskalaamme ahveneen. Asiantuntijavieraana on yliopistotutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän kertoo muun muassa sen, vaikuttaako veden tummuus todellakin ahvenen väritykseen.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kala-alan ammattikoulutuksesta valmistuu osaajia kalastajista kalavesien hoitajiin. Osa ammateista on sellaisia, joissa työllistyminen onnistuu parhaiten yrittäjänä. Osalle taas löytyy palkkatyötä suhteellisen hyvin. Oppilaitosten hyvät työelämäyhteydet ohjaavat opiskelijat sellaisten työnantajien luokse, joilla on tarvetta työvoimalle.

Anssi Leppänen tarttuu nettikeskustelun avulla siihen, millainen mielikuva alan työmahdollisuuksista ihmisillä on. Kalastajan Radion podcastissa koulutuksesta ja siitä miten sillä työllistyy, ovat kertomassa myös lehtorit Niklas Lankisch ja Arto Immonen koulutuskeskus Salpauksesta.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalalajeja esittelevässä Kalastajan Radion sarjassa puhutaan tänään siiasta. Kala tuntuu olevan niin mestarillinen muokkamaan elämäänsä ympäristön mukaan, että kansansuussa puhutaan siitä monella etuliitteellä höystettynä. Kaikki ovat kuitenkin samaa lajia biologisesti katsottuna. Anssi Leppäsen haastateltava tutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo muun muassa, että siian eriytyminen useaksi eri lajiksi on mahdollista, mutta henkeään ei kannata pidätellä. Sen verran pitkästä prosessista on kyse.

Tutustu siikaan tarkemmin myös täältä.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tästä alkaa Kalastajan Radion uusi podcast-sarja, jossa Anssi Leppänen tutustuttaa meidät peruskalalajeihin.

Made on monen verkkokalastajan talvinen herkku. Se on ainoa makeissa vesissämme viihtyvä turskan sukulainen.

Sarjan ensimmäisessä jaksossa tutustutaan syvänteissä viihtyvään helposti tunnistettavaan kalaan. Vaan maistuuko kesäinen made huonommalle kuin talvinen? Tähän uskomukseen oman vastauksensa antaa jaksossa Itä-Suomen yliopiston tutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen. Toimittajana Anssi Leppänen.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.