Perhokalastus on yksi mielenkiintoisimmista tavoista kalastaa haukea. Hauki on perhovavan päässä väkevä vastus ja vastaiskun tekeminen vaatii harjoittelua. Kuten tietysti heittäminenkin. Tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi sumupläkässä, perho hakkaa vieheen mennen tullen.

Kalastuksessa luotaimet ja tekniikka on helpottanut huomattavasti kalojen ja etenkin kalapaikkojen löytämistä. Varsinkin jigikalastuksen kasvattaessa suosiotaan, on peruslähtökohtana se, ettei ”tyhjää paikkaa” kannata heittää. Kaikuluotain on monessa erinomainen apuväline kalastajalle, mutta sen käyttö vaatii hiukan harjaantumista.

Tässä jaksossa Teemu Koski käy läpi perusteita kaikuluotaimista, ja niiden käytöstä.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Sanonnan mukaan lohta ei oteta, se annetaan. Haastavan vastuksen tarjoava lohi on vuodesta toiseen haluttu kalastuksen kohde. Yksi Euroopan parhaimpana pidetyistä lohijoista on Norjan Gaula. Mikäli haluaa pidellä suurlohta perhovavan päässä, Gaulalla se on mahdollista. Joskaan ei todellakaan helppoa. Tässä podcastissa voit aistia, millaisia tunteita lohenkalastus herättää.

Oikean kokoisella vieheellä on oleellinen merkitys kalastuksen tuloksellisuuteen. Miten veden lämpötila vaikuttaa jigin koon valintaan? Pitkän linjan kalastaja ja toimittaja Jari Rannisto pohtii asiaa ahvenen, hauen sekä kuhan näkövinkkelistä ja kertoo myös mitä esimerkiksi kuhan ravintotutkimuksista voidaan asiasta päätellä.

Merellä hauen syyskausi alkaa, kun veden lämpötila laskee 15-16 asteen tuntumaan, yleensä syyskuun puolivälin, ja ensimmäisten syysmyrskyjen aikaan. Ja jatkuu jäiden tuloon.

Syys-lokakuussa, kun vesi on vielä lämpimämpää, saadaan tyypillisesti määrällisesti parhaat saaliit, loppusyksyn ja alkutalven ollessa taas suurhauenkalastajan juhlaa.

Lämpötilan lasku, ja muutos kalan elinympäristössä vaikuttavat kalan käytökseen suuresti, ja nämä pitää myös kalastajan huomioida. Tässä jaksossa Teemu Koski käy läpi syksyn hauenkalastusta merellä.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaappujen käyttö ahvenenkalastuksessa on jäänyt vähiin. Hiukan hankalana heitettävänä sen sijaan on helpompi valita joku toinen viehetyyppi, mutta vaapuilla on kuitenkin paikkansa ahvenenkalastajan vieherepertuaarissa. Ahven nimittäin hyödyntää koko vesipatsasta saalistaessaan, ja joskus on päiviä kun viehe pitää uittaa selvästi kalojen yli. Ja tähän vaappu sopii kuin nenä päähän. 

Kuuntele jakso ahvenen vaappukalastuksesta.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

”Lehtien vertailutesteissä pärjää se, joka maksaa eniten” -väite elää sitkeästi, vaikka tosiasiassa isoille lehtitaloille puolueeton journalismi on kunnia-asia. Tässä podcastissa Niko Satto ja Mika Nummisto kertovat 20 vuoden jutuntekokokemuksella taustoja lehtien vertailutestien tekemisestä, hauskoista sattumuksista ja parhaista testimuistoista.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun liveluotaimessa näkyy iso kalakaiku, ja kun siitä kaiusta täräyttää jigiin kolmen kilon suurlahna, saattaa tulla mieleen, että niitä voisi onkia ihan tosissaan. Kalastajan Radion Teemu ja Niko lähtivät selvittämään, onko lahnan suurkalarajan ylittäminen lastenleikkiä. Kuuntele, kummat olivat etevämpiä, lahnat vai radiomiehet.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lämpimän veden ahven on siitä kiitollinen kalastuskohde, että sille kelpaa monet erilaiset tekniikat. Tämä tarjoaa kokeilunhaluiselle kalastajalle lähes

Lusikkauistinta ei pidetä ahvenen kalastuksessa minään ykkösvalintana. Se on ajoittain todella tehokas erityisesti välivedessä saalistavalle ahvenelle. Myös talvikalastuksesta tutut pystypilkit ovat heitettyinä tehokkaita. Tasapainopilkkiäkään ei pidä hylätä kesäkaudeksi pilkkipöntön sivutaskuun.

Kalastustoimittaja Jari Rannisto antaa vinkkejä ja omia kokemuksiaan raitapaitojen pyyntiin vähemmän käytetyillä vieheillä.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Moni on saattanut saada virvelillä säyneen, joku joella kalastava ehkä turvankin. Suuret kalaravintoa syövät särkikalamme tarjoavat mielenkiintoisen ja vähän mystisenkin haasteen – ja mikä parasta, niitä voi kalastaa silloin kun on kiva ilma! Haastateltavana biologi Jussi Aho, kalastusvälinealan asiantuntija Petri Varis sekä turpapioneeri Henri Vairinen.

Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.